Uutiset ja blogit

Tietoturvayhtiö NordVPN:n asiantuntijat paljastivat viisi nousevaa kyberturvallisuusriskiä, joista ihmisten on erittäin tärkeää olla tietoisia.

Asiantuntijoiden mukaan tekoälyavusteinen verkkorikollisuus kehittyy, väärää tietoa levitetään ja luottamusta palveluihin pyritään rapauttamaan. Lisäksi internetpalveluiden keskittyminen nähdään hakkereiden väylänä kaaoksen aiheuttamiseen. Uutena asiana tietoturvayhtiö kertoo myös kvanttitietokoneiden tuomat uhat.

– Kyberturvallisuus ei ole enää vain tekninen ongelma, vaan se koskettaa koko yhteiskuntaa. Vuonna 2026 asia on tärkeämpi kuin koskaan ennen, NordVPN:n kyberturvallisuusasiantuntija Adrianus Warmenhoven toteaa yhtiön tiedotteessa.

Internetpalveluiden keskittyminen

Riskilistan ensimmäisenä NordVPN nostaa internetin palveluiden keskittymisen yhdelle palveluntarjoajalle. Tällöin yhtä palvelua koskeva vika voi ulottua miljooniin käyttäjiin. Vastaavia tapauksia nähtiin viime kuussa, kun palveluntarjoajien ongelmat aiheuttivat maailmanlaajuista kaaosta. Tällaisia oli muun muassa Amazonin AWS:llä ja Microsoftin Azurella.

Internetpalveluiden keskittyminen yhdelle palveluntarjoajalle tekee myös hakkeroinnista kannattavampaa. Tällöin yksittäisen onnistuneen hakkeroinnin tekniikka voidaan skaalata miljooniin käyttäjiin.

Väärät tiedot leviävät

Tiedon saantia pyritään manipuloimaan ensi vuonna entistä enemmän ja saamaan ihmiset kyseenalaistamaan tietoturvallisuutta ja sen välineitä.

NordVPN:n mukaan erityisesti tietoturvasta ja verkkoyksityisyydestä kertovat sosiaalisen median ja keskustelualustojen käyttäjät ovat joutuneet tänä vuonna painostuksen ja pilkan kohteeksi, mikä tulee todennäköisesti yleistymään ensi vuonna. Samaan aikaan rikollisjärjestöt levittävät omia huonoja ohjeitaan.

– Rikollisilla voi olla erilliset markkinointiin ja mainontaan keskittyvät yksikkönsä, joiden tarkoituksena on tuoda esille huonoja tietoturvatoimia, jotta käyttäjät pysyisivät alttiina uhille, tiedotteessa kerrotaan.

Vastaavaa keinoa käytetään muun muassa poliittisessa informaatiovaikuttamisessa.

Tekoäly rikollisten käsissä

Rikolliset käyttävät tekoälyä automatisoituun tietojenkalasteluun ja sosiaaliseen manipuloinnin tehostamiseen. Tavoitteena on useimmiten saada uhrin pankkitiedot tai muita arkaluontoisia tietoja.

Rikollisten keskuudessa leviää myös rötöksiin räätälöityjä tekoälyjä, kuten Evil GPT, joiden avulla verkosta voidaan etsiä tietoturva-aukkoja automaattisesti. Tällöin hyökkäyksiä voidaan toteuttaa jopa ilman ihmisen valvontaa.

Yhtiö muistuttaa, että tekoälylle ei pidä antaa arkaluontoisia tietoja. Rikolliset pyrkivät hyökkäämään yhä useammin tekoälyn tallentamiin tietoihin.

Syväväärennökset rapauttavat luottamusta

Syväväärennöksien (englanniksi deepfake) käyttö sekä tekoälyn avulla tehdyt personoidut hyökkäykset yleistyvät. Tämä aiheuttaa hämmennystä ja hälventää aidon sekä keinotekoisen rajoja internetissä.

– Tekoälyn avulla tehdyt huijaukset ja petokset parantavat rikollisten tuloksia ja hankaloittavat entisestään väärennettyjen verkkosivustojen ja -palveluiden tunnistamista. Lopulta luotto digitaalisiin laitteisiin ja palveluihin voi murentua täysin, tiedotteessa kerrotaan.

Kvanttiuhat

Viimeiseksi NordVPN huomauttaa, että vaikka kvanttitietokoneiden avulla tehdyt hyökkäykset ovat vielä vuosien päässä, ovat rikolliset hyvää vauhtia valmistautumassa tähän ja keräävät tietoja salauksien purkamista varten. Tulevaisuuden uhkaan on hyvä varautua jo nyt.

– Kvanttitietokoneet lähestyvät pistettä, jossa nykyiset salausstandardit eivät enää riitä turvatoimiksi. Kun kvanttisalaus on vihdoin kannattavaa, henkilötietoja voi altistua vaaralle vuosikymmenten ajalta, tiedotteessa sanotaan.

Kvanttitietokoneet pystyvät suorittamaan laskentaa pelottavan paljon tehokkaammin kuin perinteiset tietokoneet. Esimerkiksi viime vuonna Google väitti, että heidän kvanttitietokoneensa suoritti laskentatehtävän 5 minuutissa, kun tehokkaimmalta supertietokoneelta vastaava tehtävä olisi kestänyt 10 000 000 000 000 000 000 000 000 vuotta.

Puhelimistaan, tietokoneistaan ja ohjelmistoistaan tunnettu teknologiajätti Apple on suuren myräkän keskellä. Sen ylimmästä johdosta on lähtenyt yli puolen tusinaa henkilöä, osa kilpailijoiden leipiin, osa eläkkeelle. Edessä on lisäksi ainakin koko konsernin toimitusjohtajan vaihto, kun perustaja Steve Jobsin henkilökohtaisesti rooliin valitsema Tim Cook eläköityy analyytikoiden odotusten perusteella ensi vuoden aikana.

Tuoreimmassa huhussa lähtökuopissa on Johny Srouji, joka on tähän asti johtanut laitteisto-osastoa. Sroujin käsialaa ovat olleet esimerkiksi Applen laajalti kiitellyt M-sarjan sirut, jotka toivat mobiilisiruista tutun teknologian tehokkaampaan tietokoneluokkaan. Hänen kerrotaan ilmoittaneen Cookille, että lähtö on lähellä, mutta ei vielä täysin varma.

Viime viikolla yhtiö tiedotti ympäristö- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Lisa Jacksonin ja lakiasiainjohtaja Kate Adamsin eläköityvän ensi vuonna. Molemmat ovat toimineet rooleissaan vuosikausia. Aiemmin joulukuussa erostaan ilmoitti tekoälyjohtaja John Giannandrea, viime viikolla exit-oven avasi suunnitteluvelho Jony Ivea suunnittelujohtajan roolissa seurannut Alan Dye, joka varastettiin tekoälymarkkinan valtausta yrittävälle Metalle.

Myös Applen COO, pitkään Cookin seuraajaksi uumoiltu Jeff Williams, kertoi loppukesästä eläköityvänsä yhtiöstä 27 palvelusvuoden jälkeen. Myös CFO Luca Maestri erosi alkusyksyllä. Suunnittelu- ja tekoälyosastot menettivät johtajiensa myötä myös useamman merkittävän keskiportaan johtajan, kuten Siristä vastanneen Robby Walkerin ja tekoälymallijohtaja Ruoming Pangin. Lisäksi ovesta ovat astelleet useat johtavat tekoälytutkijat ja -asiantuntijat, joille tarjotaan tällä hetkellä Piilaakson muissa yhtiöissä päätähuimaavia palkkioita tekoälykisan kuumentuessa entisestään.

Toimitusjohtaja Tim Cook täytti marraskuussa 65 vuotta, ja hänen odotetaan ilmoittavan eläköitymisaikataulustaan lähitulevaisuudessa. Hän on johtanut yhtiötä vuodesta 2011 eli siitä asti, kun yhtiön Steve Wozniakin kanssa perustanut Steve Jobs sairastui syöpään ja jättäytyi operatiivisesta toiminnasta. Cookin kauden aikana Applen markkina-arvo on paisunut 350 miljardista päättömään neljään biljoonaan dollariin. Bloombergin ja Financial Timesin lähteiden mukaan Applella on tällä hetkellä käynnissä kuumeinen seuraavan toimitusjohtajan metsästys, jota vaikeuttaa monen potentiaalisen ehdokkaan lähtö viime kuukausina.

Bloombergin mukaan kisaa johtaa tällä hetkellä pitkän uran yhtiössä tehnyt John Ternus, joka on tähän asti johtanut yhtiön laitteistokehitystä.

Apple näyttää ainakin toistaiseksi jääneen kilpailijoistaan jälkeen tekoälyn kehityksessä. Sen Siri-tekoälyapuria on moitittu kilpailijoiden tarjoamia selkeästi heikommaksi, minkä lisäksi Applen oma tekoälymallisto, Apple Intelligence, on jäänyt asiantuntijoiden mukaan piippuun. Uuden johdon odotetaan parantavan tilannetta. Kriisiin yhtiö ei silti ole ajautunut, sillä suurin osa liikevaihdosta tulee laitteista ja palveluista, joihin tekoälyllä ei ainakaan toistaiseksi ole ollut suurta vaikutusta.

Suomalainen puhelinvalmistaja Jolla julkaisi uuden puhelimensa joukkorahoituskampanjan. Tavoitteena ollut 2 000 tilaajaa täyttyi 47 tunnissa. Tämä tarkoittaa, että puhelin päätyy valmistukseen. Kyseessä on seuraaja alun perin vuonna 2013 julkaistulle Jolla Phonelle.

Tilaajamäärien täyttymisestä kertoi Linkedin-päivityksessään Antti Saarnio, joka on yksi Jollan perustajista. Ennakkotilaukset alkoivat perjantaina kello 15 ja sunnuntaina kello 13.35 puhelinta oli tilattu jo 2 000 kappaletta. Maanantaiaamuna puhelinta oli tilattu yli 2 500 kappaletta.

– Uusi eurooppalainen puhelin on todellisuutta, Saarnio kertoo päivityksessään.

Jolla käyttää Linux-pohjaista Sailfish OS -käyttöjärjestelmää. Puhelin tukee Android-sovelluksia Jollan sovellustuen avulla.

Jollan ovat perustaneet entiset Nokia-insinöörit. Yhtiö oli osittain venäläisomistuksessa vielä vuonna 2023, mutta Pirkanmaan käräjäoikeuden päätöksellä Jolla siirtyi saneerauksessa yhtiön alkuperäisen johdon omistukseen.

– Ilman tätä ratkaisua liiketoiminta ei olisi voinut jatkua. Yhtiöllä ei ollut tuossa omistusrakenteessa minkäänlaisia edellytyksiä kerätä pääomaa liiketoimintansa kasvattamiseksi, Saarnio kertoi venäläisyhteistyöstä Tiville vuonna 2023.

Vaihdettava akku ja yksityisyyskatkaisin

Jolla kertoo, että puhelin on suunniteltu yksityisyyslähtöisesti, eikä se lähetä taustadataa tai kerää tietoja käyttäjästään. Puhelimessa on myös erillinen yksityisyyskatkaisin (privacy switch), jonka avulla käyttäjä voi katkaista puhelimen mikrofonin ja Bluetooth-yhteydet.

Tarkemmat tekniset ominaisuudet puhelimesta varmistuvat ensi vuonna. Tällä hetkellä yhtiö kuitenkin lupaa, että puhelimessa on 5g-yhteydet, 12 gigatavua ram-muistia ja 256 gigatavun tallennustila, joka on laajennettavissa muistikortin avulla kahteen teratavuun.

Puhelimen käyttöjärjestelmälle luvataan viiden vuoden laitetuki. Puhelimessa on 5 500 milliampeerin akku, joka on käyttäjän vaihdettavissa. Näyttönä on 6,36 tuuman gorilla-lasilla vahvistettu amoled-näyttö. Kamerana on 50 megapikselin laajakulmaobjektiivi sekä etunäytössä 13 megapikselin ultralaajakulma.

Puhelimen ennakkotilauspaikan voi varmistaa 99 eurolla, joka hyvitetään puhelimen 499 euron loppusummasta. Puhelimen normaalihinnaksi kerrotaan 599 euroa. Toimitukset alkavat vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla.

Puhelimen valmistusmaata ei kerrota.

Jolla on tilattavissa EU-alueella, Isossa-Britanniassa, Norjassa sekä Sveitsissä.

Vuonna 2026 voimaan tulevat lait aiheuttavat muutoksia verokorteille, Verohallinto kertoo tiedotteessaan.

Esimerkiksi työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuja ei voi enää vähentää verotuksessa eivätkä palkansaajat voi tehdä kaavamaista työhuonevähennystä. Muutosten vuoksi myöskään työttömyyskassojen jäsenmaksuja ei enää ole merkitty verokortille, vaikka ne ovat edelleen vähennyskelpoisia.

”Verohallinnon on ollut mahdotonta erottaa kassojen osuutta työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuista, joten myös kassojen jäsenmaksu on jätetty verokortilta pois”, sanoo ylitarkastaja Päivi Ylitalo Verohallinnon tiedotteessa.

”Jos verokortin tulot ja vähennykset ovat muilta osin oikein, ei muutosverokorttia ole tarpeen tehdä työttömyyskassan jäsenmaksujen vuoksi, koska sillä ei useinkaan ole vaikutusta veroprosenttiin.”

Työttömyyskassojen jäsenmaksut otetaan huomioon vuoden 2026 lopullisessa verotuksessa, eli kassat ilmoittavat jäsenmaksut Verohallinnolle suoraan vuoden 2026 esitäytettyä veroilmoitusta varten.

Uudet verokortit nyt OmaVerossa

Kaikkien suomalaisten ensi vuoden verokortit ovat nyt OmaVerossa. Vuoden 2026 verokortti tulee voimaan 1. tammikuuta. Jos henkilöllä ei ole käytössä Suomi.fi-viestejä, verokortti tulee paperipostina kotiin viimeistään 20. joulukuuta.

Verottaja muistuttaa, että uudesta verokortista kannattaa tarkistaa, riittääkö arvioitu tuloraja koko vuoden tuloille. Tarvittaessa tulorajaa voi helposti muuttaa OmaVerossa pitkin vuotta. Tuloraja on laskettu ajalle 1.1.–31.12.2026, ja se sisältää esimerkiksi lomarahat.

Verokortilla näkyvä ensi vuoden veroprosentti perustuu vuoden 2024 tuloihin ja vähennyksiin. Jos henkilö on vuoden 2025 aikana tehnyt muutosverokortin, vuoden 2026 verokortti perustuu sen tulotietoihin.

”Jos esimerkiksi työtilanne on muuttunut, myös tulorajaa pitää todennäköisesti muuttaa. Näin voi välttää tilanteen, että tuloraja ylittyy ja tuloja verotetaan korkeammalla lisäprosentilla. On asiakkaan vastuulla tarkistaa, että verokortin tiedot ovat oikein”, sanoo ylitarkastaja Ylitalo.

Verokortti tulee nyt toista vuotta peräkkäin voimaan heti tammikuun alussa. Vuonna 2024 ja sitä aikaisemmin tuli voimaan helmikuun alussa.

Osalle asiakkaista ensi vuoden tulojen ennakoiminen voi olla vaikeaa esimerkiksi siksi, että työt ovat epäsäännöllisiä. Silloin tulojen määrästä kannattaa tehdä mahdollisimman hyvä arvio.

”Verokorttia voi muuttaa tarpeen mukaan koko vuoden ajan OmaVerossa”, Ylitalo neuvoo.

Tulorajan lisäksi on hyvä tarkastaa, että verokorttiin mahdollisesti merkityt verovähennykset, kuten matkakulut, ovat ajan tasalla.

Uusille eläkeläisille tärkeä huomio

Palkan tai muiden tulojen saajan täytyy toimittaa verokortti tulojen maksajalle, jos tämä ei saa tietoja suoraan Verohallinnolta. Lähes 4 miljoonan henkilön verokortti menee tulojen maksajalle automaattisesti Verohallinnosta ohjelmistorajapintaa pitkin.

Myös Kelaan ja eläkeyhtiöille verokortit siirtyvät automaattisesti. Poikkeuksena ovat uusien eläkeläisten verokortit: useimmissa eläkeyhtiöissä tuoreen eläkeläisen täytyy itse toimittaa verokortti eläkkeen maksajalle.

Tšernobylin ydinvoimalan ympärille rakennettu suojakuori ei enää hoida tehtäväänsä, kertoo Yhdistyneiden kansakuntien alainen Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA.

Suojakuori rakennettiin ydinvoimalan nelosreaktorin ympärille vuonna 1986 sattuneen historiallisen onnettomuuden jälkeen. Uusin teräksestä rakennettu suojakuori valmistui vuonna 2019 ja sen on tarkoitus estää tuhoutuneesta reaktorista leviävää radioaktiivista säteilyä.

Ydinvoimala sijaitsee Kiovan alueella Ukrainassa ja sen suojakuori on IAEA:n mukaan vaurioitunut siihen helmikuussa osuneen drooni-iskun takia. Tuolloin kerrottiin kuitenkin, että säteilytasot olivat ydinvoimalalla normaalit ja pysyivät vakaana.

Ukraina on syyttänyt iskusta ja vahingoista Venäjää. Venäjän johto on kiistänyt maan iskeneen ydinvoimalaan.

IAEA:n pääjohtajan Rafael Grossin mukaan suojakuoren tutkimusten jälkeen kävi selväksi, että suojakuori on menettänyt eristyskykynsä.

”Kattava kunnostus on edelleen välttämätöntä, jotta voidaan estää lisävauriot ja varmistaa pitkäaikainen ydinturvallisuus”, Grossi sanoi mainiten myös, että joitain korjaustöitä on jo tehty.

IAEA:n raportista kertoi muun muassa uutistoimisto Reuters.

Robottikopteriyhtiö Rumble Tools Oy käynnistää noin 30 miljoonan euron investointiohjelman. Investoinnin kohteena on Turku ja tavoitteena on laajentaa ohjelmaan Pohjois-Eurooppaan ja Baltiaan.

Investoinnin taustalla on rahoituskierros, jossa suurimmaksi sijoittajaksi on tullut Kyösti Kakkosen ja hänen veljensä Kari Kakkosen sijoitusyhtiö. Lisäksi mukana on joukko muita yksityisiä ja pääomasijoittajia, yhtiö kertoo.

Kyösti Kakkosen omistus Rumble Toolsiin tulee suurimmalta osaltaan sijoitusyhtiö Joensuun Kauppa ja kone Oy:n kautta. Lisäksi yhtiön osakasluettelo osoittaa, että Kakkonen omistaa Rumble Toolsia myös K22 Financen kautta. Kari Kakkonen omistaa yhtiötä myös suoraan henkilönä.

Kakkosten lisäksi yhtiön merkittäviä omistajia ovat yhtiön perustaja ja toimitusjohtaja Arto Koivuharju 36,25 prosentilla sekä sijoitusyhtiö Eyemakers Finland Oy 15,68 prosentilla.

Rumble Toolsin toimitusjohtaja Arto Koivuharju on sarjayrittäjä, joka on aiemmin työskennellyt muun muassa Fimatec-yhtiön ruorissa. Fimatec tuli tunnetuksi 3d-betonielementtitulostimestaan.

Erikoistuu matalalla lentäviin drooneihin

Rumble Tools yrittää kaupallistaa matalalla lentävät droonit ja niihin liittyvät palvelut. Investoinnilleen sillä on suuria suunnitelmia.

Tavoitteena on rakentaa kattava matalan lentokorkeuden lennokkilaivue, joka mahdollistaa matalalla, korkeintaan 150 mietrin korkeudessa, lentävien autonomisten kopterien käytön eri toimialoilla.

Yhtiön tavoitteleman drooniekosysteemin tarkoitus on palvella muun muassa raja-alueen valvontaa, kriittisen infrastruktuurin suojaamista, olemassa olevan infran elinkaaren valvontaa sekä muita liiketoiminnallisia ratkaisuja, kuten ruoan ja tavaroiden kuljetuksia, yhtiö kertoo Kauppalehdelle.

”Tärkeä asia isänmaalle”

Hankkeen suurin sijoittaja Kyösti Kakkonen kertoo olleensa mukana Rumble Toolsissa jo lähes 10 vuoden ajan ja sijoittaneensa siihen useita miljoonia euroja. Tarkkaa summaa hän ei avaa haastattelussa.

Kakkonen korostaa olevansa mukana Rumble Toolsin projektissa sekä isänmaallisista että liiketaloudellisista syistä.

”Ainahan se bisnes siellä mielessä kukkii, toki, mutta olemme myös katsoneet, että tämä on tärkeä asia isänmaalle ja Suomen turvallisuudelle”, hän sanoo.

”Olemme nyt suuren ääressä. Maailmassa ei vastaavaa järjestelmää ole olemassa”, Kakkonen sanoo.

Kakkonen kritisoi kesällä Kauppalehdessä myöskin puolustusalan liiketoiminnassa mukana olevaa Summa Defenceä. Kakkosen mukaan Helsingin pörssiin listautuneen Summa Defencen liiketoiminta ei edustanut kovaa puolustusteollisuutta.

Imatran kaupunki ja satamat hyödyntävät

Rumble Toolsin mukaan yhtiön teknologian ainutlaatuisuus perustuu automaatio- ja tekoälypohjaisuuteen sekä signaalihäirinnän vastustuskykyyn.

Yhtiön mukaan sen kehittämän suunnistusjärjestelmän avulla droonit pystyvät toimimaan autonomisesti, vaikka alueella havaittaisiin signaalihäirintää. Rumble Tools Oy:n strategiajohtaja Jani Pihl kertoo, että yhtiö on kohdannut signaalihäirintää testilentoalueellaan Imatralla ja kehittänyt tuotetta eteenpäin sen ansiosta.

Tammikuusta 2025 lähtien Imatran kaupunki on hyödyntänyt Rumble Toolsin drooneja. Imatran kaupunki tiedotti testaavansa robottikoptereiden uudenlaista tekniikkaa kiinteistöjen ja infrastruktuurin valvonnassa.

Rumble Tools kertoo Kauppalehdelle myös Suomen satamien hyödyntävän yhtiön teknologiaa valvontatarkoituksiin. Yhteistyökumppanisatamista tai sopimusten sisällöstä se ei kertonut tarkemmin.

Imatralla drooninsa valmistavan yhtiön toiminta on ollut lukujen valossa tähän saakka pientä. Viime vuonna yhtiön liikevaihto oli 440 000 euroa ja liiketulos tappiollinen.

Turku pilottialueena

Uuden investoinnin myötä Rumble Toolsin tavoite on, että koko Suomen kattava lennokkiverkosto on valmis vuoden 2026 loppuun mennessä.

Turku toimii Rumble Toolsin pilottialueena, jossa matalalento droonien rakentaminen käynnistyy. Rakentamisen arvioidaan valmistuvan vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen aikana.

Rumble Toolsin, Turun kaupungin, Business Turun ja Turun ammattikorkeakoulun välisen, 27.11.2025 allekirjoitetun aiesopimuksen myötä Turku lähtee rakentamaan matalan lentokorkeuden infrastruktuuria sekä kokoamaan ympärilleen yritysverkostoa.

Turussa testataan ja kehitetään uusia teknologioita sekä liiketoimintamalleja yhteistyössä yritysten, korkeakoulujen ja julkisen sektorin kanssa. Turun kaupunki ei kerro tässä vaiheessa hankkeeseen tekemänsä investoinnin suuruutta, kaupunki viestittää.

Rumble Toolsista kerrotaan, että yhtiö on käynyt myös alustavia keskusteluita drooneja valmistavan tehtaan perustamisesta Turkuun.

Venäjällä on nostanut päätään kyyninen sotatalouden ilmiö, joka on venäläisten mediaraporttien mukaan kehittynyt tietyillä alueilla organisoiduksi ja systemaattiseksi.

Ilmiössä ”mustiksi leskiksi” kutsutut naiset solmivat pika-avioliittoja Ukrainan sodan rintamalle värväytyvien miesten kanssa. Naisten ja joissain tapauksissa heidän taustallaan toimivien henkilöiden ilmeisenä tavoitteena on kerätä talteen valtion rahallinen kompensaatio – niin kutsuttu arkkuraha – joka annetaan kaatuneiden sotilaiden lähiomaisille.

Pelissä on merkittäviä rahapotteja ja kylmää matematiikkaa.

Valtiollisen Vesti-uutistoimiston mukaan sodassa kaatuneen perheen kesken jaetaan viiden miljoonan ruplan ”presidentillinen hyvitys”, reilun viiden miljoonan ruplan liittovaltion kompensaatio, noin 3,4 miljoonan ruplan vakuutuskorvaus ja mahdollisesti vielä 1–3 miljoonan ruplan alueellinen korvaus.

Kokonaissumma asettuu 13–17 miljoonan ruplan haarukkaan, mikä vastaa 143 000–187 000 euroa. Huhtikuussa 2025 venäläisten keskimääräinen kuukausipalkka oli 97 000 ruplaa. Tavalliselle venäläiselle arkkuraha edustaa jopa 11–15 vuoden palkkatuloja. Matalapalkkaisilla alueilla, kuten Tšetšeniassa, Dagestanissa, Kabardi-Balkariassa ja Ossetiassa, puhutaan jo 21–32 vuoden tuloista.

Kreml on myöntänyt ongelman

Musta leski voi päästä käsiksi huimiin pikavoittoihin, vaikka saisi vain siivun korvauksesta. Jos vedätyksen kohteeksi joutunut sotilas lähetetään oikopäätä rintaman kurjimpiin lihamyllyihin, on kaatumisen todennäköisyys melkoinen.

Ukrainan sodassa kaatuneiden venäläisten vahvistettu lukumäärä on yli 150 000, mitä voidaan pitää vähimmäisarviona. Ison-Britannian puolustusministeriön mukaan kesällä 2025 kaatuneita tai kadonneita olisi ollut jo 250 000.

ISW-ajatuspaja on pannut merkille, että Venäjä värväsi vuoden taitteessa sotilaita jotakuinkin samaan tahtiin kuin kärsi tappioita rintamalla. Tämä tilastollinen huomio sekä lukuisat mediaraportit viittaavat siihen, että tuoreeltaan värvätyt lähetetään usein täydentämään pahoissa paikoissa harventuneita osastoja. Tämä sopii hyvin mustille leskille.

Makaaberi bisnes on herättänyt Venäjällä niin laajaa paheksuntaa, että se on otettu Kremlissä esille.

Duuman puolustusvaliokunnassa istuva, Putinin Yhtenäinen Venäjä -puolueen edustaja Andrei Kolesnik peräänkuulutti jo elokuussa lakia, jolla keinottelu pantaisiin kuriin. Ukrainaa vastaan kovia lausuntoja täräytelleen Kolesnikin mukaan näet on moraalitonta hyötyä ihmisten kuolemasta. Ultranationalistinen LDPR-puolue taas on ehdottanut, että rahapalkkioihin tähtäävistä valeavioliitoista sotilaiden kanssa tulisi rangaista vankeustuomioilla, joiden pituus voisi olla jopa kymmenen vuotta.

Venäjällä valokeilaan nousseet arkkuraha-jujutukset kuitenkin osoittavat, että rikoksen toteaminen ei ole aina yksioikoista.

Erikoisia tapauksia

Mediaraporttien mukaan mustia leskiä on ollut liikkeellä lukuisilla Venäjän alueilla: ainakin Brjanskissa, Sverdlovskissa, Hanti-Mansiassa, Tjumenissa, Tulassa, Uljanovskissa, Rjazanissa, Samarassa, Saratovissa ja Volgogradissa. Englanninkieliset mediat Foreign Policy ja Wall Street Journal ovat uutisoineet hiljattain havainnoista.

Kuvaavan esimerkin tarjoaa nelikymppisen pienessä brjanskilaiskylässä asuneen miehen pika-avioliitto värväystoimistossa työskennelleen naisen kanssa lokakuussa 2023. Avioliiton virallistamista seuraavana päivänä mies värväytyi sotilaaksi Ukrainan rintamalle, vailla minkäänlaista sotilaallista kokemusta. Neljän kuukauden päästä mies oli kaatunut, ja hautajaisten jälkeen nainen korjasi ainakin kolmen miljoonan ruplan eli jotakuinkin 33 000 euron osuuden kompensaatiorahoista. Näin siitä huolimatta, että aviopari ei ollut koskaan asunut yhdessä, eikä nainen ollut hakenut passiinsa siviilistatuksen muutosta.

Brjanskin keskipalkalla laskettuna nainen nettosi tempulla yli 3,5 vuoden tulot. Kaatuneen miehen veli kuitenkin onnistui oikeudessa osoittamaan, että avioliitto oli fiktiivinen ja naisen intressit koskivat arkkurahoja. Tapauksesta on kirjoittanut moni venäläismedia kuin myös maanpaossa toimiva vapaa media The Insider.

Lokakuussa julkisuuteen nousi tapaus Uljanovskin alueelta, jossa 38-vuotias nainen oli mennyt helmikuussa naimisiin kuusikymppisen sotaveteraanin kanssa, joka menehtyi vammoihinsa toukokuussa. Veteraanin pojan mukaan hän ei ollut kuullutkaan avioliitosta ennen isänsä kuolemaa. Asiasta uutisoi venäläinen Radio 1.

Marraskuussa Saratovin aluemedia Versija Saratov uutisoi oikeuskiistasta, jossa kaatuneen sotilaan tytär onnistui kumoamaan isänsä ilmeisen valeavioliiton. Pelissä oli 13 miljoonan ruplan hyvitys, jonka tytär sai kammettua mustan lesken hallusta.

Yksi hurjimmista venäläismediassa esiintyneistä musta leski -raporteista koskee sotilassairaalassa työskennellyttä sairaanhoitajaa, jonka väitetään menneen naimisiin kaikkiaan viiden vakavasti haavoittuneen sotilaan kanssa – ja keränneen arkkurahat heidän kuollessaan. Tapauksesta uutisoi elokuussa muun muassa Kremliä myötäilevä Lenta.

Moni uutinen kertoo siitä, kuinka laajalti hyvitysrahoihin liittyvä opportunismi on alkanut rehottaa venäläisessä yhteiskunnassa.

Huhtikuussa eräs tomskilainen kiinteistönvälittäjä tuomittiin yhdyskuntapalveluun, sillä hän oli neuvonut naisasiakkaitaan solmimaan avioliittoja sotilaiden kanssa, jotta he voisivat tulevaisuudessa kuitata asuntovelkojaan miestensä kuolinkompensaatioilla.

Maaliskuussa sotatoimissa kadonneen samaralaismiehen tapauksessa taas on viitteitä siitä, että paikalliset viranomaiset masinoivat hänen virallisen avioliittonsa vain päivää ennen hänen lähettämistään rintamalle. Miehen äiti kuuli avioliitosta vasta huhtikuussa saatuaan puhelun värväystoimistolta. Tapauksesta kertoo Telegram-kanavallaan venäläinen aktivisti-toimittaja Anastasia Kaševarova, jota on siteerattu useissa venäläislehdissä.

Organisoitua yhteispeliä käytiin myös Hanti-Mansiassa, jossa rikollisporukka painosti rintamalle lähteviä miehiä solmimaan valeavioliittoja järjestämiensä naisten kanssa ja onnistui näin kiskomaan ainakin 3,5 miljoonaa ruplaa kaatuneiden korvauksista. Viranomaisten mukaan myös erään poliisin osallistuminen hämärärinkiin oli tutkinnan alla, Gazeta-lehti uutisoi toukokuussa.

Foreign Policyn artikkelissa todetaan, että mustien leskien toiminta on lopulta vain kyynisin ja näkyvin ilmentymä Venäjän nykyisestä ”kuolemantaloudesta”. Maahan on kehittynyt keskiluokka, jonka vauraus perustuu täysin Venäjän sotatalouden rahavirtoihin.