Uutiset ja blogit

Tanskan kansallinen väestörekisteri on joutunut jättimäisen hakkeroinnin kohteeksi, muun muassa Deutsche Welle (DW) uutisoi.

Maan digitaaliministeriön mukaan hakkereiden onnistui päästä käsiksi jopa 8,8 miljoonan ihmisen nimi-, osoite- ja sosiaaliturvatunnustietoihin. Luku ylittää Tanskan väkiluvun (noin kuusi miljoonaa ihmistä), sillä rekisteri sisältää myös edesmenneiden tai maasta pois muuttaneiden tietoja.

”Kyseessä on erittäin vakava tapaus. Selvitämme parhaillaan tapauksen tarkkaa laajuutta kaikkien niiden kanssa, joita asia koskee”, Tanskan digitalisaatio- ja tasa-arvoministeri Christina Egelund kertoi maanantaina.

Alustavien havaintojen mukaan toistaiseksi tunnistamattomat hakkerit tekivät murron paikallisen yrityksen laillisilla kirjautumistiedoilla. Hakkereiden käyttämä pääsykeino rekisteriin on sittemmin katkaistu.

Lupa- ja valvontavirasto (LVV) kehottaa Googlea edustavaa Tuike Finland Oy:tä keskeyttämään Muhoksen ja Kajaanin datakeskushankkeiden valmistelutoimet välittömästi ja viimeistään 23. lokakuuta mennessä.

LVV:n mukaan Muhokseen ja Kajaaniin suunnitellut datakeskushankkeet muuttavat ympäristöä merkittävästi. LVV:n mukaan hankkeiden ympäristövaikutusten arviointimenettelyt on syytä saattaa loppuun ennen valmistelun jatkamista.

Google on rakentamassa Suomeen kolme uutta datakeskusta. STT uutisoi aiemmin, että Googlen työmailla Muhoksella ja Kajaanissa epäillään laittomia hakkuita. Datakeskustyömailla tehtiin mittavat hakkuut ilman ympäristövaikutusten (YVA) arviointia.

YVA-menettelyllä varmistetaan, että hankkeen todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset arvioidaan ennen kuin hanketta lähdetään valmistelemaan ja toteuttamaan.

Laajamittaisia valmistelutoimia ehditty jo tehdä

”Hankealueilla on tällä hetkellä käytössä olevien selvitysten perusteella jo nyt tehty laajamittaisia valmistelutoimia, kuten puuston poistamista, pintamaiden kuorintaa, työmaateiden ja varastoalueiden rakentamista, ojien ja rumpujen muutoksia sekä hulevesijärjestelyjä”, sanoo LVV:n osastopäällikkö Tommi Muilu tiedotteessa.

Muilun mukaan kyseiset toimenpiteet muuttavat ympäristöä, ja niiden vaikutuksia tulisi arvioida YVA-menettelyllä.

LVV kehottaa keskeyttämään datakeskustyömailla muun muassa puuston poiston, pintamaiden poiston, kaivutyöt, murskauksen, maamassojen siirron, ojitukset sekä työmaateiden ja varastoalueiden rakentamisen.

Toisin sanoen Tuike Finland voi jatkaa esimerkiksi suunnittelua, mittauksia, maaperätutkimuksia tai muita sellaisia toimenpiteitä, joiden vaikutukset ympäristöön ovat vähäisiä tai helposti ennallistettavissa.

LVV on antanut Tuike Finlandille mahdollisuuden lausua oman mielipiteensä asiasta ja antaa kirjallisen selityksen.

Hallintapakkomenettelyä harkitaan

Mikäli kehotusta ei noudateta, LVV harkitsee käynnistävänsä hallintapakkomenettelyn. Se on viranomaisen käytettävissä oleva keino, jolla voidaan velvoittaa toiminnanharjoittaja noudattamaan lakia tai viranomaisen määräyksiä. Menettelyä voidaan tehostaa uhkasakolla.

LVV toivoo ensisijaisesti, että Tuike Finland korjaisi toimintaansa vapaaehtoisesti.

Muhoksen ja Kajaanin palvelinkeskushankkeiden ympäristövaikutusten arviointimenettelyt ovat edelleen kesken, ja hankkeiden YVA-selostuksen valmistumisen on arvioitu tapahtuvan vuoden 2026 aikana.

Joukko vantaalaisia kaupunginvaltuutettuja jätti helmikuussa 2026 Vantaan kaupunginhallitukselle valtuustoaloitteen. Siinä esitettiin, että kaupunki selvittäisi, kuinka riippuvainen se on ulkomaisista ja erityisesti yhdysvaltalaisista tietotekniikka-alan yrityksistä.

Aloitteen olivat jättäneet Antero Eerola (vas) ja 17 muuta valtuutettua. Yhteensä aloitteen takana oli siis lähes kolmasosa valtuuston 67 jäsenestä.

Aloitteessa esitettiin selvitettäväksi muun muassa keinot estää ulkomaisten viranomaisten pääsy arkaluonteisiin tietoihin, ohjelmistolisenssien kustannukset sekä sitä, millaisia avoimiin tietojärjestelmiin perustuvia vaihtoehtoja olisi tarjolla.

”Erityisesti tietojen sijoittaminen ulkomaisiin pilvipalveluihin muodostaa vakavan tietoturvariskin. Kyse on myös merkittävistä kustannuksista kaupungille, sillä Microsoftin lisenssit tulevat hyvin kalliiksi”, aloitteessa kirjoitettiin.

Aloitteessa nostettiin esiin myös se, että Yhdysvallat on ryhtynyt avoimesti uhkailemaan eurooppalaisia liittolaisia ja jopa niiden alueellista koskemattomuutta.

Siinä viitattiin myös Ranskan suunnitelmiin luopua julkishallinnossa yhdysvaltalaisista videokokous- ja sähköpostipalveluista, kuten Zoomista, Google Meetistä ja Microsoft Teamsista. Lisäksi esiin nostettiin Tanska, jossa valtio ja eräät kaupungit ovat luopumassa useista Microsoftin palveluista.

Kaupunginhallitus lisäsi Linux-kirjauksen

Vantaan kaupunginhallitus päätti 21. syyskuuta hyväksyä kaupunginjohtajan esittämän vastauksen valtuustoaloitteeseen. Vastauksen oli valmistellut kaupungin tietohallinto.

Tietohallinto totesi vastauksessa muun muassa, että Vantaan laitteiden käyttöjärjestelmät ja kriittiset toiminnallisuudet ovat erittäin suurelta osin yhdysvaltalaisten ohjelmistoyhtiöiden, kuten Microsoftin ja Googlen, varassa. Kaupungissa käytetään kuitenkin satunnaisesti myös muita ratkaisuja, kuten Linuxia.

Tietohallinto ei suositellut erillisen selvityksen laatimista, kuten valtuutetut olivat esittäneet. Tietohallinnon mukaan selvityksestä aiheutuvilla kustannuksilla ei saataisi merkittävää lisähyötyä.

Kaupunginhallituksen käsittelyssä tietohallinnon valmistelema vastaus kuitenkin muuttui. Kaupunginjohtaja esitti alun perin kaupunginhallitukselle tietohallinnon valmistelemaa vastausta mutta lisäsikin loppuun kokonaan uuden kirjauksen:

”Osana järjestelmien kehitystyötä selvitetään avoimien järjestelmien kuten Linuxin käyttöä kaupungin tietojärjestelmissä eurooppalaisten esimerkkien mukaisesti.”

Muutosta vastaukseen voi pitää yllättävänä myös siksi, että tietohallinto oli vastauksessaan katsonut, ettei valtuutettujen esittämälle erilliselle selvitykselle ollut tarvetta.

Kaupunginhallitus päätti tästä huolimatta kirjata vastaukseen, että avointen järjestelmien, kuten Linuxin, käyttöä selvitetään osana kaupungin tietojärjestelmien kehitystyötä. Siinä myös nostettiin erikseen esiin Linux käyttöjärjestelmänä.

Avoin lähdekoodi nousee keskusteluun

Vantaan tietohallintojohtaja Matti Lampo näkee, että helmikuinen valtuustoaloite liittyy digitaaliseen suvereniteettiin, josta keskustellaan tällä hetkellä laajasti myös muissa kunnissa.

”Tällaisessa yhteydessä nousevat usein keskusteluun avoimen lähdekoodin ratkaisut. Myös Linux avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmänä kiinnostaa suomalaisen taustansa vuoksi erityisesti”, Lampo sanoo.

Hänen mukaansa kaupunginhallituksen käsittelyssä tehty avointen järjestelmien ja Linuxin käytön selvittämistä koskeva lisäys korostaa juuri niiden tarkastelua vaihtoehtoina ja kannustaa selvittämään niiden käytön lisäämistä Vantaalla.

Vantaalla on Lampon mukaan jo joitakin Linux-palvelimia sekä tietojärjestelmiä, jotka pohjautuvat erilaisiin avoimen lähdekoodin ratkaisuihin. Hän sanoo, etteivät kaupungin nykyiset kilpailutukset estä tällaisten ratkaisujen tarjoamista, kunhan ne ovat yhteensopivia Vantaan muun tietoteknisen ympäristön kanssa.

Laajamittaista siirtymää Linuxiin kaupungin tietohallinto ei kuitenkaan suunnittele.

”Vantaalla ei ole tällä hetkellä suunnitelmia ryhtyä ottamaan Linuxia laajemmin käyttöön käyttöjärjestelmäksi palvelimiin eikä työasemiin”, Lampo sanoo.

Vantaa on yli 252 000 asukkaalla Helsingin, Espoon ja Tampereen jälkeen Suomen neljänneksi suurin kaupunki.

Kööpenhaminan ja Ringstedin välillä kulkevassa suurnopeusradassa on havaittu halkeamia ja kulumia junakiskoissa. Vikoja on löytynyt yhteensä kuusi kappaletta.

Nopeusrata kulkee Tanskan Ringstedin kunnasta Køgen kautta Kööpenhaminaan. Køgen ja Kööpenhaminan välinen suurnopeusrata vihittiin käyttöön vuonna 2019, ja sen rakennusbudjetti oli 11,4 miljardia Tanskan kruunua (n. 1,5 miljardia euroa).

Tanskalainen TV2 ØST uutisoi, että löytöjen vuoksi radalla on laskettu nopeusrajoituksia. Rajoituksia on laskettu paikoittain jopa 180 kilometristä vain 40 kilometriin tunnissa. Vasta seitsemän vuotta vanha rataosuus on suunniteltu jopa 250 kilometrin tuntinopeudelle.

155 tonnin erikoiskone apuun

155 tonnin keltainen erikoishuoltokone aloitti halkeamien korjaustoimet syyskuun lopussa, kerrotaan Banedanmarkin tiedotteessa.

Kunnossapitokone on kiskojen jyrsinjuna, joka huoltaa kiskoja Ringstedistä kohti Kööpenhaminaa. Huollon odotetaan kestävän lokakuun puoleenväliin tai marraskuun alkuun.

Asiasta uutisoi myös Ny Teknik.

Kolme kilometriä yhdessä yössä

Huoltojunan jyrsintä- ja hiomalaikkoja ohjataan, ja ohessa ammattilaiset tarkastavat kiskot. Jyrsintäpyörien ollessa käytössä juna etenee vain 400–600 metriä tunnissa, ja jokaisella ajokerralla kiskosta jyrsitään pois yli millimetrin verran materiaalia.

Jyrsintä on yksi kiskojen huoltotoimenpide. Operaatio on kuitenkin normaalia kiskonhiontaa harvinaisempi, ja jyrsinnän tarkoituksena on tasoittaa kiskojen pintaa ja pidentää niiden käyttöikää.

Kiskoista löydetyt halkeamat käydään yhdestä kolmeen kertaan läpi jyrsinkoneella, jolloin kone ehtii yhden yön aikana käsitellä kolme kilometriä kiskoja. Konetta ajetaan öisin, jotta se aiheuttaisi mahdollisimman vähän meluhaittaa.

Prosessissa syntyvät metallilastut kerätään, lajitellaan ja käsitellään, ennen kuin ne voidaan käyttää uudelleen.

Väylävirasto on huoltanut muun muassa pääkaupunkiseudun Kehärataa jyrsinnällä pidentääkseen sen käyttöikää.

Tekniikka&Talous uutisoi marraskuussa 2025 Tanskan valtion korkeista junaliikennekustannuksista.

Tänä vuonna Nobelin fysiikan palkinnon saa Francis Halzen ratkaisevasta panoksesta Ice Cube -neutriino-observatoriolle sekä astrofysikaalista alkuperää olevien korkeaenergisten neutriinojen löytämiselle.

Halzen on syntynyt 23. maaliskuuta 1944 Belgian Tienenissä eli on nyt 82-vuotias. Tieteelliset, palkintoperusteena olevat ansionsa hän on kerryttänyt yhdysvaltaisen Wisconsin-Madison-yliopiston professorina toimiessaan.

Alkeishiukkasiin kuuluvat neutriinot ovat erittäin vaikeasti havaittavia. Ne ovat erittäin läpitunkevia mutta vaarattomia. Niillä ei ole sähkövarausta, joten niihin ei voida vaikuttaa magneetti- tai sähkökentillä.

Neutriinoja kulkee huomaamattamme esimerkiksi kehomme läpi. Samoin ne pystyvät kulkemaan koko maapallon läpi. Ne vuorovaikuttavat vain heikon ydinvoiman ja painovoiman välityksellä.

Esitteli idean etelänavan jäästä lähes 40 vuotta sitten

Francis Halzen tajusi, että etelänavan jäätä voitaisiin käyttää äärimmäisen vaikeasti havaittavan neutriinon jäljittämiseen. Hänen visionsa on Etelämantereella sijaitsevan Ice Cube -neutriino-observatorion perusta. Observatorio koostuu kuutiokilometristä jäätä, joka on varustettu valosensoreilla. Kuutiokilometri on miljardi kuutiometriä.

Vuonna 1988 Francis Halzen esitteli ensimmäisen kerran visionsa neutriinojen sieppaamisesta etelänavalla. Kun neutriino törmää atomin ytimeen, syntyy valoa, jonka kirkkaan jäätikön anturit voivat siepata. Etelänavan jää on kiitollinen materiaali, koska se on vapaa monenlaisista häiriöistä ja alue on geologisesti vakaa vailla maanjäristyksiä.

Muutaman vuoden kuluttua Etelämantereella tehtiin ensimmäiset alustavat kokeet jäässä olevien anturien avulla.

Äärimmäisen korkeaenergiset avaruudesta tulevat neutriinot ovat hyvin harvinaisia. Siksi tarvitaan suuri tilavuus, jotta voidaan havaita tutkimuksen kannalta riittävä määrä hiukkasten törmäyksiä.

Kokonaisen kuutiokilometrin kokoinen Ice Cube valmistui vuonna 2011. Tutkijat löysivät pian ensimmäiset äärimmäisen energeettiset neutriinot. Muutaman vuoden kuluessa he pystyivät julkaisemaan löytönsä neutriinoista, jotka ovat peräisin kaukaa aurinkokunnan ulkopuolelta.

”Francis Halzen on johtanut kansainvälistä tutkijoiden ja insinöörien ryhmää, joka on antanut meille fantastisen instrumentin. Sinnikkyydellään ja tieteellisellä näkemyksellään hän on raivannut tietä uudenlaiselle tähtitieteelle”, Mark Pearce sanoo Nobel-komitean tiedotteessa.

Pearce on Nobel-komitean fysiikan komitean puheenjohtaja.

Neutriinon törmääminen tavalliseen aineeseen todella harvinaista

Ice Cuben jatkuvasti keräämät neutriinovanat antavat tutkijoille uutta informaatiota kaukaisista äärimmäisistä ympäristöistä, joissa korkeaenergisiä neutriinoja voi syntyä.

Koska neutriinot eivät reagoi sähkömagneettiseen voimaan eivätkä vahvaan ydinvoimaan, ne kulkevat lähes esteettä tavallisen aineen läpi. Vain ani harvoin jokin neutriino ”osuu” tavallisen aineen hiukkaseen. Tekniikka&Talous kertoi tällaisesta harvinaisesta sattumuksesta keväällä 2025.

On jo pitkään tiedetty, että maailmankaikkeudessa on luonnollisia hiukkaskiihdyttimiä, joista hiukkasia sinkoutuu jopa miljoona kertaa suuremmalla energialla kuin mitä on mahdollista saavuttaa Maan laboratorioissa.

Näistä kohteista ei tiedetä paljoa. Mitä ne varsinaisesti ovat, missä ne sijaitsevat ja mitkä prosessit hallitsevat niiden sisällä? Äärimmäisen korkeaenergiset neutriinot syntyvät samoissa ympäristöissä kuin muutkin hiukkaset.

Toisin kuin muuntyyppiset hiukkaset, neutriinot voivat saavuttaa meidät muuttamatta suuntaa tai menettämättä energiaa matkan varrella. Tämä tarkoittaa, että ne voivat tuoda mukanaan tietoa, jota ei voida saada muilla tavoilla. Tutkimus maailmankaikkeuden neutronilähteiden ymmärtämiseksi jatkuu.

Venäjän valtionyhtiö Atomflot on pannut Neuvostoliiton aikana rakennetun Arktika-ydinjäänmurtajan huutokauppaan.

Huutokaupasta ovat kertoneet muun muassa venäläinen uutistoimisto Interfax ja merenkulkualaa seuraava venäläinen PortNews. Aluksen myynnin on nostanut esiin X-tilillään myös suomalainen jäänmurtajien suunnitteluun erikoistunut Railotech.

Myynnissä on Arktikan edelleen kelluva runko. Kauppaan kuuluvat myös aluksen päällysrakenteet, laivalaitteistot ja varusteet.

Interfaxin mukaan ostaja ei kuitenkaan voi ottaa alusta uudelleen käyttöön, vaan se on romutettava Venäjän alueella. Ostajan on lisäksi toimitettava yksityiskohtaiset tiedot koko omistus- ja johtoketjustaan.

Rungon paino on 16 159 tonnia, josta metallia on 13 987 tonnia. Alus on tällä hetkellä ankkuroituna lähellä Murmanskin kaupunkia. Ostajan vastuulla on hinata runko lopulliseen määränpäähänsä.

Vaikka Arktika palveli aikanaan ydinjäänmurtajana, sen reaktorit ja ydinvoimalaitteisto on jo poistettu. Aluksesta suunniteltiin aiemmin museota, mutta hanke ei lopulta toteutunut.

Huutokauppaan voi jättää osallistumishakemuksia 12. lokakuuta asti, ja tuloksen on määrä selvitä 15. lokakuuta. Kohteen lähtöhinta on 111,7 miljoonaa ruplaa eli noin 1,2 miljoonaa euroa.

Arktika valmistui vuonna 1975 Baltijski Zavodin telakalla Pietarissa Neuvostoliiton aikana. Aluksen pituus on 148 metriä ja leveys 30 metriä. Sen syväys on noin 11 metriä ja uppouma noin 23 000–25 000 tonnia.

Alus teki historiaa 17. elokuuta 1977, kun siitä tuli ensimmäinen pohjoisnavalle päässyt pinta-alus. Interfaxin mukaan Arktika on ollut vuodesta 2011 pitkäaikaisesti säilytyksessä.

Arktikalle rakennettiin yhteensä viisi sisaralusta. Sarjan myöhemmistä aluksista edelleen käytössä ovat Yamal (1992) ja 50 Let Pobedy (2007).

Saaristomerellä sijaitsevan Jurmon saaren ympärillä maanomistajat ovat ryhtyneet toimiin suojellakseen erityislaatuisen alueen, jotta siellä ei voi tulevaisuudessa harjoittaa esimerkiksi merenalaista kaivostoimintaa tai teollista kalankasvatusta.

Saaren osakaskunta on päättänyt aloittaa saarta ympäröivän merialueen suojeluprosessin.

Nyt yli 23 000 hehtaarin merialue on rauhoitettu kolmeksi vuodeksi osakaskunnan ja Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen välisellä rauhoitussopimuksella.

Valtava rauhoitusalue on aarreaitta

Jurmon rauhoitettu merialue on laajuudeltaan 23 187 hehtaaria. Se vastaa noin 32 000:ta jalkapallokenttää.

Kokoa voi verrata myös esimerkiksi Helsingin kaupungin maapinta-alaan, joka on noin 21 500 hehtaaria. Nuuksion kansallispuistoon verrattuna rauhoitusalue on nelinkertainen.

”Suomen erikoisuus on, että iso osa merialueista on yksityisessä omistuksessa. Monia merialueita on myös kartoitettu hyvin ja tiedetään, että luonnon monimuotoisuus keskittyy yksityisomisteisille alueille”, sanoo Baltic Sea Action Groupin (BSAG) merensuojelun projektipäällikkö Anna Klemelä Tekniikka&Taloudelle.

Ympäristönsuojelujärjestö BSAG on ollut suojeluprosessin aloitteentekijä ja toimii merensuojelun asiantuntijana prosessissa.

Rauhoitus perustuu vapaaehtoisuuteen ja tehdään korvauksetta. Tavoitteena on Jurmon merialueen pysyvä suojelu vuoteen 2030 mennessä.

Metsähallitus on kartoittanut Jurmon merialueen merkittäviä luontoarvoja Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa Velmu-ohjelmassa.

Alueella on laajoja meriajokasniittyjä sekä vedenalaisia riuttoja ja laguuneja. Nämä ovat tärkeitä elinympäristöjä monelle Itämeren eliölle, kuten kalanpoikasille, BSAG muistuttaa. Alue on myös linnustoltaan erityisen arvokas.

”Laguuni voi kuulostaa eksoottiselta, mutta Suomessakin on tällaisia matalavesisiä alueita. Riutat ovat puolestaan kovapohjaisia kallioalueita. Molemmissa on paljon lajistoa ja ne ovat luonnon monimuotoisuuden hot spoteja”, Klemelä selventää T&T:lle.

Turvaa paikalliset elinkeinot

Paikalliset halusivat vahvistaa asuinalueensa luonnon erityisyyttä, sillä myös moni paikallinen elinkeino on siitä riippuvainen.

“Jurmon osakaskunta kantaa huolta yhteisen meremme suojelemisesta. Olemassa olevien luontotyyppien ja lajien säilyttäminen on tärkeää”, toteaa Jurmon osakaskunnan puheenjohtaja Patrik Bengtfolks tiedotteessa.

Rauhoitus rajoittaa ruoppaamista ja muuta merenpohjan kaivamista sekä ankkuroitumista meriajokasniittyjen kohdalla. Klemelä sanoo Tekniikka&Taloudelle, että myös mahdollinen merenalainen kaivostoiminta halutaan estää suojelulla.

”Tämä on tulevaisuuteen varautumista”, Klemelä kertoo.

Lisäksi rajoitetaan pesimäaikaista liikkumista lintujen ja norppien pesimäluotojen ympäristössä. Vesiviljely kielletään rauhoitusalueella.

Kalastus ja metsästys ovat rauhoitusalueella yhä sallittuja.

”Alueella saa edelleen olla elämää ja saaristolaiskulttuuria. Omistaja ei suojelussa menetä aluettaan”, Klemelä kommentoi Tekniikka&Taloudelle.

Rauhoitusmääräykset on muotoiltu osakkaiden, BSAG:n ja Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen yhteistyönä.

“Paikalliset osaavat elää alueella luontoa kunnioittaen. Tästä todistavat Jurmon merialueella säilyneet merkittävät luontoarvot. Rauhoitusmääräykset varjelevat meriluontoa isommilta ihmispaineilta, kuten kalankasvatukselta. Samalla alueelle saadaan pelisäännöt", Klemelä kertoo.

Jurmossa on ympärivuotista asutusta. Siellä on myös suosittu vierasvenesatama ja majoituspalveluita. Merialueen rauhoittaminen ei vaikuta näihin.

Lisää suojelualueita tarvitaan

Suomi on sitoutunut suojelemaan 30 prosenttia merialueistaan vuoteen 2030 mennessä. Meriluonnosta on suojeltu nyt noin 12 prosenttia.

”Tällä tahdilla tavoitetta ei tulla saavuttamaan”, Klemelä sanoo T&T:lle.

Yksityisomistuksessa olevia suojeltuja merialueita on Suomessa etenkin Perämerellä ja Saaristomerellä, kuten Inkoon Stora Fagerössä Suomenlahdella ja Gullkronassa, jossa on Saaristomeren suurin vedenalainen suojelualue.

”Monesti on suojeltu saaria ja niiden luontoa. Kaikki eivät tiedä, että myös vesialueita voi suojella metsien tavoin”, Klemelä sanoo.

Jurmon merialueen rauhoittaminen kolmeksi vuodeksi ennen pysyvään suojeluun sitoutumista on myös ympäristöhallinnolle poikkeuksellinen tapa toimia.

Aiemmat suojelut on tehty esimerkiksi muuttamalla Natura-alueita mertensuojelualueiksi.

”Silloin maanomistaja ei ole samalla lailla saanut vaikuttaa suojeluun kuin nyt, kun suojelu lähtee maanomistajista itsestään”, Klemelä kertoo Tekniikka&Taloudelle.