News and blogs

Lääkeyhtiö Orion julkaisi odotetusti hyvin vahvat, vertailukaudesta rajusti nousseet tulosluvut neljänneltä neljännekseltä. Julkaistut luvut jäivät kuitenkin hieman analyytikoiden konsensusennusteista.

Liikevaihto kohosi loka–joulukuussa 695,3 miljoonaan euroon.

Tietokanta Factsetin keräämässä 5–6 analyytikon konsensusennusteessa yhtiön liikevaihdon odotettiin kasvaneen neljännellä neljänneksellä keskimäärin 699,0 miljoonaan euroon vuodentakaisen vertailukauden 434,4 miljoonasta eurosta.

Liikevoittoa kertyi 328,1 miljoonaa euroa neljännellä neljänneksellä. Liikevoiton analyytikot ennakoivat kasvaneen keskimäärin 351,0 miljoonaan euroon vuodentakaisesta 92,7 miljoonasta eurosta.

Osakekohtainen tulos nousi 1,85 euroon, kun ennuste oli 1,96 euroa osakkeelta. Vuosi sitten tulosta syntyi 0,52 euroa osakkeelta.

Osinkoa Orion aikoo maksaa 1,80 euroa osakkeelta. Osingon odotettiin kasvaneen 1,75 euroon osakkeelta, kun edellinen osinko oli 1,64 euroa osakkeelta. Osinko ehdotetaan maksettavaksi kahdessa erässä.

Lisäksi Orionin hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että yhtiön voitonjakokelpoisista varoista lahjoitettaisiin lääketieteelliseen tutkimukseen ja muuhun yleishyödylliseen tarkoitukseen hallituksen päätöksen mukaisesti 500 000 euroa. Loppuosa jakokelpoisista varoista jätettäisiin voittovaroihin.

Orion nosti ohjeistustaan vuodelle 2025 joulukuussa, ja tammikuussa yhtiö antoi myös näkymäarvion kuluvalle vuodelle. Taustalla on eturauhassyöpälääke Nubeqan menestys ja vuoden loppuneljännekselle tullut etappimaksu.

”Loka–joulukuussa 2025 liikevaihtomme kasvoi 60,1 prosenttia ja liikevoittomme yli kolminkertaistui. Perusliiketoiminta kehittyi erittäin suotuisasti ja lisäksi 180 miljoonan euron Nubeqa-etappimaksu vauhditti sekä liikevaihdon että varsinkin liikevoiton kasvua. Liikevaihtomme ilman kaikkia etappimaksuja kasvoi 18,5 prosenttia yhteensä ja liikevoitto 59,2 prosenttia”, toimitusjohtaja Liisa Hurme sanoo tulostiedotteessa.

Kaikki suurimmat liiketoiminnat jatkoivat koko vuoden ajan nähtyä vahvaa suoritustaan, Hurme kertoo.

”Viimeisellä vuosineljänneksellä Innovative Medicines -yksikön liikevaihto yli kaksinkertaistui 180 miljoonan euron etappimaksun ja Nubeqa-myynnin ansiosta. Nubeqa on toistuvasti ylittänyt odotukset, ja nyt arvioimme, että Orionin kirjaamalla vuotuisella Nubeqa-myynnillä on potentiaalia ylittää 1 miljardi euroa kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä.”

Näkymissä tuloskasvu, Yhdysvaltain tilanne epäselvä

Nubeqan vahvan kehityksen ja näkymien vuoksi yhtiö antoi taloudellisen näkymäarvion vuodelle 2026 jo tammikuussa. Vuoden 2026 näkymäarvio ei sisällä olennaisia etappimaksuja.

Tammikuussa annetut näkymät toistettiin nyt. Orionin vuoden 2026 Liikevaihdon arvioidaan olevan 1 900–2 100 miljoonaa euroa. Liikevoiton arvioidaan olevan 550–750 miljoonaa euroa vuonna 2026.

Orionin tuotteisiin kohdistuvat uudet tullit tai muut mahdolliset tuontimaksut voivat vaikuttaa negatiivisesti Orionin tuotteiden myyntiin ja kannattavuuteen. Yhdysvaltain lääketullien yksityiskohdat, niiden täytäntöönpano ja vaikutus Orioniin ovat tällä hetkellä epäselviä yhtiön mukaan.

T&K-rintamalla Orionin kliininen kehitysputki edistyi, kun yhtiö aloitti TEAD-estäjä ODM-212:lla faasi 2 -tutkimuksen joulukuussa.

”Tämä ensimmäinen tutkimus keskittyy harvinaisiin syöpiin, mutta näemme ODM-212:ssa ja sen vaikutusmekanismissa paljon potentiaalia eri käyttöaiheissa. Pyrimmekin laajentamaan faasi 2 -ohjelmaa vuoden 2026 aikana.”

Lisäksi kumppani Tenax aloitti suunnitellusti toisen faasi 3 -tutkimuksen levosimendaanilla keuhkoverenpainetautipotilailla, joilla on sydämen vajaatoiminta ja normaali ejektiofraktio.

Algerian ilmavoimista näyttää tulleen venäläisen Suhoi Su-57 -monitoimihävittäjän ensimmäinen vientiasiakas, arvioi Defensenewsin Euroopan-kirjeenvaihtaja ja avointen lähteiden (OSINT) tiedustelun tutkija Linus Höller.

Julkisuudessa liikkuu tiettävästi algerialaiselta Tiktok-kanavalta peräisin oleva video, jossa paikallinen perunankasvattaja on kuvannut Su-57:n ilmassa. Videon sanotaan olevan filmattu lähellä algerialaista Oum El Bouaghin lentotukikohtaa, ja Höllerin mukaan siinä näkyvät maisemat käyvät yksiin tukikohdan ympäristön piirteiden kanssa.

Marraskuussa 2025 Venäjä kertoi toimittaneensa kaksi Su-57-koneyksilöä vientiasiakkaalle, jota se ei tarkemmin yksilöinyt.

Myös Venäjä on vastaanottanut uusia koneyksilöitä, kertoo puolestaan Calibre Defence.

Valtiollinen UAC (United Aircraft Corporation) on toimittanut ilma- ja avaruusvoimille ainakin kaksi, mahdollisesti neljä koneyksilöä. Lehdistötiedotteen mukaan koneen järjestelmiä sekä aseita on päivitetty.

Venäjän ilma-asetta seuraava analyytikko Guy Plopsky arvioi valokuvien perusteella, että ainakin koneen ohjaamon hud-näyttöä (head up display) sekä koneen valoja on päivitetty.

Tämän lisäksi koneeseen on lisätty sivulle katsovat varoitussensorit, jotka liittynevät koneen 101KS-U-omasuojajärjestelmään. Se havainnoi ohjuslaukauksista syntyvää ultraviolettisäteilyä.

Venäjälle on vuonna 2022 toimitettu kaksi uutta Su-57-koneyksilöä ja kolme vuonna 2024.

Tammikuun alussa brittiläisen Rusin ilmasodan tutkija tohtori Justin Bronk arvioi, että Venäjän ilma- ja avaruusvoimilla on kaiken kaikkiaan noin 20 Su-57-koneyksilöä. Nyt niitä siis olisi yhteensä ehkä 22–24 kappaletta.

Lue myös:

Helmikuun 3. päivänä saksalaislähtöinen startup-yritys Hypersonica onnistui ensimmäisessä testilaukaisussaan. Pohjois-Norjassa sijaitsevalta Andøyan rakettikoealueelta laukaistiin hypersoonisen ohjuksen prototyyppi.

Huippuluokan aseiden kehittäminen omin voimin on Euroopalle tärkeä saavutus, sillä tavoitteena on vähentää riippuvuutta Yhdysvalloista.

Münchenissä pääkonttoriaan pitävä Hypersonica aikoo kehittää ensimmäisenä Euroopassa itsenäisen hypersoonisen iskukyvyn. Tavoitteena on saada ohjus asiakkaille vuoteen 2029 mennessä.

Ensimmäinen virstanpylväs eli hypersooninen lento on nyt saavutettu.

Testin aikana Scooter HS-1 -prototyyppi saavutti yli kuusinkertaisen äänennopeuden (Mach 6) ja yli 300 kilometrin kantaman.

Scooter HS-1 on yksivaiheinen kantoraketti. Testin tavoitteena oli kerätä kokemusta lentotestauksesta, hyötykuormajärjestelmien käyttämisestä hypersoonisissa lento-olosuhteissa. Lisäksi kerättiin anturitietoja järjestelmän validointiin ja mallin kalibrointiin.

Lisää testejä on tulossa. Niissä aiotaan muun muassa testata ohjattavuutta hypersoonisilla nopeuksilla.

Yrityksen mukaan modulaarinen suunnittelu vähentää kustannuksia yli 80 prosentilla verrattuna perinteisiin lähestymistapoihin, koska se mahdollistaa lyhyet kehityssyklit ja nopeat päivitykset.

Useita eurooppalaisia pelureita

”Andøyan rakettikoealuetta on käytetty laukaisupaikkana useille hypersoonisille koelennoille viime vuosina”, Andøya Spacen suborbitaaliosaston johtaja Kolbjørn Blix kertoo tiedotteessa.

Euroopan riippuvuus Yhdysvaltain puolustusvälineistä on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Nyt Euroopassa halutaan panostaa myös omaan tuotantoon ja kehitykseen.

Hypersonica ei ole ainoa hypersoonisia ohjuksia kehittävä eurooppalainen peluri. Aiheesta uutisoinut norjalainen Teknisk Ukeblad mainitsee myös kaksi muuta hanketta.

Puolustusyritys MBDA tekee yhteistyötä ranskalaisen Onera-tutkimuskeskuksen (Office national d'études et de recherches aérospatiales) kanssa kehittääkseen hypersoonisen risteilyohjuksen nimeltä ASN4G, jossa tulee olemaan ydinkärki.

ASN4G:n on arvioitu olevan toimintavalmis vuodesta 2035 alkaen.

Britannialla on myös oma hypersoonisten ohjusten kehitysohjelma. Valtio aikoo panostaa tähän teknologiaan merkittävästi. Vuonna 2024 alkaneen puiteohjelman kautta kehitystyöhön on tarkoitus käyttää jopa miljardi puntaa seuraavan seitsemän vuoden aikana.

Lue lisää:

Suomessa valmistui viime vuonna yli 8 miljardin euron arvoiset investoinnit vihreään siirtymään, kertoo Elinkeinoelämän keskusliitto.

EK kuvaa investointitasoa ennätysmäiseksi sen keräämän vihreän siirtymän dataikkunan historiassa.

EK:n mukaan viime vuonna valmistui etenkin maatuulivoima- ja datakeskusinvestointeja sekä yksittäisiä suuria tehdasteollisuuden hankkeita. Kaiken kaikkiaan hankkeita valmistui viime vuonna 174 kappaletta.

Uusia hankkeita laitettiin viime vuonna vireille eri puolilla maata lähes 280 kappaletta, noin 24 miljardin euron arvosta.

Kappalemääräisesti korostuvat energian varastointiin ja datakeskuksiin liittyvät investoinnit. Datakeskuksiin tuli vireille euromääräisesti yli 12 miljardin euron ja vetylaitoksiin lähes 7 miljardin euron investoinnit.

EK:n mukaan nykylukujen valossa tänä vuonna olisi valmistumassa 5,3 miljardin euron arvoiset hankkeet. Sitäkin isompi investointiaalto ajoittuisi vuodelle 2027, jolloin on valmistumassa yli 7 miljardin euron hankkeet.

”Ensimmäisten suurempien biokaasulaitosten ja akkuteollisuushankkeiden on määrä valmistua tänä vuonna ja samoin sähkökattiloita, sähkövarastoja ja datakeskuksia laitetaan runsaasti liikkeelle”, EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo kommentoi tiedotteessa.

Ison mittakaavan hankkeita liikkeelle

EK:n vuodesta 2021 lähtien ylläpitämän dataikkunan mukaan Suomessa on vireillä eri vaiheissa olevia vihreän siirtymän investointihankkeita yli 1250 kappaletta, yhteensä yli 300 miljardin euron arvosta.

EK:n mukaan lukujen valossa vihreän siirtymän investoinneista on tullut merkittävä talouden ajuri Suomelle.

Peljon mukaan Suomen tulisi nyt saada liikkeelle sähköä käyttäviä ison mittakaavan teollisia hankkeita, kuten metallinjalostus- tai vetyhankkeita.

”Nyt olisi otollinen hetki antaa niille tuuppausta teollisuuspoliittisilla täsmätoimilla”, Peljo kommentoi.

”Kilpailijamaat panostavat energiajärjestelmien kehittämiseen ja ylösajavat jättimäisiä tukiohjelmia”, EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen sanoo.

Suomessa otettiin viime vuonna käyttöön suurille vihreän siirtymän investoinneille suunnattu verohyvitys.

Business Finland myönsi hyvityksen 37 puhtaan siirtymän hankkeelle yhteensä kahden miljardin euron edestä.

Verohyvitykseen on parhaillaan valmisteilla jatkoa.

Ranskalainen ohjelmistojätti Dassault Systèmes ja yhdysvaltalainen sirujätti Nvidia julkistivat uuden strategisen yhteistyökumppanuuden Dassaultin vuotuisessa 3dexperience World -konferenssissa. Kumppanuuden tarkoituksena on tuoda yhteen Dassault Systèmesin virtuaaliset kaksoset ja Nvidian tekoälyinfrastruktuuri.

Yhtiöiden toimitusjohtajat Pascal Daloz ja Jensen Huang esittelivät visioitaan yhteistyön suhteen tapahtuman päälavalla. Dassaultin toimitusjohtaja Dalozin mukaan tekoäly pystyy tulevaisuudessa ennustamisen ja generoinnin lisäksi ymmärtämään, miten maailma oikeasti toimii.

“Fysikaalinen AI on tekoälyn seuraava rajapyykki”, Huang toteaa.

Simulaatiot ovat yksi tärkeimmistä esimerkeistä fysikaalisesta AI:sta. Dassault Systèmesin vuosien aikana keräämällä tiedolla fysiikasta, tieteestä ja teollisuudesta koulutettujen tekoälyjärjestelmien yhdistäminen Nvidian Cuda-X- ja fysiikkakirjastoihin mahdollistaa yhtiön mukaan entistä nopeammat ja tarkemmat simulaatiot.

“Tekoäly muuttaa alaa, mutta vain kun se on yhteydessä oikeaan maailmaan”, Daloz kertoo.

Yhteistyön kautta saatavat hyödyt koskettavat monia aloja biologiasta teollisuuteen. Esimerkiksi Nvidian Bionemo-alustan ja Biovian yhdistämisen odotetaan nopeuttavan uusien molekyylien ja materiaalien löytämistä.

Dassault Systèmesin alabrändi Outscale pystyttää lisäksi AI-tehtaita, jotka saavat nyt käyttöönsä Nvidian tekoälyinfrastruktuurin kolmessa maanosassa. AI-tehtaat ovat tekoälyä varten optimoituja datakeskuksia, joihin on keskitetty teknologian elinkaaren kaikki osa-alueet.

Yhtiöiden visioissa on lisäksi tarjota yhä useammalle asiakkaalle mahdollisuus tehdä virtuaalinen kaksonen kokonaisesta tehtaasta. Monista pienemmistä osista koostuvat mallit tarvitsevat merkittävästi suorituskykyä toimiakseen ja lisääntyneeseen laskentatehon tarpeeseen voidaan vastata Nvidian tarjoamalla infrastruktuurilla.

Daloz ja Huang tapasivat ensimmäisen kerran 25 vuotta sitten, kun alalla siirryttiin kohti henkilökohtaisia tietokoneita. Kyseessä oli viimeisin merkittävä alustan muutos ennen nykyhetkeä. Huangin mukaan nyt on meneillään siirtymä henkilökohtaisista tietokoneista sovelluskohtaisten suorittimien ja tekoälyn aikakauteen.

“Tällä kertaa muutos vie meidät tasolle, jota on vaikea kuvitella”, Huang spekuloi.

Dassault Systèmesin liikevaihto vuonna 2024 oli yli kuusi miljardia euroa, Nvidian liikevaihdoksi vuodelle 2025 ennustetaan puolestaan peräti noin 155 miljardia euroa.

Kaksi viikkoa sitten 29. tammikuuta venäläisille sattui Ukrainan sodassa pieni nolo episodi, uutisoi ukrainalainen Euromaidan Press. Aluksi näytti siltä, että Venäjä olisi saanut tuhottua Ukrainalta yhden maahan pysäköidyn F-16-hävittäjän pommidroonin tai pommilennokin iskulla, mitä jotkut venäläiset ehtivät jo juhlia sosiaalisessa mediassa.

Iskun tehneen ilma-aluksen kuvaamasta videosta – jonka venäläiset olivat itse julkistaneet – kuitenkin paljastui pian totuus. Sen sijaan, että tuhottu kohde olisi ollut lentotukikohdan asfaltille pysäköity F-16, kyse olikin taitavasti rakennetusta, samannäköisestä hämäysmaalista.

Se, että kyseessä mitä todennäköisimmin oli muovista, puusta tai muista huokeista materiaaleista väsätty valemaali, pääteltiin Euromaidan Pressin mukaan pienistä yksityiskohdista, jotka eivät vastanneet aitoa lentokonetta. Valemaalin ilmanottoaukko ei ollut täysin oikean muotoinen, ja siivet olivat repsahtaneet lievästi roikkuvaan asentoon.

Totuuden paljastuttua venäläiset itsekin myönsivät erehdyksensä, EM Press jatkaa.

Toisaalta aivan huonosta hämäyksestä ei ollut kyse. Videolta käy ilmi, että leikki-F-16-koneen runko oli jokseenkin uskottavan muotoinen, ja se seisoi lumisella asfaltilla laskutelineen kaltaisten pyörien varassa. Yläpuolelta pilkisti ohjaamon tuulilasi, ja siipien alle oli viritetty raskaita ohjuksia tai lisäpolttoainesäiliöitä mallintavat paksut lisukkeet.

Venäjä tuhosi valemaalin Kirovohradin alueella Ukrainan keskiosissa, noin 170 kilometriä rintamalinjasta Ukrainan puolelle. Venäjän droonioperaattorit olivat siten lentäneet ainakin näin pitkän lennon turhan päiten.

(Jos upotus X-palvelun päivitykseen alla ei näy, klikkaa tästä.)

GRK infra raportoi, että sen oikaistu liikevoitto oli 9,7 miljoonaa euroa loka-joulukuussa, kun se vuotta aiemmin oli 16,7 miljoonaa euroa.

Yhtiön liikevaihto oli 208,6 miljoonaan euroa, kun se vertailukaudella oli 213,6 miljoonaa euroa.

Tilauskanta oli katsauskauden lopussa 723,0 miljoonaa euroa, kun se vertailukaudella oli 845,6 miljoonaa euroa.

”Projektien hyvä eteneminen on vauhdittanut myös tilauskannan tuloutumista, joka on ollut ennakoitua nopeampaa viimeisen vuoden aikana.”

”Kirjatun tilauskannan lisäksi olemme voittaneet useampia hankkeita, jotka ovat parhaillaan kehitysvaiheessa.”

Yhtiö ehdottaa 0,43 euron osinkoa ja 0,10 euron lisäosinkoa osakkeelta, kun osinko edelliseltä vuodelta oli 0,20 euroa per osake.

GRK arvioi, että sen liikevaihto vuonna 2026 on 720–870 miljoonaa euroa ja oikaistu liikevoitto on 45–60 miljoonaa euroa vuonna 2026.

Yhtiön mukaan kausiluonteisuus tulee näkymään erityisesti vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä, joka tulee olemaan vahvaa vertailukautta heikompi.

Yhtiö on nostanut pitkän aikavälin liikevaihtotavoitetta yli 950 miljoonaan euroon vuoteen 2028 mennessä.

”Strategiset valinnat säilyvät ennallaan, ja tavoitteena on edelleen kannattavan kasvun jatkaminen.”

Yhtiötä seuraava analyysitalo Inderes ennusti osavuoden liikevaihdoksi 196 miljoonaa euroa ja oikaistuksi liikevoitoksi 13,4 miljoonaa euroa. Osinkoennuste oli 0,62 euroa per osake.