Kunnon talvi toi tohtorin Kajaaniin
Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus Cemisin johtaja Risto Oikari muutti 12 vuotta sitten harrastusten perässä Kainuuseen. Hän ei ole katunut.
13 vuotta sitten Risto Oikari väitteli Tampereen teknillisestä korkeakoulusta tekniikan tohtoriksi ja mietti seuraavaa askelta elämässään. Hän katseli työpaikkoja oman mielenkiinnon mukaan eri puolelta Suomea, ainoastaan pääkaupunkiseudulle hän ei halunnut.
– Halusin kunnon talven, Oikari sanoo.
Tuolloin moottorikelkkailu oli Oikarin rakkain harrastus. Hän oli käynyt pari kertaa Kainuussa moottorikelkkailemassa, ja nähnyt minkälaiset nietokset peittävät talvisin korpi- ja vaaramaisemia.
Kun sopiva työpaikka Nälkämaan maakunnasta sattui silmiin, ajatus alkoi itää tosissaan.
Oikarilla ei ollut Kainuussa sukulaisia tai edes tuttavia. Vain kaipuu luontoon. Hänen vaimollaan oli sentään yksi tuttu naapurikunta Sotkamossa.
Oikari tunnustaa, että päätös Kajaaniin muuttamisesta ei ollut helppo.
– Muistan joskus kiusallani puhuneeni vaimolleni, että lähden Kajaaniin töihin. Hän ei tykännyt siitä ollenkaan.
Vuonna 2002 joulun aikana asiasta puhuttiin perheen kesken. Lopulta vaimokin innostui ajatuksesta. Hänellä oli käsityöalan yritys, joten hän voisi tehdä töitä hyvin myös Kainuusta käsin.
– Monella ongelmana on, että mistä puoliso löytää töitä. Meillä ei ollut sitä.
Lapsetkin olivat vielä alle kouluikäisiä, mikä helpotti muuttoa. Niin kääntyi perheen muuttoauton nokka kohti Kajaania.
”Talvi oli syy, työpaikka edellytys”
Talvi, luonto ja rauha eivät riitä. Merkityksellinen työ on myös tärkeä osa elämää.
– Talvi oli syy, työpaikka oli edellytys, Oikari tiivistää Kainuuseen tulon palaset.
Oikari tuli 2003 maaliskuussa projektipäälliköksi Kajaanin teknologiakeskuksen mittaustekniikan osaamiskeskukseen. Jo seuraavana vuonna teknologiakeskus sai valtiolta lisää rahaa mittaustekniikan osaamisen kehittämiseksi.
Oikari veti tätä projektia vuoteen 2009 asti. Seuraavana vuonna hän nousi tuolloin perustetun koulutus- ja tutkimuskeskus Cemisin johtoon.
Vuosien varrella Oikari on houkutellut Kainuuseen aktiivisesti työntekijöitä. Kaksi vanhaa työkaveria Tampereelta tarttui houkutukseen ja asettui perheineen Kainuuseen.
– Muutama muukin olisi halunnut tulla, jos olisi töitä.
Kajaani sijaitsee syrjässä. Ouluun on linnuntietä noin 140 kilometriä ja Kuopioon 150 kilometriä. Rajan takana Kostamus on 140 kilometrin päässä. Kajaanista on turha odottaa uusimpia muotivirtauksia tai pulpahtelevaa startup-skeneä.
Nykyteknologia kuitenkin mahdollistaa työskentelyn myös syrjästä. Oikari kertoo, että Kainuussa työskentelee esimerkiksi yksi valtiovarainministeriön virkamies ja erään yhdysvaltalaisen suuren yhtiön markkinoinnin vastuuhenkilö.
Cemisin monet kumppanit ovat hajallaan sekä Suomessa että maailmalla.
– Yhtä vähän niitä on Helsingissä kuin täällä.
Oikari kertoo, että monet hankkeet valmistellaan niin, että eri osapuolet eivät tapaa kertaakaan toisiaan. Toisaalta heidän pitää Cemisissä olla valmiita matkustamaan tarvittaessa, koska asiakkaat eivät ole niin innoissaan tulossa Kajaaniin. Siksi hyvät kulkuyhteydet ovat tärkeitä.
Kainuu ei sovi kaikille
Oikari ei suosittele Kainuuta kaikille.
– Ei tämä varmasti sovi sellaiselle, joka on erittäin aktiivinen kulttuuripalveluiden hyödyntäjä.
Sen sijaan Kainuu sopii hänen mielestään sellaisille henkilöille, jotka tykkäävät leppoisammasta elämäntyylistä, rauhasta, luonnosta ja halvoista asumiskustannuksista. Oikari arvioi, että asumisen kustannukset ovat Kainuussa kolmanneksen tai neljänneksen Helsingin kustannuksista.
Kajaanin tulevaisuus ei paperitehtaan lopetettuakaan näytä täysin lohduttomalta. Alueelle on saatu kehitettyä uutta liiketoimintaa muun muassa datakeskusten ja pelialan vetämänä.
Nyt niitä mielenkiintoisia töitäkin voi olla tarjolla ict-alan osaajille. Ja jos ei ole, niin yrityksen perustaminen on hyvä vaihtoehto. Näin ovat tehneet lukuisat Kajaanin ammattikorkeakoulun pelikoulutuksen käyneet.
Laadukas pelialan koulutus on aiheuttanut sen, että noin 60–80 prosenttia koulutuksen aloittaneista tulee Kainuun ulkopuolelta. Kun nämä eri puolilta Suomea tulevat ystävystyvät ja haluavat perustaa yrityksen, luonnollinen paikka on Kajaani.
Muukalaisesta natiiviksi
Oikari vakuuttaa sulautuneensa kainuulaiseen elämään hyvin. Alussa kaikki harrastukset eivät kuitenkaan olleet niitä kainuulaisimpia.
– Täällä tuntuu siltä, että kaikki metsästävät ja kaikki hiihtävät. Tunsin itseni hieman muukalaiseksi, koska en hiihtänyt tai metsästänyt.
Harrastukset ovat kuitenkin matkan varrella vaihtuneet. Muutaman vuoden ajan hiihto on ollut se tärkein. Ensin siitä innostui vaimo ja pian myös Risto Oikari.
Oikari kertoo hiihtävänsä talven aikana noin 300 kilometriä. Sen sijaan moottorikelkkailu on jäänyt vähemmälle.
– Sama kelkka on vieläkin, mutta ei sillä tule juuri ajettua.
Oikarin perheen kotoutumisesta Kainuuseen kertoo jotain myös se, että he ostivat pari vuotta sitten vanhan maatilan kesäpaikaksi, Oulujärven rannalta tietenkin.
Nyt kesäharrastuksiin kuuluukin remonttihommia. Varsin kainuulaista sekin.
Cemis kansainvälistyttää Kajaania vauhdilla |
Alunperin Kajaanissa suunniteltiin mittaustekniikan koulutus- ja tutkimuskeskusta. Perustettaessa päätettiin kuitenkin laajentaa Cemisin (Centre for Measurement and Information Systems) toiminta myös ict-alalle. Syynä oli Kajaanin vahva panostus pelialaan, kaivosteknologiaan ja datakeskuksiin. Cemisin verkostossa on mukana Oulun ja Jyväskylän yliopistot, Kajaanin ammattikorkeakoulu ja VTT. Kumppaneista 90 prosenttia tulee Kainuun ulkopuolelta, muualta Suomesta tai maailmalta. Lopullinen tavoite vuonna 2010 perustetulle keskukselle on selkeä. – Haluamme tuoda uutta liiketoimintaa alan yrityksille, Cemisin johtaja Risto Oikari sanoo. Tähän pyritään lisäämällä Kainuun vetovoimaa, kilpailukykyä ja vaikuttavuutta. Oikari kertoo pilke silmäkulmassa, että koska he ovat mittaustekniikan verkosto, he osaavat myös mitata omat tuloksensa. Mutta annetaan Oikarin kertoa. – Kajaanin ammattikorkeakoulun hakijamäärät insinöörikoulutukseen ovat tuplaantuneet, viiden vuoden aikana olemme kymmenkertaistaneet kansainvälisen rahoituksen ja yritysrahoitus on kasvanut 50 prosenttia. Oikari tosin muistuttaa, että Cemis voi ottaa vain osan kunniasta koskien insinöörikoulutuksen suosion kasvua. Keskus on ollut yhdessä ammattikorkeakoulun kanssa kehittämässä pelialan koulutusta. Kansainvälisen rahoituksen taso taas oli viisi vuotta sitten niin matalalla, että siksi kasvuluvut kuulostavat hurjalta. Yritysrahoituksen osuuskin keskuksen rahoituksesta on vasta kymmenen prosenttia. Kainuun vetovoima ja kilpailukyky on kiistämättä kuitenkin lisääntynyt Cemisin ansiosta. – Sehän ei kuitenkaan riitä, että saamme generoitua itsellemme projektirahoitusta, vaan projektien avulla pitäisi saada aikaan jotain pysyvää. Oikari kertoo, että viiden vuoden aikana Cemisin henkilökunta tai opiskelijat ovat perustaneet reilut kymmenen yritystä ja keksintöjä on kaupallistettu noin 20. Noin 80 000 asukkaan Kainuussa tämä on hyvin lupaavaa. |