Puolustusalan yhtiöksi itsensä profiloineen Summa Defencen johtoryhmän ovi on käynyt viime aikoina poikkeuksellisen kovaa tahtia.
Marraskuun lopussa tiedotettiin, että vasta lokakuun alussa yhtiön operatiiviseksi johtajaksi siirtynyt Tommi Malinen ja viestintäjohtaja Tommi Manninen eroavat tehtävistään. Samalla operatiivisen johtajan tehtävät sulautettiin yhtiön toimitusjohtajan lautaselle, viestintäjohtajan tehtävät taas talousjohtajan vastuulle.
Kauppalehden tavoittama Malinen kertoi, että eron taustalla on henkilökohtaisia syitä, mutta ei halunnut kommentoida asiaa sen tarkemmin. Manninen taas kertoo Kauppalehdelle, että ei lähde avaamaan lähtönsä taustoja Summan tiedotetta enempää.
”Olen itse tehnyt päätöksen irtisanoutua.”
Manninen kertoo, että seuraavaa työpaikkaa hänellä ei vielä ole tiedossa.
Summa Defencen toimitus- ja jatkossa myös operatiivisen johtajan tehtävää hoitaa tällä hetkellä ainakin väliaikaisesti Timo Huttunen, joka nousi tehtävään marraskuun alkupuolella, kun toimitusjohtaja Jussi Holopaisen kerrottiin siirtyvän muihin tehtäviin yhtiössä.
Lokakuussa kerrottiin, että Erja Sankari eroaa yhtiön hallituksesta, elokuussa taas puolustus- ja turvallisuusasioiden johtajan Juha Vauhkosen lähdöstä yhtiön johtoryhmästä ja toukokuussa henkilöstöjohtaja Riitta Honkanen-Vaherin lähdöstä.
Keväällä yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi kaavailtu Samuli Koskela vetäytyi tehtävästä ennen kuin ehti siinä aloittaakaan.
Väliaikainen toimitusjohtaja Timo Huttunen, miksi johtoryhmän ovi käy näin tiuhaan?
”Vanhoja, ennen marraskuun alkua ja nimittämistäni tapahtuneita asioita minun on vaikea kommentoida, koska en tunne niitä olosuhteita.”
Pystytkö kommentoimaan tuoreempia henkilövaihdoksia?
”Jos toimitusjohtajan vaihdos tehdään, niin siihen on aina yleensä jokin syy. Jos kaikki asiat ovat viimeisen päälle kunnossa, ei hallitus yleensä toimitusjohtajia vaihda. Ja se on ihan loogista, että kun uusi toimitusjohtaja tulee ja aloittaa työnsä, tulee organisaatiomuutoksia. Vanha hyvä sanonta on, että jos mikään ei muutu, niin mikään ei muutu. Jotain on syytä muuttaa, jotta Summa Defencen asiat muuttuvat tulevaisuudessa.”
Mutta nyt on kerrottu, että operatiivinen johtaja ja viestintäjohtaja lähtivät yhtiöstä itse.
”On totta kai valitettavaa, että nämä irtisanoutumiset tulivat molemmat hyvinkin samanaikaisesti. – – Molemmat Tommit ovat viimeisen päälle ammatti-ihmisiä, mutta se taas avaa meille uusia ovia miettiä asioita vähän toiselta kantilta.”
Olet yhtiön väliaikainen toimitusjohtaja. Haluaisitko jatkaa tehtävässä itse?
”En ota siihen kantaa. Hallitushan on julkistanut, että rekryprosessi on käynnissä. Varmaan hallitus harkitsee sitten yhtenä vaihtoehtona myöskin minua, mutta en ole tällaista asiaa vielä ollenkaan miettinyt.”
Tulkitsenko oikein, että siihen asti kun hallitus päätöksensä tekee, olet tyytyväisenä pitämässä tätä hattua siihen asti?
”Tyytyväisyys on tietenkin eri asia, puhuisin mieluummin työteliäisyydestä. Paljonhan tässä asioita on työpöydällä tällä hetkellä ja niitä viedään pala kerrallaan eteenpäin. Hallitus tekee sitten aikanaan omat ratkaisunsa näissä asioissa.”
Uuden toimitusjohtajan nimittäminen on toki hallituksen tehtävä, mutta miten yhtiö aikoo houkutella uuden hyvän toimitusjohtajan, kun johtoryhmä on ollut näin tuulinen paikka?
”Käsitykseni mukaan kandidaatteja on tällä hetkellä. Ei tässä varmaan sen suhteen tule olemaan mitään ongelmaa. Summa Defence on lähtökohtaisestikin hyvin houkutteleva yhtiö, enkä usko, että toimitusjohtajan postin täyttäminen tulee olemaan vaikeaa. Joko niin, että vakinaistetaan tästä toimitusjohtaja tai haetaan ulkopuolinen. Varmaan kaikki vaihtoehdot ovat tällä hetkellä hallituksen pöydällä.”
Tuoreimpien lähtöjen seurauksena sinä hoidat toimitusjohtajan tehtävän lisäksi jatkossa operatiivisen johtajan tehtävää ja talousjohtaja Risto Takkala viestintäjohtajan tehtävää. Onko tällaisilla kaksoisrooleilla realistista jatkaa pidempäänkin, vai onko operatiivisen ja viestintäjohtajan paikat tarkoitus lähitulevaisuudessa täyttää?
”Tietysti varmaan organisaatiota tarkastellaan kokonaisuutena kaiken kaikkiaan, mutta ehkä täsmälleen näillä nimikkeillä ei ole tarkoitus tässä vaiheessa rekrytoida.”
Onko tässä osittain kyse myös jonkinlaisista säästötoimista?
”Sehän on ihan selvää, että tällainenkin näkymä tässä on. Operatiivista toimintaa täytyy kehittää ja kannattavuutta täytyy parantaa, sehän on kaikkien pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien rooli. Kyllähän nämä myös sen suuntaisiin asioihin viittaavat.”
Tilauskirjassa laskua
Summa Defencen raportoima tytäryhtiöiden tilauskanta on laskenut tänä vuonna jokaisen osavuosikatsauksen yhteydessä. Ensimmäisen neljänneksen jälkeen tilauskannaksi kerrottiin 200 miljoonaa euroa, toisen neljänneksen päätteeksi 160 miljoonaa euroa ja kolmannen neljänneksen päätteeksi enää 123 miljoonaa euroa.
Yhtiön keväällä antama arvio kuluvan vuoden liikevaihdon osumisesta 110–140 miljoonan euron vaihteluväliin laski tuoreimmassa katsauksessa 90–110 miljoonaan euroon.
Vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihtoa kertyi kaikkiaan 66 miljoonaa euroa. Yhtiön nykyrakennetta kuvaavat konsernin jatkuvat liiketoiminnot ja uusiutuva energia tuottivat kolmannella neljänneksellä 23,2 miljoonan euron liikevaihdon.
Onko liikevaihtoarvioon yltäminen realistista?
”Kyllä me pitäydymme siinä ohjeistuksessa tällä hetkellä. Summa Defencen ydin tulee näistä konepajatoiminnoista, eli siellä on Lännen Tractors, Watermaster (Aquamec) ja Uudenkaupungin Työvene, jotka tekevät suurimman osan liikevaihdosta. Näissä liiketoiminnoissa on hyvin tyypillistä, että se viimeinen kvartaali on volyymiltaan kaikkein vahvin”, Huttunen sanoo.
Summa Defencen kassa on huventunut tuntuvasti. Vielä kesäkuun lopussa yhtiöllä oli raporttinsa mukaan rahaa ja pankkisaamisia 9,7 miljoonaa euroa, kun syyskuun lopussa vastaava luku oli enää 2,9 miljoonaa euroa.
Yhtiön liiketoiminta on ollut tappiollista. Aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset huomioon ottava ebita-tulos oli tammi–syyskuussa neljä miljoonaa euroa tappiollinen, kun vielä keväällä yhtiö arvioi ebitan olevan 9–12 miljoonaa euroa voitollinen vuonna 2025.
Yhtiön nettovelka on noussut 7,9 miljoonaan euroon, kun vielä kesäkuun lopussa yhtiö oli nettovelaton.
Onko yhtiön toiminta kestävällä pohjalla?
”Kyllä meillä ihan hyvä näkymä tämän asian suhteen on. Tiedotimmekin Q3-tiedotteessa, että yhtiö käy parhaillaan neuvotteluja kasvun rahoittamisesta. Niistä neuvotteluista ei ole tullut mitään uutisoitavaa, me pitäydymme siinä samassa tiedonannossa, mikä tehtiin silloin noin kuukausi sitten. Näkymä on sen suuntainen, että neuvottelut johtavat tulokseen.”
Entä jos nämä neuvottelut eivät päätyisi maaliin?
”Täytyy muistaa, että Summa Defence on lähtökohtaisesti muodostunut yrittäjien yhteenliittymäksi. Meitä avainyrittäjiä, jotka ovat myyneet yrityksensä ja vaihtaneet yrityksen Summa Defencen osakkeisiin, on Summa Defencen toiminnassa 10–20. Se on aika pieni porukka, ja olen ihan varma, että aktiivinen yrittäjäomistajaporukka pitää huolen siitä, että yhtiön rahoitus on kestävällä pohjalla.”
Miksi sijoittajien pitäisi uskoa siihen, että yhtiön suunta tästä vielä kääntyy?
”Yhtiöllä on ihan hyvät näkymät vuoteen 2026 mennessä. – – Yhtiö on aika uusi, ja me olemme ihan hyvässä vauhdissa ja saadaan nämä käännökset kyllä aikaan. Kovasti se vaatii työtä ja kuten todettu, se vaatii jossain jopa kustannussäästöjenkin hakemista. Ja tällä polulla ollaan.”
”Kaiken kaikkiaan on selvästi nähtävissä, että konserniin tulleille yhtiöille hyödyt Summa Defencen luomisesta ovat olleet merkittäviä. On tullut uskottavuutta, on tullut näkymiä ja yritykset pääsevät suurempiin hankkeisiin kiinni.”
Summa Defence on syksyn aikana tiedottanut selvittävänsä pörssin päälistalle siirtymistä sekä IFRS-kirjanpitoon siirtymistä. Onko yhtiössä keskitytty oikeisiin asioihin, kun liiketoiminta ei samaan aikaan ole kehittynyt toivotulla tavalla?
”Se on hyvä kysymys, ja se jää tulevan hallituksen arvioitavaksi, mitä tulevaisuudessa näille hankkeille tapahtuu. Siellä on tietty logiikka taustalla, miksi näitä asioita suunnitellaan, mutta tokihan se on sellainen asia, että hallitus kulloinkin arvioi sitä tilannetta, missä näiden hankkeiden suhteen mennään.”
Kesäkuun lopussa Summa Defencen 303 miljoonan euron taseesta 235 miljoonaa oli käytännössä listautumisjärjestelyssä syntynyttä liikearvoa. Nykyisellä, useiden First North -listan yhtiöiden käyttämällä suomalaisella FAS-kirjanpitokäytännöllä aineettomiin hyödykkeisiin kirjattu liikearvo poistetaan tasapoistoin 10 vuoden aikana.
Kauppalehden analyytikko Ari Rajala laski syyskuussa, että nämä poistot rasittaisivat Summa Defencen tulosta 23,5 miljoonaa euroa vuodessa. Kansainvälisessä IFRS-kirjanpitokäytännössä liikearvosta ei tehdä säännönmukaista poistoa.
Liittyykö IFRS-kirjanpitoon siirtyminen siihen, että yhtiön taseesta valtaosan muodostavaa liikearvoa ei tarvitsisi poistaa hiljakseen tuloslaskelmassa?
”Kyllä ne motivaattorit IFRS-hankkeen taustalla on ihan toiset kuin tällaiset mietinnät. Suurin osa pörssilistatuista firmoista on jo IFRS:ssä. Tämä on enemmänkin poikkeus, tämä FAS:n kirjanpitokäytäntö, joka toki on mahdollista First Northissa. Mutta IFRS on se valtavirta, johon mekin ollaan matkalla.”
