Ilmastonmuutos on alkanut vaikuttaa euroalueen finanssipolitiikkaan sekä valtion velkojen kestävyyteen ja korkoihin. Näin arvioivat Euroopan keskuspankille tilannetta analysoineet Kreikan keskuspankin ekonomisti Georgios Papadopoulos, Tshekin keskuspankin tutkimusjohtaja Simona Malovaná, Chilen keskuspankin senioriekonomisti Carlos Madeira, Ruotsin keskuspankin neuvonantaja Marianna Blix Grimaldi ja EKP:n senioriekonomisti Sofia Anyfantaki.
Heidän mukaansa ilmastonmuutos aiheuttaa riskejä julkiselle taloudelle useiden kanavien kautta ja lisäksi sopeutumis- ja hillitsemistoimenpiteet voivat vaatia suurempia julkisia menoja.
Ekonomistit ennakoivat EKP:n julkaisemassa analyysissä, että hallitusten on ehkä ohjattava resursseja tuottavista investoinneista uusiin ilmastonmuutosta hillitseviin teknologioihin, ja ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat painaa valtionlainojen hintoja ja nostaa niiden korkoja.
Lisäksi hätäavun ja ilmastokatastrofin jälkeisen jälleenrakennuksen kustannuksilla voi olla suora vaikutus finanssipoliittiseen tilanteeseen. Epäsuoria vaikutuksia voivat puolestaan olla tuotantohäiriöiden aiheuttamat pienemmät verotulot tai lisämenot elintarvike- ja energiatukijärjestelmiin hintojen nousun seurauksena.
Valtionlainoja ostavat sijoittajat hinnoittelevat yhä enemmän siirtymävaiheen riskejä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että korkeampien päästöjen maiden valtionvelan korot nousevat ja nämä vaikutukset ovat voimakkaampia kehittyvissä talouksissa.
Myös valtioiden liikkumavara vaikuttaa
Ekonomistit ottavat analyysissään esimerkiksi vuoden 2023 helleaallot Euroopassa ja niihin liittyneet laajalle levinneet metsäpalot. Seurauksena oli merkittäviä infrastruktuurivaurioita, suuria maatalouden tappioita ja hätäapumenojen kasvua useissa EU:n jäsenvaltioissa.
Lisäksi he keskittyivät tutkimaan valtionlainojen korkojen muutoksia 1–5 vuotta ilmastoshokin jälkeen.
”Vaikutus on välitön ja jyrkempi vakavampien tapahtumien, kuten kuivuuden, ja useammin esiintyvien tapahtumien, kuten myrskyjen, osalta”, analyysissä todetaan.
Myös eri maiden erilaiset finanssipoliittiset liikkumavarat vaikuttavat. Vähävelkaisissa maissa luonnonkatastrofeilla on keskimäärin pienempi vaikutus, koska hallituksilla on kapasiteettia toteuttaa hillitsemisstrategioita ja kestää ilmastoshokkien aiheuttamia taloudellisia häiriöitä. Sen sijaan velkaantuneimmissa maissa liikkumavara on pieni ja se näkyy korkeampina korkoina eli riskipreemioiden nousuna.
Ekonomistit korostavat, että ilmastonmuutos on merkittävä riskitekijä. Lisäksi äärimmäisten sääilmiöiden ja luonnonkatastrofien lisääntyvä esiintyvyys ja voimakkuus – trendi, joka saattaa jatkua tai jopa kiihtyä tulevina vuosikymmeninä – asettavat uusia haasteita. Velkaantuneilla mailla on vähemmän valmiuksia hallita vakavien sääilmiöiden vaikutuksia vihreän siirtymän taloudellisten ja finanssipoliittisten vaatimusten ohella.
”Poliittisten päättäjien on syvennettävä ymmärrystään siitä, miten siirtymätoimet vaikuttavat lainakustannuksiin, ja tehostettava kansainvälisiä toimiaan sekä ilmasto- että valtionvelkahaasteiden ratkaisemiseksi”, ekonomistit toteavat.
Jotkut varautuvat, jotkut yllättyvät
Samaan aikaan brysseliläisen ajatushautomo Centre for European Policy Analysisin eli CEPA:n ilmasto-ohjelman johtaja Isabel Scheckenbach ja tutkija Hannah Macdonald puolestaan sanovat kuluvan kesän helleaaltojen osoittaneen, että äärimmäisiin sääolosuhteisiin on varauduttava paljon nykyistä paremmin.
”Vaikka jotkut maat näyttivät olevan valmistautuneita, toiset näyttivät yllättyneen. Selkeästä tieteellisestä näytöstä ja meteorologisista ennusteista huolimatta EU ei ole onnistunut suojelemaan kansalaisiaan äärimmäisen kuumuuden vaikutuksilta”, he toteavat.
Scheckenbachin ja Macdonaldin mukaan on ratkaisevan tärkeää, että hallitukset laativat koordinoituja lämpöterveystoimintasuunnitelmia voidakseen reagoida paremmin. Näihin tulisi tutkijoiden mukaan sisältyä varhaisvaroitusjärjestelmät, julkiset viileät tilat sekä kohdennettu terveys- ja sosiaalituki haavoittuville ihmisille.
Jopa ennennäkemättömiä seurauksia
Pitkällä aikavälillä kaupungit, rakennukset, liikennejärjestelmät ja julkiset tilat on suunniteltava uudelleen äärimmäisen kuumuuden hallitsemiseksi.
”Valmius on kriittinen mahdollisuus pelastaa ihmishenkiä”, Scheckenbach ja Macdonald toteavat.
He korostavat, että helleaallot ovat toistuvia tapahtumia, joiden tiheys ja voimakkuus todennäköisesti voimistuvat ilmastonmuutoksen myötä. Toiminnan tarvetta vahvistaa myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen vuonna 2024 antama päätös, jonka mukaan hallituksilla on vastuu suojella kansalaisiaan ilmastonmuutoksen vakavimmilta vaikutuksilta.
EKP:n finanssiriskien asiantuntija Dirk Broeders ja markkina-asiantuntija Daniel Gybas muistuttavat omassa analyysissään, että EKP otti kesäkuussa ilmastotekijät mukaan vakuuskehykseensä. Se tarkoittaa sitä, että yritysten haavoittuvuus otetaan huomioon arvioitaessa pankeille myönnettävien lainojen vakuutena käytettävien yrityslainojen arvoa.
Broedersin ja Gybasin mukaan ilmastonmuutos aiheuttaa yrityksille ennennäkemättömiä, epävarmoja ja mahdollisesti vakavia taloudellisia ja rahoituksellisia seurauksia. Esimerkiksi odottamattomat siirtymävaiheen shokit, jotka liittyvät vähähiiliseen talouteen siirtymiseen, voivat vaikuttaa yritysten liiketoimintamalleihin, kannattavuuteen ja niiden hallussa olevien omaisuuserien arvoon.
Kuluttajat keskittyvät täysin muuhun
Samaan aikaan kuluttajien silmissä geopolitiikalla on huomattavasti ilmastonmuutosta suurempi merkitys.
Kuluttajien käyttämistä tutkineiden Texasin yliopiston taloustieteen professorin Olivier Coibionin, EKP:n ekonomistin Dimitris Georgarakosin, taloustieteilijän Yuriy Gorodnichenkon, EKP:n rahapolitiikan tutkimuksen johtajan Geoff Kennyn, EKP:n tutkimusanalyytikon Justus Meyerin ja EKP:n asiantuntijan Trixi Pairanin mukaan viimeaikaiset muutokset euroalueen kuluttajien inflaatio- ja kasvuodotuksissa osoittavat, että nimenomaan geopoliittiset shokit vaikuttavat kotitalouksien talousodotuksiin.
”Toistuvat geopoliittiset shokit vahvistavat pelkoja stagflaatiosta, ja lyhyen aikavälin odotukset ovat erityisen herkkiä”, he kirjoittavat.
Analyysissä korostetaan sitä, miten Venäjän hyökkäys Ukrainaan laukaisi energian hintojen jyrkän nousun, voimisti huolta stagflaatiosta ja pahensi pandemian jälkeisen elpymisen jo ennestään kohonneita inflaatiopaineita. Lisäksi sitä seurannut pitkittynyt konflikti ja sitä seuranneet geopoliittiset shokit ovat luoneet lisääntyneen makrotaloudellisen epävarmuuden ympäristön. Iranin sodalla on analyysin mukaan erittäin todennäköisesti hyvin samansuuntaiset seuraukset.
