Uuden oppiminen kuuluu vahvasti nykyiseen työelämään ja tämä koskee niin työntekijää kuin johtajaakin. Mikäs siinä, työhän opettaa tekijäänsä! Tämän työssä oppimisen lisäksi esille nousee usein tarve oman osaamisen leventämiselle esimerkiksi opiskelun avulla.  

Kalevalan lukemisessa tiivistyy se, miksi koulutuksesta, osaamisesta ja sivistyksestä on niin hankalaa keskustella.

Mikä on suomalaisen koulutuksen ja tutkimuksen nykytila? Mitä koulutuksella halutaan saavuttaa ja millä toimilla tavoitteet saavutetaan? Tähän kysymykseen vastaa hallituksen koulutuspoliittinen selonteko, joka linjaa suomalaista koulutuspolitiikkaa pitkälle tulevaisuuteen.

Nykyisessä työelämässä tekniikan ammattilaiselle uuden oppiminen ei ole mitään ylellisyyttä, vaan välttämättömyys. On kaikkien etu, että suomalaisten osaamistasoa pyritään nostamaan pohjakoulutukseen katsomatta, ketään unohtamatta.

Valkoihoinen ennen tummaihoista, mies ennen naista. Kuulostaa vähän 50-lukulaiselta? No, tällainen järjestykseen asettaminen on ihan normaalia myös näin vuonna 2020. Muoto vain poikkeaa 70 vuoden takaisesta.

Kukaan tekniikan alaa seuraava ei ole voinut välttyä kuulemasta Suomea vaivaavasta osaamispulasta. Ilmiö ei ole eilisen uutisia, vaan on vaivannut suomalaisia työmarkkinoita jo pitkään. Ilman toimenpiteitä tilanne ei muutu, ja nyt pitää kiireesti löytää ratkaisuja.