Ranskan presidentti Emmanuel Macron ehdotti eurooppalaisten joukkojen lähettämistä Ukrainaan ensimmäisen kerran tasan vuosi sitten, eli helmikuussa 2024. Brysseliläisen ajatuspaja CEPS:n tutkimusjohtaja, Viron ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Steven Blockmans arvioi, että aika voisi nyt olla otollinen Macronin avauksen etenemiselle.
Hän korostaa, että etenkin Naton pääsihteerin Mark Rutten äänenpainot ovat viime aikoina koventuneet. Tammikuun puolivälissä Rutte muun muassa neuvoi europarlamentaarikkoja “menemään venäjän kielen kurssille, tai muuttamaan Uuteen-Seelantiin”, jos puolustukseen ei pian satsata lisää.
Blockmansin mukaan Ukrainan etulinja murenee ja Euroopassa on asteittain alettava hyväksyä se, että jotkut Ukrainan osat pysyvät miehitettyinä. Uusi riski on Donald Trumpin paluu Valkoiseen taloon.
Tutkijan johtopäätös on selvä: ainoa toimiva turvatakuu Ukrainalle ovat “eurooppalaiset saappaat sen maaperällä”.
“Jotta tämä tapahtuisi, on vastattava moniin vaikeisiin kysymyksiin operaation tavoitteista, luonteesta, koosta, kestosta sekä komento- ja ohjausjärjestelyistä, vain muutamia mainitakseni”, Blockmans kirjoittaa.
Hän sanoo, että eurooppalaisessa maaoperaatiossa olisi paljon järkeä, jos Ukrainassa vallitsisi tulitauko.
“Se lähettäisi Ukrainalle voimakkaan viestin, että Eurooppa on sen puolella. Se merkitsisi Venäjälle, että EU:n läsnäolo käynnistää Ukrainan puolustuksen, jos tulitaukoa rikotaan, ja se osoittaisi vahvasti Washingtonille, että eurooppalaisilla on oma nahkansa pelissä.”
Blockmansin mukaan tähän tarvittaisiin kymmeniä tuhansia eurooppalaisia sotilaita.
Nämä maat olisivat todennäköisesti mukana
Hän huomauttaa, että koska Yhdysvalloissa, Natossa ja EU:ssa on poliittisia esteitä, todennäköisesti Ukrainaan joukkoja lähettäisi vain muutamien maiden tilapäinen liittouma. Blockmansin mukaan näitä maita voisivat olla Ranska, Britannia, Baltian maat, Hollanti ja mahdollisesti vaalien jälkeinen Saksa.
Tutkija muistuttaa, että aina on olemassa vaara Venäjän kostosta esimerkiksi hybridihyökkäyksillä.
”Venäjä ei ole voittamaton, ja se on pidettävä kurissa. Tämä edellyttää oikeanlaista älykkyyttä, asiantuntemusta, kykyjä ja lähes automaattista päätöksentekoa”, hän toteaa.
Blockmans katsoo kuitenkin, että Venäjän kurissa pitäminen vaatisi Yhdysvaltojen lähtöä mukaan liittoumaan.
Suurin ongelma juuri nyt on se, ettei Venäjän presidentillä Vladimir Putinilla ole Blockmansin mukaan aitoa kiinnostusta neuvotella tulitauosta.
”Meidän on kiireesti kavennettava Putinin vaihtoehtoja, jotta hän ei näkisi tulitaukoneuvotteluja keinona jatkaa sotaa halvemmilla diplomaattisilla keinoilla. Ukrainan ystävien tulisi tuplata erilaisia lyhyen aikavälin toimenpiteitä, jotka ulottuvat Venäjää koskevien pakotteiden kiristämisestä ja Ukrainan kotimaiseen asetuotantoon tehtyjen investointien lisäämisestä Ukrainan varustamiseen kehittyneemmillä laitteistoilla ja sen mahdollistamiseen vielä syvemmälle Venäjälle”, hän ehdottaa.
Blockmans korostaa, ettei ole Euroopan eikä Yhdysvaltojen turvallisuusetujen mukaista, jos Ukraina häviää sodan. Sen vuoksi hän vaatii etenkin EU-mailta nyt päättäväisyyttä.
”Aseleposopimus, jota valvotaan eurooppalaisilla saappailla paikanpäällä, olisi ponnahduslauta kestävään ja oikeudenmukaiseen rauhaan.”
Asiantuntijoiden mukaan pian kolme vuotta kestänyt Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on nyt tienhaarassa, kun Donald Trumpin toinen presidenttikausi on alkanut.
Ukrainan presidentti Volodomyr Zelenskyi sanoi lauantaina The Associated Pressin (AP) haastattelussa, että vain jäsenyys puolustusliitto Natossa antaisi maalle riittävät turvatakuut. Hän kertoo olevansa ”kiinnostunut” myös eurooppalaisista joukoista Ukrainan maaperällä.