Uutiset ja blogit

Maailman ensimmäinen aurinkoenergialla toimiva ambulanssi on suorittanut ensimmäisen käytännön kokeensa elokuussa 2026.

Eindhovenin teknillisessä yliopistossa kehitettyä Stella Juvaa on koeajettu Narokin piirikunnassa Keniassa.

Kokonaisuudessaan ambulanssi ajoi yli 800 kilometriä kahden päivän sisällä. Hanke oli yhteistyössä kansainvälisen terveysjärjestön Amref Health African kanssa. Kahden päivän sisällä ambulanssin avulla päästiin tarjoamaan sairaanhoitoa noin 200 henkilölle.

Aurinkoenergiaa ajamiseen ja lääkinnällisiin laitteisiin

Aurinkoambulanssi tuottaa energiaa katollaan olevilla aurinkopaneeleilla. Paikallaan ollessaan energiaa voidaan myös tuottaa ajoneuvon sivuilla olevilla ulosvedettävillä paneeleilla. Tuotettua energiaa käytetään ajamiseen ja lääkinnällisten laitteiden virransyöttöön.

Auringosta tuotettu energia varastoidaan 50 kWh:n akkuun.

Ambulanssi on varustettu lääkinnällisillä laitteilla, kuten röntgenlaitteistolla, ultraäänellä, automaattisella ulkoisella defibrillaattorilla (AED) ja rokotekylmälaitteilla.

Kolmannes afrikkalaisista asuu yli kahden tunnin matkan päässä terveyspalveluista. Aurinkoambulanssi kehitettiin 23 opiskelijan toimesta tekemään terveydenhoidosta saavutettavaa ihmisille syrjäisillä seuduilla, joilta puuttuu luotettava infrastruktuuri, sähkö ja polttoaine.

Asiasta uutisoivat muun muassa Euronews ja CNN.

Lue myös:

Ukrainan sodassa käytetään nyt uudenlaisia dronetaktiikoita.

Valokuitudronet ovat kahdessa vuodessa nousseet tärkeäksi työkaluksi Ukrainan sodan molemmille osapuolille, kirjoittaa Business Insider.

Koska droneja ohjataan niiden perässään vetämän valokuidun kautta, perinteinen elektroninen sodankäynti eli langattoman dataliikenteen häirintä ei niihin pure.

Lehden haastattelema entinen droneoperaattori, nyt Ukrainan 413. miehittämättömien järjestelmien rykmentissä analyytikkona toimiva Dmytro Zhluktenko kertoo, että ukrainalaiset droneoperaattorit käyttävät kuitudroneja entistä epätyypillisemmillä tavoilla ”kylvääkseen tonneittain kaaosta”.

Zhluktenkon mukaan operaattorit saattavat antaa dronejen esimerkiksi vain maata taistelukentällä odottamassa, kunnes räjähtävät hetkellä, jolla venäläinen sotilas on lähistöllä.

Toinen kuitudronelle erityisen sopiva tehtävä on hyvin lähellä kohdetta tehtävä tiedustelu. Ennen kuin drone hyökkää venäläiseen bunkkeriin, se lähettää korkealaatuista videokuvaa bunkkerin rakenneratkaisuista.

Toisaalta kuitudronet ovat hitaampia kuin langattomat dronet, minkä lisäksi valokuitu katkeaa helposti, kun operaattori lyö kaasun pohjaan. Kuitu voi myös takertua puihin tai muihin maastoesteisiin ja katketa. Lisäksi osa sotilaista kantaa mukanaan saksia katkaistakseen kaikki näkemänsä kaapelit.

Zhluktenkon mukaan myös valokuitu maksaa entistä enemmän, mikä rajoittaa kuitudronejen käyttöä. Ukrainalaiset ovat kokeilleet myös signaalitoistinten runsasta käyttöä, millä tavoitellaan langattomien dronejen datayhteyden parantamista.

BI:n haastattelemien länsimaista tulleiden sotilaiden mukaan myös Venäjä käyttää vastaavanlaisia väijyntätaktiikoita. Zhluktenko kertoo, että hyökkääjä hyödyntää esimerkiksi aurinkoenergialla toimivia droneja, jotka voivat odotella sopivaa hetkeä iskeä.

Ukrainan asevoimat sai maan virallisen hankintaviraston kautta yhteensä 374 000 kuitudronea vuonna 2025, Euromaidan Press kirjoitti huhtikuussa. Sen mukaan huhtikuussa 2026 asevoimille oli toimitettu jo yli 92 prosenttia edellisvuoden kokonaismäärästä. Tasaisen vauhdin matematiikalla kuluvana vuonna käyttö olisi siis jossakin miljoonan kappaleen tienoilla.

Paikallisten uutislähteiden mukaan valokuitudronejen kantama voi olla jopa noin 50 kilometrin luokkaa.

Lue myös:

Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitoksen vuosihuolto aiheuttaa paineita pörssisähkön hintaan, Vihreä Älyenergia kertoo.

– Jos loppuviikko on vähätuulinen, aamujen ja iltojen kulutushuipuissa voidaan nähdä selviä hintapiikkejä. Tuulisessa säässä hinnat voivat kuitenkin pysyä matalina myös ydinvoimatuotannon vähentyessä. Viikon edullisimmat ajankohdat osuvat todennäköisimmin yö- ja keskipäivätunneille, yhtiön tiedotteessa todetaan.

Vihreän Älyenergian mukaan viikko alkoi pörssisähkön osalta ennakoitua edullisemmin. Maanantain keskihinta oli 3,29 senttiä kilowattitunnilta. Tiistain keskihinta on noin 2,15 senttiä kilowattitunnilta.

Tiistaina hinnat vaihtelevat voimakkaasti. Halvimmillaan sähkö maksaa noin nolla senttiä, mutta kalleimmat vartit nousevat noin 10 senttiin kilowattitunnilta.

Olkiluoto 3 -laitosyksikön huolto ajoittuu tänä vuonna syksyyn. Huolto alkaa 10. syyskuuta ja sen suunniteltu kesto on noin 50 vuorokautta

Vuosihuoltoon kuuluvat vuosittain uraanipolttoaineen vaihto, tarpeelliset vikakorjaukset ja huoltotoimet sekä mahdolliset muutostyöt. Lisäksi huoltojen yhteydessä tehdään mahdollisia valmistelutöitä seuraavan vuoden huoltoseisokkia varten.

OL3:n huoltoseisokin aikana laitoksessa tehdään seuraavat työt: Polttoaineenvaihto ja polttoainetarkastukset, pääkiertopumppujen huollot ja tarkastukset, höyrystinpesut ja tarkastukset, sähkökojeistohuollot, turbiini- ja generaattoritarkastukset sekä välitulistintarkastukset.

OL3:n sähköteho on 1 600 megawattia. Se on Suomen suurin voimalaitos.

Sijoittamisen virtuaalitapahtuma Pörssisijoittajan viikko jatkuu tiistaina kello 11 alkaen terveysteemalla. Iltapäivän teemana on kasvu ja yrityskaupat. Ohjelma striimataan suorana, ja sitä voi seurata maksutta Kauppalehden, Arvopaperin, Talouselämän, Tekniikka & Talouden ja InderesTV:n sivuilta.

Aamupäivän aikana esiintyvät terveysteknologiayhtiö Aiforia, terveyspalveluyhtiö Terveystalo ja lääkeyhtiö Orion.

Esitysten jälkeen yhtiöiden edustajia haastattelevat Alma News Median pörssitoimituksen toimittajat Savanna Saarikko ja Jyri Tuominen. Katsojat voivat lähettää studioon myös yleisökysymyksiä.

Ennen yhtiöiden esityksiä haastateltavana on Inderesin lääke- ja terveysalan yhtiöitä seuraava analyytikko Antti Siltanen.

Iltapäivällä kello 14 alkaen kasvua ja yrityskauppoja edustavat sarjayhdistelijä Relais sekä jakautumista suunnitteleva monialayhtiö Aspo.

Esitysten jälkeen yhtiöiden edustajia haastattelevat pörssitoimittajat Savanna Saarikko ja Antti Mustonen. Ennen iltapäivän esityksiä haastateltavana on myös Inderesin analyytikko Kasper Mellas.

Pörssisijoittajan viikko on kaupallisena yhteistyönä mukana olevien pörssiyhtiöiden ja Inderesin kanssa toteutettu tapahtuma. Kaikki journalistiset päätökset tehdään toimituksessa.

Oikaisu 8.9.2026 kello 11: Juuso Pajunen on Terveystalon talousjohtaja, ei toimitusjohtaja, kuten kuvatekstissä aiemmin kerrottiin.

Katso lähetystä:

Tiistai 8.9. Terveydenhuolto

11.00 Tervetuloa! Johdatus päivän teemaan

11.10 Aiforia, Jukka Tapaninen, toimitusjohtaja

11.40 Terveystalo, Juuso Pajunen, CFO / Talousjohtaja

12.10 Orion, Tuukka Hirvonen, Head of Investor Relations

Kasvu ja yrityskaupat

14.00 Tervetuloa! Johdatus päivän teemaan

14.10 Relais, Christian Gebauer, toimitusjohtaja

14.40 Aspo, Rolf Jansson, toimitusjohtaja

Tämä juttu on lyhennelmä. Lue Tekniikka&Talouden tilaajille tarkoitettu laajempi juttu palkkakyselyn tuloksista tästä.

RILin jäsenten keskimääräiset kuukausiansiot nousivat 6 964 euroon vuonna 2025. Mediaanipalkka oli 6 410 euroa kuukaudessa.

Tämä selviää Rakennetun ympäristön toimialan henkilöjärjestön RILin palkkakyselystä. Vastanneet olivat vakituista kokopäivätyötä tekeviä.

RILin jäsenet ovat ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita. Merkittävä osa heistä on diplomi-insinöörejä.

Tekoälyn käytöstä työssä RIL kysyi nyt toista kertaa. Siinä tapahtui vuoden aikana merkittävä muutos.

”Vuonna 2024 vajaa puolet vastasi käyttävänsä tekoälyä ja 55 prosenttia sanoo, että ei käyttänyt sitä työtehtävissä lainkaan. Oli jopa yllättävää, että niitä, jotka eivät käyttäneet, oli niin paljon. Nyt vuonna 2025 enää 28 prosenttia sanoi, ettei käytä tekoälyä työssä”, RILin jäsen- ja viestintäasioista vastaava johtaja Henriikka Hellström kertoo.

Tämä juttu on lyhennelmä. Lue Tekniikka&Talouden tilaajille tarkoitettu laajempi juttu palkkakyselyn tuloksista tästä.

Droneteknologian nousu ei tee panssareista taistelukentällä tarpeettomia, kirjoittaa yhdysvaltalainen ammattisotilas Task & Purpose -julkaisussa.

Kapteeeni Allan W. Watson toimi maavoimien 7. mekanisoidun rykmentin 2. pataljoonan Blackhawk-komppanian päällikkönä, kun komppania osallistui viime huhtikuussa pidettyyn Combined Resolve -harjoitukseen Saksan Hohenfelsissa.

Wall Street Journal uutisoi elokuussa, että harjoitukseen osallistuneet ukrainalaiset dronejoukot pesivät yhdysvaltain maavoimien joukot helposti.

Kapteeni Watson on kuitenkin sitä mieltä, että artikkeli ei antanut aivan täyttä kuvaa tapahtuneesta.

Watsonin mukaan harjoitusalueena oli 14 × 27 kilometrin maa-alue, jossa vastustajan joukkoihin kuului Ukrainan miehittämättömien järjestelmien joukkojen 412. rykmentti, ”Nemesis”.

Blackhawk-komppania käytti harjoituksen ensimmäiset päivät puolustusten rakentamiseen. Samalla ukrainalaisten dronet lensivät yläpuolella.

”Tiesimme, että ne olivat paikalla ja etsivät meitä.”

Komppanialla ei ollut käytössään erityisiä dronentorjunta-aseita.

Vaikeassa tilanteessa komppania joutui parantamaan piiloutumistaan ja hajauttamaan ajoneuvot sekä sotilaat niin laajalle alueelle kuin mahdollista. Esimerkiksi Bradley-rynnäkköpanssarivaunut piilotettiin suurten puiden alle. Lisäksi sotilaat olivat hyvin tarkkoja liikkumisen suhteen.

Harjoitusalue oli kasvustoltaan tiheä ja korkeusvaihteluiltaan suuri. Watsonin mukaan Blackhawk-komppania vältti käyttämästä alueen tiestöä ja polkuja droneuhkan vuoksi.

Sen sijaan liikehdintä tehtiin metsien ja syvien laaksojen kautta. Bradley-vaunuilla operoitiin jopa 40 asteen kallistuksissa.

Nemesis-rykmentin dronet toki löysivät vastustajansa, mutta Watsonin mukaan on tärkeää ymmärtää, miten:

”Dronet kykenivät tunnistamaan meidät ilmasta, mutta vain maajoukot kykenivät hyödyntämään tätä informaatiota.”

Watson myöntää, että komppania menetti Bradley-kalustoaan, taistelupanssarivaunujaan sekä niiden miehistöjä. Harjoitus oli tarkoituksellisen vaativa.

”Opetus ei kuitenkaan ole, että raskas panssarikalusto olisi hyödytöntä tai taakka taisteltaessa droneja vastaan. Ajoneuvot kuljettivat meidät sellaisen maaston läpi, joka olisi hidastanut kevyempiä joukkoja. Ne suojasivat meitä, kun saavutimme tavoitteitamme. Panssari ei tehnyt meistä haavoittuvampia, vaan se teki meistä liikkuvia, suojattuja sekä vaarallisia.”

Lue myös:

Tämä on lyhennelmä. Lue Tekniikka&Talouden tilaajille tarkoitettu laajempi juttu tästä linkistä.

Energiayhtiö Tornion Voima on ottanut käyttöön Suomen ensimmäisen moottorivoimalan, joka osallistuu sähkömarkkinoille. Voimala on Wärtsilän W20V 34SG -tyyppiä.

Uusi voimala kiinnostaa Suomessa laajasti energia-alaa.

Ensinnäkin Tornion Voima voi moottorivoimalan avulla hyötyä sähkömarkkinoiden hintapiikeistä.

Jos moottorivoimaloita olisi Suomessa enemmän, ne voisivat myös tasoittaa laajemmin sähkön kalliita äärihintoja, joita on tänäkin talvena koettu Suomessa.

Tekniikka&Talous pääsi vierailemaan uudessa moottorivoimalassa maaliskuun alussa. Laitoksessa tehtiin viimeisiä asennuksia ennen kaupallista käyttöä. Se alkaa myöhemmin maaliskuussa.

Laitos sijaitsee Röytässä Torniossa Tornion Voiman vanhan sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksen vieressä lähes merenrannassa.

Tornion moottorivoimalassa on neljä konetta, joiden sähköteho on yhteensä noin 43 megawattia. Yhden koneen teho on 10,7 MW.

Tämä on lyhennelmä. Lue Tekniikka&Talouden tilaajille tarkoitettu laajempi juttu tästä linkistä. Jutussa kerrotaan, miksi Tornioon hankittiin moottorivoimala. Moni energia-alan asiantuntija uskoo, että Suomeen alkaa tulla niitä ilmiömäisesti lisää.