News and blogs

Kylmä, kylmempi, vappu. Vaikka ilmasto lämpenee maailmalla ja myös omassa koti-Suomessamme, mielenkiintoisia poikkeamia keskimääräisistä trendeistä esiintyy pienemmässä mittakaavassa. Yksi tällainen ilmiö on Suomen vappusää, joka on kylmentynyt rajua tahtia jo edelliset yli 40 vuotta.

Viime vuonna vappu tosin oli pitkästä aikaa suhteellisen lämmin, mutta tämän vuoden viileä tai jopa kylmä vappu antaa jälleen kerran yhden esimerkin tästä trendistä. Edellinen todella lämmin vappu sattui jo 17 vuotta sitten, keväällä 2008.

Ilmatieteen laitoksen havainnoista laskettuna vuosina 1984–2025 vappusää on kylmentynyt Suomen etelä- ja keskiosien sisämaassa jopa 7–8 asteen vauhtia per vuosisata eli 40 vuoden aikana noin 3 asteen verran. Luvut on laskettu lineaarisesta tilastollisesta korrelaatiosta kullekin havaintoasemalle.

Kyse on pitkälti sattumaan verrattavasta ilmiöstä, mutta juhlapyhien säät ihmiselämän mittakaavassa – eli muutaman kymmenen vuoden aikana – kiinnittävät voimakkaasti oman huomiomme.

Lisäksi 7–8 °C/vuosisata on kylmenevänä muutoksena todella raju siinä mielessä, mitä isossa mittakaavassa on tapahtunut. Suomen etelä- ja keskiosien ilmasto koko vuoden keskiarvona on lämmennyt samaan aikaan noin 5 asteen vauhtia per vuosisata, eli yhteensä 2 astetta 40 vuodessa.

Vappujen säätrendi poikkeaa tästä odotusarvosta 12–13 °C/vuosisata. Jos poikkeama olisi yhtä suuri toiseen suuntaan, vaput olisivat lämmenneet lähes käsittämätöntä vauhtia 17–18 °C vuosisadassa, ja 40 vuoden aikana vappu olisi muuttunut 7 astetta lämpimämmäksi. Se tarkoittaisi kesäkuista lämpöä, keskimäärin noin 20 asteen päivälämpötiloja.

Rannikoilla eri tilanne

Rannikoilla ja Lapissa kylmenemistrendit ovat pienemmät, 1–4 astetta kylmää kohti per vuosisata. Esimerkiksi Helsingin keskustan Kaisaniemen asemalla vappujen kylmenevä trendi on –3,8 °C/vuosisata.

Itämeren avomerellä vaput ovat jopa lämmenneet. Miksi merellä on käynyt päinvastoin kuin maalla, on ymmärrettävissä sen kautta, että ilmasto niin sanotusti isossa kuvassa on tosiasiassa lämmennyt.

Vapun kylmyyttä viime vuosina selittää vapuksi sattuneet kylmät tuulet. 1980-luvulla meri oli vappuisin kylmien talvien jälkeen usein aivan jäässä ja kylmensi merellä myös ilman, vaikka sisämaassa olisikin ollut lämmintä. Nykyisin meri on lauhojen talvien jäljiltä paljon lämpimämpi, mikä kompensoi viileämpien tuulten vaikutuksen.

Erittäin pitkä trendi on vappunakin lämpenevä – kuten odottaa saattaa. Helsingin Kaisaniemessä, mistä Ilmatieteen laitoksella on päivittäinen havaintosarja kesästä 1844 alkaen, koko aikasarjan trendi vappunakin on 2,5 astetta per vuosisata positiivinen (kaavio alla).

Lukuja ja yksityiskohtia

Havaitut lineaariset trendit vuosina 1984–2025 olivat seuraavat: Helsi nki (keskusta) –3,8 per vuosisata, Vantaa (lentoasema) –5,9, Turku (Kaarina) –3,4, Tampere (Pirkkala / lentoasema) –7,1, Lappeenranta (lentoasema) –7,7, Kuopio (Siilinjärvi / lentoasema) –7,4, Oulu (Siikajoki eli melko sisämaassa) –7,8, Sodankylä (Tähtelän observatorio) –4,1 ja Utsjoki (Kevo) –1,6.

Avomerellä Paraisten Utössä trendi osoitti +3,1 °C/vuosisata ylöspäin.

Vapun säätrendien laskennassa vappu määriteltiin 48 tunnin ympärivuorokautisena keskiarvona vappuaaton ja vappupäivän osalta yhteensä (*). Laskentaan sisällytettiin ennusteet tämän vuoden vapusta. Havaintoasemat valittiin siten, että samalta asemalta saatiin yhtenäinen täsmälleen samalla paikalla mitattu havaintosarja.

Tiedot ladattiin osoitteesta https://kilotavu.com/ käyttämällä oheisesta linkistä aukeavan taulukon lopussa olevaa päiväkohtaisen aikasarjan latausmahdollisuutta kullekin asemalle. Kilotavu.com on kolmannen osapuolen koodaama käyttöliittymä Ilmatieteen laitoksen avoimiin data-aineistoihin.

Vappusää tänä vuonna

Tänä vuonna vappuaattona ikävimmät säät osuivat Lounais-Suomeen, jossa keskipäivällä 30.4. satoi ”iki-ihanasti” vettä ja räntää taivaan täydeltä 0...+3 celsiusasteen lämpötilassa. Myös keskiviikkopäivän jälkeen vapun kylmyys jatkuu eritoten Etelä-Suomessa.

Vappuyön alimmaksi lämpötilaksi Ilmatieteen laitos on ennustanut Helsingissä +3, Turussa +1, Tampereella +3, Kuopiossa +1, Oulussa –2, Rovaniemellä –1 ja Utsjoella 0 celsiusastetta. Vappupäivän ylimmät lukemat ovat ennusteen mukaan samassa järjestyksessä +8, +11, +11, +11, +7, +10 ja +4 astetta.

Rovaniemellä lämpötila on jopa asteen verran ajankohdan keskiarvoa korkeampi, mutta esimerkiksi Helsingissä pari kolme astetta keskiarvon alapuolella.

(*) Tekninen huomio

Ilmatieteen laitos määrittelee lämpötilan tilastovuorokautensa kello 20–20 talviaikaa tai 21–21 kesäaikaa. Niinpä vapun 48 tuntia tarkoittavat tässä tapauksessa jaksoa 29.4. kello 21 alkaen ja 1.5. kello 21 päättyen.

Yksityiskohtana mainittakoon, että sademäärän tilastovuorokausi Ilmatieteen laitoksen havainnoissa on määritelty 12 tunnin vaihesiirrolla lämpötilan tilastovuorokauteen nähden: kello 8–8 talviaikaa tai 9–9 kesäaikaa. Eipä tilastojen tulkinta ole ainakaan liian helppoa.

Viestintä- ja liitettävyysratkaisuja valmistava Bittium on saanut tilauksen toimittaa lisää Bittium Tactical Wireless IP Network (Tac Win) -ohjelmistoradiojärjestelmän tuotteita ja Bittium Tough SDR Vehicular -ajoneuvoradioita lisävarusteineen Kroatian meri- ja maavoimille, yhtiö tiedottaa.

Tilaus on osa nelivuotista puitesopimusta. Sen Bittiumin kroatialainen kumppani, informaatioteknologian ratkaisuja tarjoava Intellbyte on solminut Kroatian puolustusministeriön kanssa taktisen tiedonsiirron järjestelmien toimittamisesta ja integroinnista Kroatian asevoimien eri puolustushaarojen käyttöön.

Bittiumin saama tilaus on arvoltaan noin 1,8 miljoonaa euroa.

Bittium kertoi vuoden ensimmäisen neljänneksen tuloksensa tiistaina 29.4. aamulla. Koko viime vuoden 2024 aikana Bittium Oyj teki liikevaihtoa 85 miljoonaa euroa.

3,9 miljoonan asukkaan Kroatia on ollut Nato-maa vuodesta 2009 alkaen.

Lastinkäsittelylaitteita valmistava Kalmar on allekirjoittanut sopimuksen neljän automatisoidun hybridikonttilukin toimittamisesta, yhtiö tiedottaa.

Lukit toimitetaan Melbournen satamassa Australiassa sijaitsevaan Vict-konttiterminaaliin (Victoria International Container Terminal). Tilaus sisältää ylläpidon. Kukin lukki kykenee nostamaan 60 tonnin kuorman.

Tilaus kirjattiin Kalmarin vuoden 2025 toisen vuosineljänneksen tilauksiin, ja toimitus on määrä saada päätökseen vuoden 2026 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Tilauksen arvoa tiedotteessa ei kerrottu.

Vict-konttiterminaali on Australian ainoa täysautomatisoitu konttiterminaali. Paikalle kertyy matkaa Helsingistä reilut 15 000 kilometriä. Melbournen kaupunkiseudulla asuu noin 5 miljoonaa ihmistä.

Kalmar Oyj:n liikevaihto vuonna 2024 oli 1720 miljoonaa euroa.

Tämä artikkeli on julkaistu alun perin marraskuussa 2023. Julkaisemme sen nyt uudelleen lievästi päivitettynä wapun kunniaksi.

Maailman suosituin väkevä alkoholijuoma on kiinalainen baijiu, jonka tuotantomäärät ovat kertakaikkisen tyrmäävät. Tätä tyypillisesti noin 35–60 tilavuusprosenttia etanolia sisältävää tislettä on myyty Kiinassa edellisen vuosikymmenen aikana 6–13 miljardia litraa vuodessa.

Aivan viime aikoina juoman kulutus on laskenut, The Spirits Magazine huomautti vuonna 2024 pitkässä jutussaan. Tuoreimpina vuosina on ylletty vain 6–7 miljardiin litraan.

Kiinan tuotantomäärä on käytännöllisesti katsoen sama kuin koko maailman luku. Eri lähteiden mukaan 99 prosenttia baijiun markkinoista on sen kotimaassa, ja Kiinassa 99 prosenttia väkevistä alkoholijuomista on baijiuta.

Mainittu kokonaistilavuus, 7 miljoonaa kuutiometriä eli 0,007 kuutiokilometriä, vastaa keskipientä suomalaista järveä. Esimerkiksi yhden neliökilometrin eli 100 hehtaarin kokoinen ja syvyydeltään keskimäärin 7-metrinen järvi olisi yhtä tilava kuin yhden vuoden baijiun juonti maailmassa.

7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa tarkoittaa reilua 200 litraa sekunnissa. Virtaamana se vastaa pikkuista jokea tai isoa ojaa.

Jos yksi viina-annos on tilavuudeltaan 40 millilitraa, tämä virtaama tekee suuruusluokkaa 5 000 annosta sekunnissa.

Baijiuta juodaan maailmassa enemmän kuin visikiä, vodkaa, giniä, rommia ja tequilaa yhteensä, kirjoittaa indonesialainen lehti Jakarta Post.

Termillä ”suosituin alkoholijuoma” viitataan yllä jaotteluun sillä tarkkuudella, että eri yleisnimillä tunnetut tuotelaadut on erotettu toisistaan. Niinpä esimerkiksi viski ja vodka ovat eri juomia, samoin baijiu. Eri juomamerkkejä sen sijaan ei ole huomioitu.

Baijiu tislataan käytetystä durrasta, joka on heinäkasvien heimoon kuuluva vilja.

Ei-kaikkein-yleisin raaka-aine ja fermentoinnissa tyypillisesti käytetyt mikrobikannat antavat baijiulle hieman erikoisen maun länsimaisesta näkökulmasta – vai pitäisikö sanoa makukulmasta. Näin kirjoitti Time-lehti nelisen vuotta sitten. Erilaisia makumuunnelmia juomasta kuitenkin luonnollisesti on.

Australialaisen tv-kanava ABC:n mukaan baijiuta on tehty Kiinassa ainakin noin 3000 vuotta. Kun uutinen kirjoitettiin kuusi vuotta sitten, Kiinassa oli yli 10 000 baijiu-tislaamoa.

Kiinan baijiu-markkinoiden arvo on pökerryttävän korkea: South China Morning Postia siteeraavan Forbesin mukaan noin 150 miljardia euroa vuodessa.

Tämän uutisen kirjoittaneelle toimittajalle baijiu tuli puolitoista vuotta sitten vastaan Itä-Suomen yliopiston väitöstiedotteen kautta. Yliopistossa kemian väitöskirjan laatinut Yanning Dou kehitti työssään alkoholijuomien koostumusanalytiikkaa. Hän mittasi erittäin korkean resoluution massaspektrometrialla ginejä, erilaisista pohjoismaisista marjoista käytettyjä marjaviinejä sekä eri baijiu-merkkejä.

Dou löysi baijiu-näytteistä pääkomponenttien eli veden ja etanolin lisäksi pieninä määrinä kymmenittäin orgaanisia yhdisteitä. Niistä kirkkaasti yleisin ja tyypillisin on maitohappo. Myös heksaanihappoa eli kapronihappoa löytyi melko paljon.

Sivukomponenttien määrät osoittautuivat pieniksi, mutta eivät mitättömiksi. Maitohappoa saattaa olla baijiussa jopa 0,2 prosenttia.

Marjaviineistä Dou paikansi muun muassa useita erilaisia polyfenoleja sekä kahvihapon ja kumariinihapon 4-glukosideja.

Markkinat alkavat nyt sopeutua Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin ja hänen hallintonsa kauppasotapuheisiin.

Näin asiaa arvioi Danske Bankin tutkimusjohtaja Heidi Schauman.

Tiistaina ensin valtiovarainministeri Scott Bessent arvioi investointipankki JP Morganin tilaisuudessa, että Kiinan ja Yhdysvaltojen kärjistyneet välit lievenevät lähitulevaisuudessa.

Iltapäivällä presidentti Trump sanoi, että hän aikoo kohdella Kiinaa ”mukavasti” tulevissa kauppaneuvotteluissa ja laskea hurjia tullitasoja. Tiistain päätteeksi pörssit kääntyivätkin selvään nousuun.

Danske Bankin Schauman huomauttaa Trumpin sanoneen myös, ettei hän aio yrittää erottaa Yhdysvaltojen keskuspankin pääjohtajaa Jerome Powellia. Lisäksi Ukrainan ja Venäjän välisen sodan rauhanneuvotteluista tihkui huojentavia tietoja maanantaina.

”Markkinathan ovat sopeutuneet tähän, että on epävarmuutta. Ne myös reagoivat vähemmän kauppapoliittisiin uutisiin ja enemmän esimerkiksi keskuspankin itsenäisyyteen liittyviin asioihin”, Schauman sanoo.

Schauman sanoo, että Fedin johtajan erottamisuhka on edelleen jossain määrin päällä. Hänen mukaansa Donald Trump kuitenkin tarvitsee Jerome Powellia varsinkin, jos Yhdysvallat ajautuu loppuvuoden aikana taantumaan.

”On hyvin kätevää, että siellä on joku jota Trump voi syyttää. Vaikka taantuma ei tietysti olisikaan keskuspankin syytä, eikä keskuspankin roolina tässä tilanteessa ole täyttää Trumpin toiveita. Silti on Trumpin kannalta hyvä, että siellä on syntipukki.”

EU toimii fiksusti

Valkoinen talo kertoo, että Yhdysvallat neuvottelee tällä viikolla 34 maan kanssa kaupan ehdoista. Lehdistösihteeri Karoline Leavitt kertoo Fox Businessin mukaan, että Trumpin hallinnon tiimin pöydällä on jo 18 eri ehdotusta.

Toisaalta eri maiden kauppadelegaatioita on ihmetyttänyt, ettei Yhdysvallat tunnu tietävän mitä se haluaa. Tästä ovat valittaneet niin Japani, Kiina kuin EU:kin.

Samaan aikaan tikittää 90 päivän määräaika, jonka puitteissa Trump laittoi rajut ”vastavuoroiset” tuontitullit paussille. Millaisia diilejä tässä saadaan aikaan?

Schaumanin mukaan kaikki on mahdollista. Voidaan palata siis aikaan ennen tulleja tai sitten hyvinkin korkeille tullitasoille.

”Mutta jos ajatellaan, että uusia kauppasopimuksia neuvoteltaisiin, niin sehän on pitkä prosessi”, Schauman sanoo.

Kauppauutisissa eniten huomioitu kumppani on Japani, jota Schauman pitää mielenkiintoisena tapauksena. Hän sanoo, että Japani on Yhdysvalloille todella tärkeä maa, joka on myös kohdellut USA:ta hyvin.

”Japani on tehnyt paljon suoria sijoituksia Yhdysvaltoihin. Se omistaa ison osan USA:n velkapapereista ja maan yrityksillä on jo nyt paljon tuotantoa Yhdysvalloissa. Vaikka Japanilla onkin ylijäämäinen kauppatase Yhdysvaltoihin”, Schauman sanoo.

”Jos Japani ei saa hyvää kohtelua, kukaan ei varmasti saa.”

EU ilmoitti ennen pääsiäistä keskeyttävänsä vastatullien toimeenpanon kauppaneuvottelujen vuoksi. Tätä Schauman pitää fiksuna politiikkana.

”Ei ole menty siihen, että nyt on täysi sota päällä, vaan halutaan antaa sellainen viesti, että me olemme valmiita neuvottelemaan.”

Neuvottelut Kiinan ehdoilla

Kiina on kuitenkin Yhdysvaltojen päävastustaja kauppasodassa.

Lyhyen nokittelukierteen jälkeen se lakkasi vastaamasta Trumpin tuontitulleihin ja alkoi sen sijaan asettaa rajoituksia muun muassa kriittisten mineraalien viennille. Lisäksi Kiina alkoi rajoittaa joidenkin yhdysvaltalaisyritysten toimintaa maassa.

”Peking pystyy pelaamaan tätä peliä todella pitkään ja he ovat valmiita siihen. Nämä neuvottelut pitää käydä Kiinan, eikä Yhdysvaltojen ehdoilla”, sanoo Heidi Schauman.

Vaikeaksi tilanteen tekee se, että sekä Trumpin että Kiinan johtajan Xi Jinpingin pitää näyttäytyä voittajalta kauppasodan päätteeksi. Schaumanin mukaan tärkeää on, ettei kumpikaan osapuoli menetä kasvojaan julkisuudessa.

”Itse kuitenkin uskon, että Trump kunnioittaa Xitä todella paljon. Xi on vahva johtaja, juuri sellainen kuin Trumpkin haluaa olla. Sinänsä se antaa vähän toivoa tilanteeseen. Kiina ja Yhdysvallat ovat enemmän tasapuolisia taloudessa kuin mitkään muut maat tällä hetkellä.”

Tekniikka&Talouden analyytikko Viljo Hautala sen sanoo: rakennusalan hankala tilanne heijastuu myös työkonevuokrauksen liikevaihtoihin ja kannattavuuteen.

Rakentaminen lähti Suomessa laskuun jo kesällä 2022, eikä alamäki ole vieläkään varsinaisesti oiennut. Kurjistuneet vuokramarkkinat ovat keskittyneet kolmelle suurelle toimijalle eli Ramirentille, Cramolle ja Rentalle.

Ne ovat kaikki panneet merkille, kuinka rakentamisen aloitukset ovat viivästyneet, siirtyneet ja jopa peruuntuneet. Koneita ei vuokrata kuumien aikojen malliin.

Vaikka alan kannattavuus on heikentynyt viime vuodet , niin esimerkiksi Ramirent Finland on taseeltaan kunnossa. Nettovelkojen määrä on pienentynyt ja omavaraisuus pysynyt vakaana.

Heikoksi on kuitenkin mennyt, sillä vuonna 2024 Ramirent Finland synnytti 195 miljoonan euron liikevaihdolla enää 1,7 prosentin liikevoittoa. Tilinpäätöksestä selviää, että vuonna 2022 liikevaihto oli 213 miljoonaa euroa ja liikevoitto 7,5 prosenttia.

Ja jos koko toimialaa tutkailee, niin Cramo ja Renta ovat selvästi suurimmat Ramirentin kilpailijat. Kaksikko ei vielä ole kertonut vuoden 2024 lukujaan.

Viime vuosikin vaikea

Käytetään siis vanhoja lukuja. Vuonna 2023 Cramo Finland teki 106 miljoonan euron liikevaihdolla 5,3 prosentin liikevoittoa. Samana vuonna pohjoiseurooppalainen Renta Group väänsi 456 miljoonan euron liikevaihdon ja 2,9 prosentin liikevoiton.

Vertailun vuoksi vielä sen verran, että Renta ylsi Suomessa vuonna 2023 noin 105 miljoonan euron liikevaihtoon. Ruotsissa se teki 174 miljoonan euron vaihtoa.

Jos arvata saa, niin viime vuosi oli vaikea sekä Cramolle että Rentalle. Kun rakentamisen volyymit laskevat, ei kaksikolla mene hyvin.

Loxam-konserniin kuuluvan Ramirent Finlandin toimintakertomuksesta paljastuu, että se luopui viime vuonna Keravan ja Helsingin Konalan toimipisteistään. Sen jälkeen yhtiö on sulkenut toimipisteet Tampereen Lielahdessa ja Pietarsaaressa.

Lisäksi se on lopettanut logistiikkakeskuksen Nurmijärven Karhunkorvessa ja luopunut ”pyörivä kurottaja kuljettajalla” -palvelustaan. Vuoden 2024 lopussa Ramirent Finlandilla oli yhä 54 toimipistettä.

Pääomasijoittajan peliä

Pääomasijoittaja IK Partnersin omistama Renta Group on yleiskonevuokraamo, joka perustettiin vuonna 2015. Se on kymmenessä vuodessa ahminut kasvua yrityskaupoin.

Renta on niin kova kasvutarina, että se voi jonain kauniina päivänä olla pörssiyhtiö. Sille olisi selkeää tilausta: kilpailija Ramirent jätti pörssin vuonna 2019, kun ranskalainen konevuokraaja Loxam osti sen peräti 970 miljoonalla eurolla.

Rentan listaaminen olisi kelpo ajatus, sillä myös Cramon osake on vedetty pois listalta. Se tapahtui vuonna 2020, kun yhtiön ostanut Boels sai lunastusmenettelyssä omistusoikeuden kaikkiin Cramon osakkeisiin.

Kaukana ovat siis ne ajat, kun pörssiyhtiöt Cramo ja Ramirent hallitsivat suomalaista konevuokrausta. Rentan perustaja Erkki Norvio lupasi itse asiassa kymmenisen vuotta sitten, että tulokas kasvatetaan suurten joukkoon.

Nyttemmin Renta muistetaan esimerkiksi siitä, että se osti YIT Kalusto Oy:n talvella 2024. Velaton kauppahinta oli tuolloin 37 miljoonaa euroa ja jo vuonna 2023 Renta tiedotti uusista yrityskaupoista Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa.

Taantuman riskejä

Konevuokraajat eivät juhli, koska rakentamisen määrä väheni noin 13 prosenttia vuonna 2023. Rakennusteollisuus RT laski huhtikuun alussa, että viime vuonna rakentaminen supistui yhä 7–8 prosenttia.

Ja jos presidentti Donald Trumpin lietsoma globaali kauppasota painaa Suomen kasvun nollaan, ei konevuokrauskaan toivu. Alakulon pitkittyminen on aito riski, pelkäävät rakentajat.

Seuraukset ovat olleet jokseenkin arvattavia. Teknisen kaupan liitto ynnäsi taannoin, että konevuokrauksen määrä väheni 10 prosenttia vuonna 2023 ja 4–5 prosenttia vuonna 2024.

Viime vuoden lopulla Teknisen kaupan liitto ennusti, että työkoneiden vuokramarkkinoille olisi luvassa ”selkeää kasvua” vuosina 2025 ja 2026.

Ennusteen riskit ovat selkeästi alasuuntaiset. Rakennusinvestoinnit eivät enää supistu, mutta niiden selvään vauhdittumiseen on vaikea uskoa taantumariskien kasvaessa.

Useiden lähteiden mukaan Yhdysvallat on testannut viikonloppuna kaikessa hiljaisuudessa pitkän kantaman hypersoonista ohjustaan, joka voi lentää jopa viisinkertaisella äänennopeudella eli yli 6 000 km/h, kirjoittaa tekniikkasivusto Interesting Engineering.

Testilaukaisusta ei ole julkaistu virallista tiedotetta. Ainoastaan Yhdysvaltain rannikkovartiosto antoi navigointivaroituksen, joka vihjasi mahdollisesta laukaisusta. Kyseessä on yksi harvoista sotilaallisten ohjusten koelaukaisuista, joita on tehty Cape Canaveralin avaruusasemalta Floridassa vuoden 1988 jälkeen.

Koelaukaisua ennen, torstaina 24. huhtikuuta 2025, Yhdysvaltain puolustusministeriö julkaisi tiedotteen, jossa se kertoi nimenneensä pitkän kantaman hypersoonisen ohjuksensa Dark Eagleksi eli suomeksi tummaksi kotkaksi.

Tiedotteessa viitattiin aiempaan, joulukuussa 2024 toteutettuun onnistuneeseen koelentoon.

Dark Eagle on maalta laukaistava ohjus, jonka kantamaksi arvioidaan noin 2 775 kilometriä. Se kykenee toimimaan ilmakehän yläosissa ja pysymään ilmatorjuntajärjestelmien ulottumattomissa ennen osumistaan kohteeseen.

Ohjusjärjestelmän käyttöönoton on määrä tapahtua vuoden 2025 aikana. Yksi Dark Eagle -yksikkö koostuu neljästä laukaisulaitteesta ja kahdeksasta ohjuksesta.

"Hypersooniset aseet vaikeuttavat vastustajien päätöksentekoa ja vahvistavat siten pelotetta", apulaispuolustusministerin viransijaisena hankinnoissa, logistiikassa ja teknologiassa toimiva Patrick Mason sanoo tiedotteessa.