Tekniikka&Talous selvitti Suomen suurimpien insinööritoimistojen talousluvut: Neljän kärki erottuu selvästi, yhdeksällä toimistolla liikevaihto nousi yli 100 miljoonaan euroon. Yritykset kertovat vaikeasta taloustilanteesta. Satoja on irtisanottu tai lomautettu. Jutun taulukosta näet 30 suurimman toimiston talousluvut.
Insinööritoimistojen karu tilanne jatkuu. Liikevaihdot junnaavat paikoillaan tai ovat laskusuunnassa, eivätkä tulokset ole hääppöisiä, jos ovat edes plussan puolella.
Tämä tuli esille, kun Tekniikka&Talous teki vuosittaisen selvityksen Suomen 30 suurimmista insinööritoimistosta ja kävi läpi niiden talousluvut.
Mukana on myös todellisia valopilkkuja: yrityksiä, joiden liikevaihto on kasvanut jopa yli 50 prosenttia. Toisaalta 30 suurimman toimiston joukossa on yrityksiä, joiden liikevaihto on romahtanut yli 30 prosenttia.
Kun tilannetta tarkastelee kokonaisuutena, suomalaisten insinööritoimistojen liikevaihdon kasvu on ollut vuonna 2024 suorastaan olematonta. Suomen 30 suurimman insinööritoimiston liikevaihdon kasvu jäi hädin tuskin plussan puolelle, keskimääräinen kasvu oli vain 0,4 %.
Kahtena aiempana vuonna yritysten liikevaihto kasvoi keskimäärin kymmenen prosenttia, nyt ei siis lainkaan.
Yritysten liiketulosprosentin mediaani eli keskimääräinen kannattavuus on hieman parempi: 5,3 %. Euroina yritysten keskimääräinen liiketulos oli 1,7 miljoonaa euroa.
T&T:n 30 suurimman yrityksen listalla sijoituksissa on tapahtunut vain pieniä muutoksia.
Etteplan porskuttaa edelleen konsulttitoimistojen ykkösenä. Viime vuonna kakkoseksi noussut Afry sai pitää hopeasijaansa vain vuoden, sillä nyt Sweco kampesi Afryn kolmoseksi.
Vaikka Afryn liikevaihto romahti 12 prosenttia, onnistui se pitämään vuonna 2023 kolmossijalla olleen Rambollin vielä takanaan.
Kaikkiaan yhdeksän insinööritoimiston liikevaihto ylsi yli sadan miljoonan euron rajan. Neljä suurinta, Etteplan, Sweco, Afry ja Ramboll, erottuvat melko selvästi omaksi luokakseen.
Näistä teknologiapalveluihin keskittyvä Etteplan pelaa aika eri kentällä kuin kolme seuraavaa, joiden liiketoiminnasta iso osa tulee erilaisesta rakentamiseen liittyvästä konsultoinnista.
Viidentenä olevan Sitowisen tähti on laskusuunnassa. Viime vuonna se ylsi vielä yli 200 miljoonan euron liikevaihdon, nyt se jäi alle.
Rakentamisen laskusuhdanne näkyykin selvästi konsulttitoimistojen luvuissa. Listan menestyjät löytyvät muilta aloilta, erityisesti laivanrakennuksesta.
Huimimmin näistä on kasvanut kiinalaisomisteinen Deltamarin. Vuonna 2023 yrityksen liikevaihdon kasvu oli 35,5 prosenttia, nyt se on peräti 55,2 prosenttia.
Samalla sijoitus listalla on noussut kohisten. T&T:n vuoden 2023 selvityksessä Deltamarin oli sijalla 22, viime vuonna sijoitus oli 19 ja nyt tämän syksyn selvityksessä Deltamarin on kivunnut jo sijalle 16.
Viimeksi kesällä Deltamarin tiedotti, että siltä on tilattu suunnitelmat kuudelle metanolilla kulkevalle alukselle Välimerelle.
Laivasuunnittelutoimisto Foreship on sekin tehnyt näyttävän kasvuloikan. Liikevaihto on kasvanut yli 30 prosenttia ja liiketulosprosentti on listan paras: 22,6 %.
Myös Elomatic tekee laivasuunnittelua, mutta sen liikevaihto ei ollut kasvanut vuoteen 2023 verrattuna. Yritys on viime vuosina tähynnyt mereltä maalle ja teollisuusliiketoimintaan, mutta vihreän siirtymän investoinnit ovat lähteneet hitaasti liikkeelle.
Tänä vuonna suurimpien listalle on otettu mukaan pari uutta yritystä. Näistä Mitta Group ponnahti heti sijalle 13 noin 54 miljoonan euron liikevaihdollaan ja Despro Engineering pääsi sijalle 26.
Arkkitehtitoimistoja ei listallamme ole enää kuin yksi, kun niitä pari vuotta sitten oli kolme. Osasyy on siinä, että aiemmin listalla ollut Sarc yhdistyi toisen arkkitehtitoimiston kanssa, eikä uudesta toimistosta ole saatu vielä tilinpäätöstietoja.
Rapp eli entinen Rapp Valvontakonsultit pysyy sen sijaan tukevasti listamme viimeisellä sijalla jo kolmatta vuotta.
Juttu jatkuu taulukon jälkeen.
Vaikea markkinatilanne näkyy yrityksissä nyt lomautuksina ja irtisanomisina. Varsinkin rakentamispuolella näitä on ollut taajaan. Pahimmillaan muutosneuvotteluita on käyty lähes jatkuvalla syötöllä viimeisen vuoden aikana.
Esimerkiksi Sitowise kertoo, että yrityksessä on ollut tänä vuonna useammat muutosneuvottelut. Henkilöstöä on irtisanottu ja lomautettu. Kaikkiaan yrityksen Talo-liiketoiminnassa henkilöstön määrä on laskenut 14 prosenttia.
Irtisanomisten ohella yritys on palkannut myös uutta väkeä yhteensä lähes 200 henkilöä.
Sama tilanne on monissa muissakin yrityksissä. Esimerkiksi Rambollilla väki on vähentynyt reippaasti.
”Ramboll on tänä vuonna vähentänyt henkilöstöä noin sadalla henkilöllä, pääosin talo- mutta myös jonkin verran infrasuunnittelussa. Lisäksi joitakin kymmeniä työntekijöitä on ollut lomautettuna”, toimitusjohtaja Maija Jokela kertoo.
WSP:llä on käyty muutosneuvotteluita rakennetekniikan ja rakennuttamisen sekä talonrakentamisen ympäristöpalveluissa. Irtisanomisia on ollut muutamia, sen lisäksi on ollut lomautuksia.
Swecossa on lomautuksia tällä hetkellä noin 90 ja vuoden mittaa työsuhde on päättynyt hieman alle 40 hengeltä, yrityksestä kerrotaan. Fimpecilla on lomautuksia suunnittelupalveluissa ja rakennuttamisen palveluissa ja lisäksi muutamia irtisanomisia.
Yrityksissä saattaa olla uusia muutosneuvotteluita tiedossa, sillä lokakuussa uutisoitiin, että Sweco aikoo ostaa Fimpecin.
Vaikka ”Fimpecin osaaminen ja palvelut täydentävät erinomaisesti Swecon tarjontaa”, kuten tiedotteessa sanotaan, ei ole tavatonta, että kaupan jälkeen päädytään muutosneuvotteluihin.
Afrylla sopeutustoimet, pääosin lomautukset, ovat kohdistuneet noin 180 henkilöön.
Rejlers on vuoden aikana irtisanonut 11 henkeä.
”Rejlersillä on Suomessa noin 1 000 työntekijää. Vuoden 2025 aikana meillä on ollut keskimäärin 15 henkilöä lomautettuna per kuukausi”, kertoo toimitusjohtaja Mikko Vaahersalo.
Welado irtisanoi vuosi sitten 17 henkilöä, ja lomautuksiakin on ollut.
”Myös irtisanoutumisia on ollut enemmän kuin normaalina vuonna. Vaikea markkina ja sen tuoma epävarmuus saa ihmisiä liikkeelle ja lähtövaihtuvuus kasvaa”, toimitusjohtaja Noora Haverinen toteaa.
Desprolla on ollut yksittäisiä lomautuksia ja Nipromecilla muutamia irtisanomisia, Solwersilla molempia.
Etteplan kertoo, että yrityksessä oli lomautettuna kolmannen vuosineljänneksen lopussa 152 henkilöä. Myös Elomatic on joutunut lomauttamaan ja irtisanomaan ihmisiä.
Sen sijaan Rakennuttajatoimisto HTJ kertoo, että yrityksellä ei ole ollut lomautuksia tai irtisanomisia viimeisen vuoden aikana.
”Olemme palkanneet tänä vuonna sekä nuoria että kokeneita henkilöitä niin Talo- kuin Infra- liiketoiminnassa”, kertoo toimitusjohtaja Janne Ketola.
Muutosneuvottelut Huldissa ovat juuri päättyneet. Yrityksellä on uusi omistaja, Gofore, ja organisaatioita yhdistetään.
Arkkitehtitoimisto JKMM:ssa ollaan odottavalla kannalla.
”Mahdollisten uusien muutosneuvottelujen tarve selviää, kun näemme, miten saamme uutta työkantaa”, toimitusjohtaja Samppa Lappalainen kertoo.
Myös A-insinööreissä arkkitehtipuolen tilanne on ollut pitkään vaikea, ja se on johtanut väen vähennyksiin.
”Asuntorakentamisen lama tekee uusien projektien voittamisesta hyvin haastavan”, toimitusjohtaja Kari Kauniskangas sanoo.
Vaikka yrityksissä on ollut lomautuksia ja irtisanomisia, myös uusia työntekijöitä on palkattu.
Esimerkiksi Despro on palkannut tänä vuonna 45 uutta työntekijää esihenkilö- ja projektinjohtotehtäviin ja suunnittelu- ja asiantuntijatehtäviin.
”Näin laajoissa rekrytoinneissa on tärkeää, että palkataan sekä kokeneempia että nuoria tekijöitä”, Antti Savolainen sanoo.
Elomaticin toimitusjohtaja Tom Lind kertoo, että Suomeen on rekrytoitu yhteensä 77 uutta henkilöä tänä vuonna.
”Kokemushaarukka rekrytoitujen osalta on todella suuri, keski-ikä on 37,5 vuotta.”
Nipromec kertoo, että yritykseen on palkattu pääosin kokeneita insinöörejä ja suunnittelijoita, samoin Welado.
”Nuorten, avustavien roolien myynti on vaikeaa tässä markkinassa”, Weladon Haverinen sanoo.
”Rekrytoinnit ovat olleet enimmäkseen kairaajia tai muita maaperätutkimukseen liittyviä asiantuntijoita”, kertoo Taratestin toimitusjohtaja Tero Mäkinen.
Myös Deltamarin kertoo 16 uudesta työntekijästä, jotka ovat pääasiassa nuoria. Irtisanomisia ei ole ollut, kertoo toimitusjohtaja Janne Uotila.
Huld on palkannut vuoden aikana 57 asiantuntijaa.
”Sekä uransa alkuvaiheessa olevia nuoria, jotka ovat aloittaneet kesäharjoittelun kautta, että kokeneita ohjelmistoalan ammattilaisia”, sanoo toimitusjohtaja Juha Virtanen.
Mitta kertoo, että sen henkilöstömäärä Suomessa on noussut noin 10 prosenttia vuodentakaisesta.
”Tänä vuonna olemme hakeneet osaajia sekä mittauksen, maaperätutkimuksen että laboratorion tehtäviin”, toimitusjohtaja Anne Antson kertoo.
Granlundilla uusia työsuhteita on alkanut vuoden aikana yli 200.
”Tämä sisältää niin rekrytointeja kuin yrityskauppojen kautta siirtyneitä työntekijöitä”, toimitusjohtaja Pekka Metsi sanoo.
Granlund on tehnyt vuoden aikana useamman yrityskaupan. Yritys on ostanut muun muassa ohjelmisto-osaamista, pari arkkitehtitoimista, sähkösuunnittelun ja rakennesuunnittelun osaamista.
Työntekijöidensä omistama Granlund tiedotti kesällä 2024, että sen omistuspohja laajenee kansainvälisellä pääomasijoittajalla, joka jää kuitenkin vähemmistöosakkaaksi.
Lähes kaikki työllistävät eläkeläisiä
Konsulttialalla kokemus on valttia. Lähes jokaisesta kyselymme toimistosta löytyy eläkeiän saavuttaneita konsultteja, jotka jatkavat uraansa joko täyspäiväisesti tai tuntitöinä.
”Ei ole lainkaan harvinaista, että meillä jatketaan työntekoa vielä eläkeiässä. Tällä hetkellä meillä on reilut 60 työntekijää, jotka ovat täyttäneet 65 vuotta”, Rambollin toimitusjohtaja Maija Jokela sanoo.
Comatec puolestaan kertoo, että sen työntekijöistä neljä prosenttia on yli 65-vuotiaita.
Kysyimme toimistoilta, onko heillä pulaa kokeneista osaajista ja onko tätä osaajapulaa paikattu houkuttelemalla eläkeläisiä töihin.
Vastauksista kävi ilmi, että yrityksissä on paljonkin eläkeikäisiä työntekijöitä, mutta ei heitä ole tarvinnut erityisesti houkutella pysymään työelämässä.
”Ennemminkin meiltä kysytään, kuinka kauan saan olla täällä töissä”, kerrotaan Haahtelasta.
”Työuraa jatketaan useasti vielä tuntityösopimuksella, tämä on monen kokeneen tekijän oma toive”, toimitusjohtaja Tommi Kajasoja FCG:stä kertoo.
Kokemukselle ja osaamiselle on myös käyttöä insinööritoimistoissa.
”Alalla on yleisesti pula kokeneista osaajista”, kertoo toimitusjohtaja Noora Haverinen Weladolta.
”Oikea-aikainen osaajien saatavuus on ongelma”, sanoo talousjohtaja Teemu Viitanen Nipromecilta.
Osaavasta työvoimasta pidetään kiinni erilaisin keinoin:
”Olemme pyrkineet tarjoamaan hyvän työyhteisön ja välillä luoviakin ratkaisuja, kuten esimerkiksi etätyöt Espanjassa tai Lapissa”, toimitusjohtaja Antti Savolainen Desprosta kertoo.
WSP houkuttelee työntekijöitä mielenkiintoisilla projekteilla. Rejlers puolestaan haluaa kehittää yrityksen näkyvyyttä ja työnantajakuvaa tekemällä oppilaitos- ja opiskelijayhteistyötä.
Comatec taklaa osaajapulaa kouluttamalla sisäisesti uusia kykyjä.
Osaamisesta on pulaa monilla alueilla.
Ramboll kaipaa lisävoimaa esimerkiksi siltasuunnitteluun, geotekniikkaan ja vesipuolelle.
Rejlersillä on ollut vaikeaa löytää kokeneita osaajia teollisuuden työmaapäällikkö- ja -valvontatehtäviin sekä sähköverkkojen suunnitteluun. Samaan aikaan joihinkin tehtäviin löytyisi markkinatilanteesta johtuen paljonkin kokeneita ammattilaisia, toimitusjohtaja Mikko Vaahersalo kertoo.
Sitowisella on ollut pulaa ammattilaisista, jotka toimivat vihreän siirtymän, datakeskusten ja teollisuuden rajapinnassa.
Granlundilla olisi tarvetta kokemukselle rakennuttamisen ja projektinjohdon tehtävissä.
68-vuotias työskentelee täyspäiväisesti
Automaatiotekniikan diplomi-insinööri Kai Vikman täytti lokakuussa 68 vuotta ja jäi eläkkeelle Afryltä, jossa hän on työskennellyt vuodesta 2017 lähtien.
Työt konsulttina kuitenkin jatkuvat, nyt vain tuntityöläisenä. Afryltä vuosina 2022–2024 eläköityneistä asiantuntijoista peräti 46 prosenttia on jatkanut työntekoa tuntisopimuksella.
”Teen hyvin rakenteellisesti määriteltyä hommaa, jossa vastuualueet on määritelty selvästi. Ei roolini ole paljoakaan muuttunut siitä, mitä se oli aiemmin”, Vikman kertoo.
”Jatkan melkein täyspäiväisesti samojen teemojen äärellä.”
Mikä saa 68-vuotiaan jatkamaan työntekoa, rahako?
”No, onhan sekin tärkeää, mutta suurin syy on oma identiteetti, yhteisöllisyys ja sosiaaliset verkostot”, Vikman pohtii.
”Tykkään työstäni. Olen nähnyt automaation valtavan kehityksen vuosien aikana, ja olen aina halunnut oppia uutta ja tehdä asioita uudella tavalla.”
Vikman on ollut mukana rakentamassa maailman ensimmäistä metsäteollisuuden digitaalista kaksosta vuonna 1994.
”Olen työskennellyt suunnittelutiedon digitaalisen käytettävyyden parissa siitä lähtien.”
Vikmanilla on pitkä kokemus tuotannollisista tehtävistä projektinhallintaan ja projektityökalujen kehitykseen.
”Näissä hommissa kokemus ja asiakkaan tarpeiden tunteminen on tärkeää.”
Vaikka etätyöt konsulttialalla onnistuvat nykyisillä ohjelmilla hyvin, Vikman tekee töitä mieluummin toimistolla.
Naantalilaisena hänellä on työpiste Afryn Turun-konttorilla, mutta usein hän ajaa myös Vantaalle Afryn pääkonttorille.
Tuntipalkastaan Vikman sanoo vain, että se ei eroa kovin paljon vanhan palkan tuntihinnasta. Eikä työkään.
Osaamista on tarkoitus siirtää samalla tiimin uusille sukupolville.
”Vaikka jatkuvasti tulee uusia työkaluja, perusosaaminen ei muutu.”
Vikmanilla ei ole vielä suunnitelmia siitä, kuinka kauan hän aikoo jatkaa työelämässä. Hänen tuttavapiirissään on useampikin vastaava eläkeläistyöntekijä, ja he ovat yleensä jatkaneet melko täysillä pari kolme vuotta.
”Täytyy mennä terveys ja työn sisältö edellä. Ja riippuen siitä, kauanko on vielä annettavaa tähän työhön.”
Puolustus ja datakeskukset työllistävät toimistoja
Kysyimme insinööritoimistoilta, mitkä ovat niiden suurimmat hankkeet tällä hetkellä.
Monet mainitsevat suurimpina projekteina erilaisia vihreän siirtymän hankkeita.
Esimerkiksi Sweco toimii Kotkaan rakennettavan akkumateriaalitehtaan suunnittelukumppanina ja Despro on mukana Uusnivalaan rakentuvassa energiavarastohankkeessa ja Kemijärvellä rakennettavassa sähkövarastossa.
Datakeskukset työllistävät ainakin Taratestia, A-insinöörejä ja Rambollia. Myös Granlund kertoo olevansa tiiviisti mukana lukuisissa datakeskushankkeissa niin rakennuttajana kuin suunnittelijana.
Ratahankkeet työllistävät edelleen suunnittelutoimistoja. Pääkaupunkiseudun raitiotiehankkeissa ovat mukana ainakin Solwers, WSP ja Afry. Rail Baltica on puolestaan työllistänyt ainakin Swecoa ja WSP:tä. Rejlers taas toimii Kupittaa–Turku-ratahankkeen pääkonsulttina.
Smr-hankkeet eli pienydinreaktorit (small modular reactor) työllistävät myös toimistoja. Sweco vastaa Helenin Smr-testilaitoksen suunnittelusta, hankinnoista ja työmaan johtamisesta. Afry on mukana Kuopion Energian smr-suunnitelmissa.
Fimpec on puolestaan ollut suunnittelemassa Stora Enson kuluttajapakkauskartonkilinjaa Ouluun.
”Se oli Fimpecin kaikkien aikojen laajimpia ja monipuolisimpia suunnittelutoimeksiantoja”, kertoo toimitusjohtaja Jukka Nieminen.
Hailuodon kiinteä yhteys työllistää A-insinöörejä ja Afrya, SSAB:n fossiilivapaan teräksen tuotantolaitos puolestaan Afrya ja Fimpecia.
Sairaalarakentamisessa on käynnissä edelleen isoja hankkeita, kuten Laakson yhteissairaalan allianssi ja Taysin uudistamisohjelma. Ainakin Afry, Granlund, HTJ ja A-insinöörit ovat mukana sairaalahankkeissa.
Jäänmurtajat työllistävät Elomaticia, joka kertoo suunnittelusopimuksesta uuden Polarstern-tutkimusjäänmurtajan kehittämisessä.
Osa hankkeista on luottamuksellisia. Tällaisia ovat esimerkiksi Huldin, A-insinöörien ja Ideastructuran mainitsemat valtiolliset ja puolustukseen liittyvät hankkeet, ”joista ei parane puhua edes otsikkotasolla”, kuten Jyrki Jalli Ideastructuralta sanoo.
Myös Ramboll kertoo, että huoltovarmuuteen liittyvien hankkeiden määrä on kasvanut viime vuodesta.
Lue myös:
