Uuden oppiminen kuuluu vahvasti nykyiseen työelämään ja tämä koskee niin työntekijää kuin johtajaakin. Mikäs siinä, työhän opettaa tekijäänsä! Tämän työssä oppimisen lisäksi esille nousee usein tarve oman osaamisen leventämiselle esimerkiksi opiskelun avulla.  

Jatkuva oppiminen muuttuu koko ajan kriittisemmäksi menestystekijäksi niin ihmisille, yrityksille kuin Suomellekin. Henkilökohtainen osaamistili voisi olla uuden palvelukeskuksen rohkea kokeilu numero yksi.

Kalevalan lukemisessa tiivistyy se, miksi koulutuksesta, osaamisesta ja sivistyksestä on niin hankalaa keskustella.

Mikä on suomalaisen koulutuksen ja tutkimuksen nykytila? Mitä koulutuksella halutaan saavuttaa ja millä toimilla tavoitteet saavutetaan? Tähän kysymykseen vastaa hallituksen koulutuspoliittinen selonteko, joka linjaa suomalaista koulutuspolitiikkaa pitkälle tulevaisuuteen.

Nykyisessä työelämässä tekniikan ammattilaiselle uuden oppiminen ei ole mitään ylellisyyttä, vaan välttämättömyys. On kaikkien etu, että suomalaisten osaamistasoa pyritään nostamaan pohjakoulutukseen katsomatta, ketään unohtamatta.

Valkoihoinen ennen tummaihoista, mies ennen naista. Kuulostaa vähän 50-lukulaiselta? No, tällainen järjestykseen asettaminen on ihan normaalia myös näin vuonna 2020. Muoto vain poikkeaa 70 vuoden takaisesta.