Rakennusliike SRV aikoo rakentaa puurunkoisia tuotanto-, varastointi- ja logistiikkahalleja kolmostien varteen. Vain perustukset tehdään betonista.
Suunnitelmissa on kaikkiaan 120 000 neliömetriä uutta tilaa. Teollisuusrakennukset on tarkoitus tehdä Hämeenlinnassa sijaitsevalle yritysalueelle.
SRV:n mukaan puu sopii hyvin myös tehdasympäristöön, sillä se on materiaalina kestävä ja pitkäikäinen: kantava puurunko saavuttaa helposti 100 vuoden suunnitellun käyttöiän.
”Tavoitteena on rakentaa Suomen ensimmäinen puurakenteinen teollisuuskeskittymä”, kertoo SRV:n hankekehitysjohtaja Henri Kiiski.
Hän uskoo, että puurakenteisille halleille on kysyntää: ”Ne auttavat myös asiakkaitamme vastaamaan kasvaviin ulkoisiin vastuullisuuskysymyksiin.”
Rakennusten lopullinen runkoratkaisu ei ole vielä selvillä. Se riippuu esimerkiksi puun hinnasta.
”Konsepti on muuntojoustava”, sanoo SRV:n puurakentamisen kehitysjohtaja Mikko Leino.
”Siinä on mahdollisuus tiettyjen rakennetyyppien käyttöön. Seinät voidaan tehdä massiivipuisista clt-levyistä tai rankaelementistä. Puun hinta elää Suomessa, joten joskus kannattaa panostaa materiaaliin ja toisinaan maksaa työstä enemmän”, hän sanoo.
”Rakennetyyppipäivityksiä voidaan tehdä vielä esimerkiksi asiakkaan tarpeiden tai suhdanteen perusteella.”
Hinta ei tiedossa
Entä kuinka paljon kalliimmaksi tulee puurunkoinen halli teräsrakenteiseen halliin verrattuna?
Tätä on Leinon mukaan vaikea sanoa puun hintavaihteluiden takia, mutta hän arvioi sen olevan kantavan rungon osalta muutamia prosentteja.
”Kustannuserot tarkentuvat lähempänä toteutussuunnittelua.”
Kokonsa puolesta halleista saadaan yhtä isoja kuin tavallisemmista teräsrunkoisista halleista, Leino sanoo. Esimerkiksi pilarijako 19×16,5 metriä ei ole mikään ongelma.
”Kattoon tulisi silloin reilu metrinen lvl-palkki ja pilarit voisivat olla 400×900 -millisiä. Vähemmänkin, jos jäykistys tehdään clt-levyllä”, hän mietiskelee.
”Pystymme myös rakentamaan 12 metriä korkean logistiikkahallin.”
Clt-levy on ristiinliimattua puurimaa ja lvl muistuttaa paksua vaneria.
Puu antaa myös mahdollisuuksia hallien ulkonäön paranteluun. ”Ehkä halleista tulee astetta kauniimpiakin.”
Puuta menee yhteen 15 000 neliön halliin 1 900–4 000 kuutiota rakenneratkaisusta riippuen.
Leinon mukaan konsepti on ainutlaatuinen.
”Suomesta on ole tällaista laajaa keskittymää löytänyt, enkä oikeastaan maailmaltakaan.”
Alueelle on suunnitteilla kaikkiaan 11 eri kokoista puurakenteista rakennusta. Rakennukset aiotaan suunnitella energiaomavaraisiksi, niihin tulee maalämpö ja aurinkopaneeleita katolle.
Myös hallien ympäristöön aiotaan panostaa. Viherrakentamisessa hyödynnetään paikallisia kasveja, ympäristöön jätetään luonnontilaisia kohtia ja halleihin tulee myös viherkattoja.
Hallit rakennetaan Hämeenlinnan More-yritysalueelle Helsinkiin vievän moottoritien varteen.
Alueella on nyt lähes 100 yritystä ja noin 1 400 työpaikkaa. Vuoteen 2030 mennessä Moren tavoitteena on kasvaa 1 100 hehtaarin ja yli 3 000 työpaikan alueeksi.
”Alueen huippusijaintia täydentää nyt rakenteilla olevalla moottoritieliittymä”, kertoo Linnan Kehitys Oy:n sijoittumispalvelujen johtaja Ari Räsänen.
Uusi moottoritieliittymä valmistuu 2026 loppupuolella. Työt liittymän rakentamisen osalta alkavat toukokuussa.
Kyseessä on Väyläviraston ja Hämeenlinnan kaupungin yhteishanke, jossa urakoitsijana toimii GRK Suomi. Eritasoliittymä sujuvoittaa liikennettä ja parantaa yritysalueen saavutettavuutta.
Lue lisää: