News and blogs

Erikoinen, osittain kallion sisään rakennettu omakotitalo ilmestyi myyntiin Etuovi.comiin. Tiedettävästi Suomen ainoa osittain kallion sisään louhittu omakotitalo sijaitsee Varkauden Harjurannassa.

Kohteen välittäjä, ylempi kiinteistönvälittäjä, yrittäjä Lari Lundberg uskoo, että kohde menee kaupaksi yksityiskodiksi.

– Epäilen, että se menee yksityiskodiksi sellaiselle, joka näkee sen vision siinä. Luolan suu on suunniteltu pääsisäänkäynniksi. Luolaosuus on vielä kesken, mutta se on louhittu jo suunniteltuihin mittoihin, hän kertoo.

Talon asuintilojen pinta-ala on 225 neliötä ja talon pyyntihinta on 89 000 euroa. Luolaa ei ole huomioitu pinta-alassa ollenkaan, koska kyseessä on kellariin rinnastettavia tiloja.

Kohteen kaikki kuvat Etuovi.comissa.

– Hinta on edullinen siihen nähden, mitä taloon on käytetty rahaa. Mutta myyjillä on aito tarve myydä, eikä heillä ole käyttöä talolle, joten talo on hinnoiteltu niin, että se varmasti houkuttelee ostajia.

Lundberg kertoo, että hän on saanut talosta jo lukuisia kiinnostuneita puheluita.

– Se mikä yllätti on, että kiinnostuneista valtaosa ovat muualta Suomesta kuin Varkaudesta.

Tekniikka&Talous ja Etuovi.com kuuluvat molemmat Alma Mediaan.

Testamentti sanelee vainajan viimeisen tahdon – kunhan testamentti vain löytyy.

Suomessa testamentteja varten ei ole olemassa yhtä virallista rekisteriä. Siksi on testamentintekijän itsensä vastuulla, että testamentti löytyy hänen kuolemansa jälkeen.

S-Pankin varallisuus- ja perintösuunnittelupalveluiden johtaja Veera Kosonen korostaa alkuperäisen testamentin merkitystä. Perunkirjoituksessa on pystyttävä varmistumaan testamentin oikeellisuudesta ja sisällöstä.

”Ei ole täysin harvinaista, että testamentti löytyy vasta perunkirjoituksen jälkeen, koska perilliset eivät ole olleet tietoisia sen olemassaolosta, tai että testamenttia ei löydy lainkaan.”

Kosonen toivookin, että testamenteille olisi vastaava rekisteri kuin on esimerkiksi avioehdoille. Avioehdot rekisteröidään Digi- ja väestövirastoon, josta ne ovat aina saatavissa.

”Testamenttien rekisteröinti helpottaisi huomattavasti perillisten asemaa, sillä rekisterin perusteella he tietäisivät, onko testamenttia ylipäätään olemassa ja minkä sisältöinen vainajan viimeinen testamentti on.”

Suomen Asianajajat on vaatinut rekisteriä perustettavaksi jo vuosia. Sen mukaan rekisteröinnistä ja rekisterin ylläpidosta voisi vastata Digi- ja väestövirasto.

Ensimmäistä kertaa asia oli esillä jo yli 20 vuotta sitten. Vuonna 2004 rekisteriä esitti oikeusministeriön työryhmä, mutta tuolloin asia ei edennyt minnekään.

Rekisteri on noussut esille tuon jälkeenkin, mutta sen perustaminen on torpattu esimerkiksi sillä, että olisi ensin ratkaistava, olisivatko jatkossa vain rekisteröidyt testamentit päteviä vai kelpaisivat myös pöytälaatikkoon laaditut testamentit edelleen.

Helpottaisi päivittämistä

Rekisteri helpottaisi myös testamentin päivittämistä. Veera Kosonen korostaa, että testamenttia pitäisi päivittää aina, kun elämässä tai perhesuhteissa tapahtuu merkittäviä muutoksia.

Testamentteja voi olla laadittuna vaikka kuinka monia, mutta lähtökohtaisesti viimeisimmällä testamentilla kannattaa kumota aikaisemmat, jotta on yksi selkeä testamentti sovellettavaksi, Kosonen muistuttaa. Jos kuoleman jälkeen joudutaan soveltamaan useita, keskenään ehkä ristiriitaisiakin versioita, perillisillä voi olla melkoinen työ niiden setvimisessä.

”Tähän rekisteröinti auttaisi: ei tarvitsisi epäröidä, mikä testamenteista on viimeisin.”

Rekisterissä olevaan testamenttiin sen laatijalla olisi aina pääsy, jolloin sitä yhtä ja samaa dokumenttia voisi halutessaan päivittää milloin tahansa eikä ylimääräisiä, vanhoja kappaleita jäisi lojumaan. Rekisterissä olisi siis aina vain viimeisin versio.

Toisaalta myös päivittämiseen liittyy ratkaistavia kysymyksiä: miten varmistettaisiin se, että rekisterissä oleva testamentti on tuorein eikä kotoa tai muualta löydy myöhemmin laadittua versiota? Ja jos löytyy, kumpi on pätevä?

Kaupallisia rekistereitä testamenteille on jo olemassa: tietyt kaupalliset toimijat tarjoavat palveluita, joita kutsuvat testamenttirekistereiksi. Sellaistakin käyttäessään testamentinlaatijan on muistettava kertoa siitä läheiselleen tai jättää heille selvät ohjeet, missä testamentti on tallessa.

Suomalaisen asevarusteita valmistavan Silent Steel -yrityksen toimitusjohtaja sai hieraista silmiään toissa viikolla, kun yrityksen tuotteet olivat päätyneet osaksi vastikään julkaistua Battlefield 6 -videopeliä.

”Keskiviikkoaamuna heräsin ja katsoin, että slovenialainen yhteistyökumppanini Polenar Tactical oli jakanut eri somealustoilla videon, jossa nämä Silent Steelin äänenvaimentimet näkyvät”, yhtiön toimitusjohtaja Harri Sjögren kertoo tapahtumista.

Battlefield 6 julkaistiin 10. lokakuuta. Pelissä esiintyvät ainakin yrityksen Compact Streamer -äänenvaimennin, QD Muzzle Brake -suujarru sekä QD 5-Prong Flash Hider -liekinsammutin.

Pelaaja pääsee ostamaan suomalaisia tuotteita vasta, kun on edennyt pelissä riittävän pitkälle.

”Osa meidän asiakkaistamme pelaa kyseistä peliä ja he ovat sanoneet, että on hauska käyttää meidän tuotteitamme oikeassa elämässä ja nyt myös virtuaalimaailmassa”, toimitusjohtaja hehkuttaa.

Tuotesijoittelumarkkinointia parhaimmillaan

Battlefield-pelin julkaisu näkyi heti myös Silent Steelin sosiaalisen median kanavalla, kun tapahtuman jälkeen yrityksen Instagram-tilille ilmestyi satoja uusia seuraajia.

Yrityksen äänenvaimentimia ja liekinsammuttimia esiintyy pelissä kuitenkin ilman, että videopelin kehittäjät, yhdysvaltalainen Electronic Arts (EA) ja ruotsalainen pelistudio Digital Illusions Creative Entertainment (DICE), olisivat olleet yhteydessä Silent Steeliin.

Sjögrenin mukaan ihmiset ovat sosiaalisessa mediassa ihmetelleet, miten pelinvalmistaja voi käyttää tuotteita pelissä.

Toimitusjohtaja kuitenkin suhtautuu näkyvyyteen myönteisesti.

”En tunne Amerikan lainsäädäntöä enkä tiedä, onko tuotteita mahdollista käyttää, koska nimeä ei millään tavalla mainita. Mutta toisaalta meillehän tämä on tuotesijoittelumarkkinointia parhaimmillaan, joten en valita.”

Yhdysvaltojen markkina avautuu

Aiemmin Xerox-kopiokoneiden jälleenmyynnissä toiminut Sjögren päätyi asevarustealalle harrastuksen kautta.

Pitkäaikaisena ampujana hän turhautui siihen, että vasenkätisenä hän sai perinteisellä haittalevytekniikalla toimivan äänenvaimentimen kanssa ampuessaan palokaasut suoraan kasvoilleen. Ongelma synnytti idean uudenlaisesta läpivirtaustekniikalla toimivan äänenvaimentimen kehittämisestä.

Jo yrityksen perustamisvuodesta 2020 lähtien tähtäimessä oli, että tuotteet on suunniteltava sellaisiksi, että ne voi helposti tunnistaa Silent Steelin omiksi.

”Äänenvaimentimethan ovat yleensä olleet aseiden päissä sellaisia tasaisia pyöreitä putkiloita, eikä niitä oikein tunnista toisistaan. Aikanaan suunnittelin sellaisen erilaisen etupään, jossa on selkeästi meidän logomme vaimentimen kyljessä ja se toimii tavallaan karhennuspintana”, toimitusjohtaja kuvailee.

Silent Steelin tuotannosta yli 90 prosenttia menee vientiin, josta noin 70–80 prosenttia suuntautuu Eurooppaan ja loput Aasiaan ja Afrikkaan.

Viime keväänä yritys laajensi toimintaansa myös Yhdysvaltoihin solmimalla lisenssivalmistussopimuksen Michiganissa paikallisen toimijan kanssa. Michiganin yritys toimii Silent Steel USA -brändin alla.

Sjögrenin mukaan yrityksen liikevaihto on kasvanut hyvää tahtia perustamisvuodesta lähtien, ja tänä vuonna yritys on palkannut kaksi uutta vakituista työntekijää.

Viime vuonna liikevaihto oli 860 000 euroa ja nettotulos 149 000 euroa. Toimitusjohtaja arvioi, että vuoden 2025 lukemat pysyvät samalla tasolla. Hänen mukaansa Yhdysvalloissa solmittu sopimus on vaatinut aikaa ja rahaa.

”Mutta ensi vuodelle näen kyllä kovaa kasvua, koska muutamia isoja sopimuksia on päätösvaiheessa ja ne todennäköisesti kotiutuvat ensi vuonna.”

Sjögrenin mukaan uudet sopimukset koskevat eri maiden puolustusvoimia ja isoja asevalmistajia, jotka ovat yrityksen tärkeimpiä kohderyhmiä. Hän arvioi vuoden 2026 liikevaihdon kohoavan kaksinkertaiseksi, mikä lähentelisi jo kahta miljoonaa euroa.

”Lisäksi USA:n markkina on tietenkin sellainen, jossa odotan kasvua tulevan jo ensi vuonna. Siellä äänenvaimentimien markkina on kuitenkin kymmenen kertaa isompi kuin kaikissa Euroopan maissa yhteensä.”

Viisi uutta patenttihakemusta vireillä

Toisin kuin moni muu, Silent Steel on hyötynyt epävakaasta geopoliittisesta tilanteesta, kun Eurooppa on kasvattanut puolustusbudjettiaan.

”Kyllähän se meidän myyntiämme ja menekkiämme kasvattaa, kun puolustusvoimien ja viranomaisten budjeteissa on enemmän rahaa käytettävissä. Ja kun on pääasiassa sisämarkkinasta kyse, niin tuotteille ei ole vientirajoituksia Euroopassa.”

Yritys innovoi jatkuvasti uusia tuotteita, ja tällä hetkellä Patentti- ja rekisterihallituksessa on viisi uutta patenttihakemusta vireillä. Lisäksi uusi tuotekehitysprojekti on alkamassa vielä tänä syksynä.

Yrityksen pitkän aikavälin tavoitteet ovat selkeät.

”Viiden vuoden päästä liikevaihto on 5 miljoonaa euroa, meillä on 6–7 ihmistä töissä ja meillä on useita isoja puitesopimuksia eri asiakkaille. Eli kyllä tässä on selkeä kasvuvisio.”

Haastavista työhaastatteluista tunnetun teknologia-alan rekrytointiprosessien salaisuuksien verho on hieman auennut, Popular Mechanics kirjoittaa.

Sivusto nostaa esiin vuosien aikana viraalihitiksi nousseen Youtube-videon, jonka tuoreissa kommenteissa videon matikkapulman väitetään kuuluvan teknologiajätti Amazonin työhaastattelukysymysten palettiin.

Kyseessä on niin sanotun roikkuvan kaapelin ongelma. Vapaasti suomentaen pulma kääntyy näin:

80 metriä pitkä kaapeli roikkuu kahden 50 metriä korkean tolpan välissä. Yhden desimaalin tarkkuudella ilmaisten, kuinka etäällä tolpat ovat toisistaan, jos kaapelin keskikohta on 20 metrin korkeudella maasta ja 10 metrin korkeudella maasta?

Osa kommentoijista on epäillyt, että näinköhän pulmaa on annettu haastateltavien ratkaistavaksi? Kyllä on, matikkapulmiin keskittyvän MindYourDecisions-kanavan sisällöntuottaja väittää ja viittaa työnhakufoorumin arkistoituun keskusteluun, jossa Amazonin kerrotaan esittäneen pulman ohjelmistokehittäjiksi pyrkiville työnhakijoille.

Vaikka Youtube-kanavan väitteet ovat toisen käden tietoa, itse pulma löytyy akateemisesta kirjallisuudesta. Ongelma löytyy ainakin vuonna 2010 julkaistusta, yhdysvaltalaisen Montclairin valtiollisen yliopiston matematiikan laitoksen tutkimuspaperista.

MindYourDecisions-kanavan videolla käydään yksityiskohtaisesti läpi, kuinka pulma ratkaistaan.

Suomi on pitkään yrittänyt tehdä vaikutustyötä EU:ssa sen eteen, että hyvin toimiva pullojen ja tölkkien palautusjärjestelmä saataisiin säilytettyä. Tänä syksynä ratkeaa, onnistuuko se.

Viime vuoden joulukuussa Euroopan parlamentti tosin jo hyväksyi pakkaus- ja jäteasetuksen, jonka mukaan Suomessakin pitäisi siirtyä kehityksessä taaksepäin pestävien juomapakkausten käyttöön. Parhaillaan komission pääosasto on tekemässä asetuksesta tulkintaohjeita eli myöntämässä mahdollisia poikkeuksia.

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden toimitusjohtaja Lasse Pipinen on luottavainen, että EU-komissio antaa Suomelle luvan säilyttää toimivan pullojen ja tölkkien palautusjärjestelmänsä.

”Edunvalvojana pitää olla toiveikas. Uskon, että politiikassa ja virkamiestyössä on järkeä. Joskus tietenkin jotkut lainsäädäntöhankkeet osoittavat toisin, mutta kovasti toivon, että ympäristön ja ilmaston kannalta hyvin suoriutuva järjestelmä voi jatkaa sellaisenaan.”

”Ongelma on kuultu”

EU:n ympäristöasioista ja kiertotaloudesta vastaava komissaari Jessika Roswall vieraili viime viikolla Suomessa.

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus, Kaupan liitto, Päivittäistavarakauppa, Elintarviketeollisuusliitto ja Suomen palautuspakkaus ostivat yhdessä Kauppalehden etusivulta mainoksen, jossa he toivottivat Roswallin tervetulleeksi Suomeen tutustumaan kierrätysjärjestelmään, jossa 97 prosenttia juomapakkauksista kierrätetään.

Suomalaiset palauttavat pulloja ja tölkkejä vuosittain yli 2,3 miljardia kappaletta.

Suomi on Euroopan ykkönen pullojen ja tölkkien kierrätyksessä. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa kierrätysaste on pääasiassa myös yli 90, mutta alhaisempi kuin Suomessa.

”Jos katsotaan vaikka Romaniaa tai Itävaltaa, niin niissä on vasta hiljan otettu pantti- ja palautusjärjestelmät käyttöön, eikä siellä päästä ollenkaan Pohjoismaiden kierrätyslukuihin”, Pipinen vertaa.

Näyttikö komissaari Roswall vihreää valoa, että Suomi saa pitää toimivan palautusjärjestelmänsä?

”Meille tullut viesti on se, että ongelma on nyt kuultu ja ehkäpä myös ymmärretty. Komissiossa taistellaan lain hengen tavoitteista ja poikkeuksia tuskin kevein perustein myönnetään. Työtä vaaditaan vielä siis komissaariltakin asian ratkaisemiseksi.”

”Olemme pitkään uurastaneet sen eteen, että Suomen hyvin toimiva pantti- ja palautusjärjestelmä saisi pakkauksen sellaisenaan uudelleen käyttötavoitteeseen poikkeuksen.”

Suomessa uudelleen käytettäväksi

Pipisen mukaan asetuksen kaunis tarkoitus on saada pakkausmateriaalia käytettäväksi vähän vähemmän.

”Meillä se ei ole järjestelmän sisällä mahdollista, koska 97 prosenttia materiaalista palautuu kiertoon ja uudelleen käytettäväksi.”

Pipinen kertoo, että useissa EU-maissa juomapakkausjäte on ollut elintarvikejätettä siinä kuin muukin eli lasit on kierrätetty lasina ja alumiinit alumiinina, jos on kierrätetty ollenkaan. Viinipulloilla on pakkaus- ja jäteasetuksessa omat sääntönsä ja niitä ei uudelleenkäyttövelvoite koske.

”Meillä pulloihin ja tölkkeihin on suhtauduttu aina rinnakkaisvaluuttana ja panttimaksut ovat olleet tosi tärkeitä. Sen takia meille palautuu noin 60 miljoonaa kappaletta alumiinitölkkejä, joissa ei ole ollut alunperin panttimaksua. Suomalaiset ovat vaan niin tottuneita palauttamaan niitä.”

Lisää hiilidioksidipäästöjä

Pipinen sanoo, että jos samanlainen järjestelmä olisi käytössä jossain muualla teollisuudessa tai kulutustuotteissa, niin se jo ratkaisi raakamateriaalien vähentämisen tarvetta.

”Nyt ollaan sääntelemässä meidän näkökulmastamme asiaa, joka ei tuota ympäristön, vedenkäytön eikä kuljetuksen hiilidioksidipäästöjen kannalta mitenkään optimaalista lopputulosta.”

Asetuksesta kuluja kaupalle

Mikäli Suomi ei saa asetukseen poikkeusta, Suomen järjestelmä menisi uusiksi. Sen toteuttaminen vaatisi juomia valmistavalta teollisuudelta ja kaupalta satojen miljoonien eurojen investointeja uusiin tuotantolinjoihin, pesulaitteisiin ja varastoihin.

Uudelleenkäytön vaatima pesuprosessi kasvattaa Kaupan liiton mukaan myös veden, kemikaalien ja energian kulutusta. Painavien lasipullojen kuljettaminen lisäisi myös ilmastopäästöjä, koska ne painavat muovia ja alumiinia enemmän.

”Jos pantilliset muovipullot vaihdetaan uudelleenkäytettäviin, Suomen muovipakkausten kierrätysaste laskee merkittävästi ja Suomi uhkaa jäädä entistä kauemmaksi EU:n kierrätystavoitteista. Tällä hetkellä pantilliset muovipullot kattavat yli kolmanneksen muovipakkausten kierrätyksestä”, Kaupan liiton tiedotteessa mainitaan.

Omakotitalojen kattojen ylläpidossa on puutteita, selviää Kattokeskuksen teettämästä kyselytutkimuksesta.

Valtaosa kyselyyn vastaajista arvioi talonsa katon olevan hyväkuntoinen, vaikka yksi kolmesta vastaajasta ei ole koskaan tarkastanut tai huollattanut kattoaan ammattilaisen toimesta.

– Katon remontointia ja huoltoa lykätään usein siihen asti, kunnes ongelmia alkaa ilmetä, jolloin kustannuksetkin voivat moninkertaistua. Kyselyn mukaan moni ei tee tai lykkää kattoremonttia, koska ei koe sitä tarpeelliseksi. Suomalaisilta unohtuu siis helposti, että katto on koko talon tärkein suoja, kertoo Kattokeskuksen toimitusjohtaja Ensio Haapanen tiedotteessa.

Välikatto unohtuu

Kyselyn mukaan vähän yli 80 prosenttia tarkkailee kattonsa kuntoa itsenäisesti. Omatoimisista tarkastuksista suurin osa keskittyy katon ulkoisiin seikkoihin, kuten ränneihin ja sadevesijärjestelmiin, sekä kattoturvatuotteisiin.

– On hienoa, että suurin osa omakotitalojen omistajista seuraa kattonsa kuntoa. Kuitenkin vain alle puolet heistä tarkastaa välikaton, vaikka juuri sieltä usein paljastuu mahdolliset ongelmakohdat, muistuttaa Haapanen.

Kattoremontti tulisi tehdä kattomateriaalista riippuen 20–50 vuoden välein. Lähes 70 prosenttia remontoiduista katoista on uusittu viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana. Remonttiin ryhdytään useimmiten katon iän tai ongelmien ennaltaehkäisyn vuoksi.

Verkkoteknologiayhtiö Nokia ja maailman arvokkain yhtiö Nvidia julkistivat tiistaina 28.10. merkittävän strategisen kumppanuuden, ja osana sitä Nvidia sijoittaa miljardin dollarin Nokian uusiin osakkeisiin. Kaupan jälkeen Nvidia omistaa 2,90 prosenttia Nokian osakkeista.

Nokian mukaan yhteistyön tarkoitus on johtaa tekoälypohjaisten radioverkkojen markkinaa sekä tukea datakeskusverkkojen kehitystä.

Yhteistyösopimus heijastaa laajempaa geopoliittista siirtymää, jossa teknologia ei ole enää vain taloudellinen voimavara, vaan myös strateginen ase suurvaltakilpailussa. Yhdysvallat haluaa vahvistaa liittolaistensa teknologiaosaamista vastatakseen Kiinan kasvavaan vaikutusvaltaan.

Nvidian toimitusjohtaja Jensen Huang hehkutti tiistai-iltana Bloombergin haastattelussa, että on kulunut pitkä aika siitä, kun viimeksi yhdysvaltalainen telekommunikaatioverkko on rakentunut yhdysvaltalaisen teknologian varaan.

”Kansallisen turvallisuuden ja taloudellisten syiden vuoksi teollisuutemme tulisi rakentua amerikkalaisen teknologian varaan — ja nyt ensimmäistä kertaa se on mahdollista. Meillä on täysin uusi tuotevalikoima, joka hyödyntää laskentatehoa, kiihdytettyä laskentaa ja tekoälyä, ja meillä on loistava kumppani, joka auttaa meitä toteuttamaan sen”, Huang sanoi haastattelussa viitaten kumppanilla Nokiaan.

Nokia joutui syksyllä kansainvälisen politiikan pelinappulaksi, kun syyskuussa yhtiön matkapuhelinverkkojen johtaja Tommi Uitto kertoi Kiinan viranomaisten varoittaneen, että länsimaiset telekommunikaatioverkkoyritykset voidaan sulkea pois Kiinan markkinoilta.

Telekommunikaatioverkkoja pidetään kriittisenä infrastruktuurina, joka on välttämätön koko yhteiskunnan toiminnalle. Sen rooli kriittisenä infrastruktuurina on korostunut erityisesti Venäjän hyökkäyssodan ja hybridivaikuttamisen myötä.

Länsimaissa turvallisuuspoliittiset jännitteet ovat näkyneet suhtautumisessa kiinalaisen Huawein laajenemiseen. Yhtiö on joutunut Yhdysvaltojen ja EU:n rajoitusten kohteeksi, mikä on avannut tilaa Nokialle ja sen kilpailija Ericssonille länsimarkkinoilla.

Kun Nvidian Huangilta ja Nokian toimitusjohtaja Justin Hotardilta kysyttiin, mikä merkitys hallinnolla on ollut saattaessa yhtiöt yhteen, toimitusjohtajat olivat vaitonaisia. Hotard kommentoi hallinnon tarjonneen ”innovaatioita tukevan ympäristön” yhtiöiden väliselle yhteistyölle.

Hänen mukaansa länsimaalaisten yhtiöiden vahvuus on se, ettei yksi yritys tee kaikkea, kuten hänen mukaansa kiinalainen Huawei tekee.

”Amerikka ja länsimaat menestyvät, koska teemme agressiivisesti yhteistyötä yritysten välillä. [Nvidian-sopimuksessa] me teemme sen, minkä me teemme parhaiten ja Nvidia sen, missä se on paras. Lopulta sekä asiakkaat että Amerikka voittavat, koska saavat innovaatiot”, Hotard sanoo.

Nokian osake nousi tiistaina 28.10. yhteistyösopimuksen julkistuksen myötä yli 21 prosenttia.