Kännyssä pieni on kaunista

Matkapuhelimien maailmassa pieni koko korostuu. Se on suoranainen myyntivaltti, ja lisäksi tiukka pakkaaminen merkitsee yleensä virrankulutuksen alenemista ja pitempää valmius- ja käyttöaikaa.

Kun kännykän elintärkeät toiminnot puristetaan yhä pienempään tilaan, tulee tilaa muille toiminnoille kuten peleille, soittoäänille tai kehittyneille tekstiviestien ominaisuuksille. Kaikki vaikuttavat suoraan puhelimen houkuttelevuuteen.

Matkapuhelin toimii hyvin korkealla radiotaajuudella. Signaali pitää muuntaa käsittelyä varten matalammalle taajuudelle ja syöttää kuulokkeeseen puheena. Aikaisemmin tämä muunnos vaati erillisen välitaajuusosan, joka toteutettiin erilliskomponenteilla; se vei sekä tilaa että virtaa.

Nokia Mobile Phonesin insinööriryhmä paneutui ennakkoluulottomasti ongelmaan 1993. Ensimmäinen saavutus oli, kun toimintoja yhdistettiin samalle mikropiirille. Puhelimen koko ja virrankulutus pienenivät sekä kokoonpano nopeutui.

Toisessa vaiheessa käytiin koko välitaajuusosan kimppuun, ja toteutettiin koko toiminta yhdelle ja samalle mikropiirille. Epäilyistä huolimatta tämä työ onnistui, ja siihen liittyvä osaamisketju on antanut Nokialle erittäin arvokkaan kilpailuedun.

Vuoden 1998 insinöörityöpalkinto oli myös huomionosoitus koko suomalaiselle radiotaajuusosaamiselle. Se on alue, joka on kasvanut suhteellisen lyhyessä ajassa.

Samalla maassamme on syntynyt kokonaan uusi, lyhyen tuotesyklin vaatima suunnittelukulttuuri sekä pienikokoisten massatuotteiden valmistustekniikka. Se on kasvattanut edelleen monia alihankinta- ja tekniikkayrityksiä huippuvauhdilla.

Nokia Mobile Phonesin matkapuhelinten liikevaihto oli viime tilikaudella yli 23 miljardia euroa. Palkitun tekniikan merkitystä tähän tulokseen on kenties vaikea tarkasti arvioida, mutta suhteutti sen miten tahansa, kysymys on huikeista saavutuksista.