"Työsopimuslain uudistus on vain symbolinen"
Professori Bruun: Liittosopimuksiin osia keskusjärjestösopimuksista
Vuoden alussa voimaan tulleiden työsopimuslain uudistusten vaikutukset työllisyyteen ovat kyseenalaisia. Näin väittää Hankenin kauppatieteiden professori Niklas Bruun.
Tammikuun alussa työsopimuslakiin tulevat muutokset pidentävät koeaikaa, lyhentävät työnantajan takaisinottovelvollisuutta ja helpottavat pitkäaikaistyöttömän määräaikaista palkkaamista.
– Uudistuksia tehdään työllisyyden nimissä, mutta koeajan pituudella tai takaisinottovelvollisuuden pituudella ei kansainvälisen tutkimustiedon valossa ole kovin suurta vaikutusta yritysten työllistämiseen, Bruun kertoo.
Hänen mukaansa osittain voimassa olevat ja osittain vasta tekeillä olevat lakiuudistukset ovat vain symbolilainsäädäntöä.
– Niillä halutaan osoittaa, että tässä ikään kuin tehdään yrittäminen helpommaksi, Bruun kuvaa.
Työmarkkinasuhteetkin pitäisi hoitaa
Bruunin mielestä työsopimuslain muutoksia enemmän merkitsevät työryhmässä valmisteilla oleva työaikalainsäädäntö ja työmarkkinasuhteet Suomessa.
Hän pohdiskelee, miten työmarkkinasuhteet tässä eteenpäin hoituvat, kun Elinkeinoelämän keskusliitto EK on irtisanonut keskusjärjestösopimukset.
– On mielenkiintoista nähdä, millä tavoin eri aloilla suhtaudutaan näiden sopimusten jatkamiseen ja halutaanko niihin paljon muutoksia. Ja millä tavalla tämä prosessi hallinnoidaan, Bruun miettii.
– Minusta tuntuu, että jos nyt ajattelee lähiaikojen työoikeutta, niin tällä on aika suuri merkitys.
Liittosopimukset tehtävä huolella
Bruunin mielestä liittojen olisi järkevää ottaa EK:n irtisanomien keskusjärjestösopimusten pykälät omiin sopimuksiinsa.
– Nämä lukuisat sopimukset ovat aika laaja-alaisia ja sisältävät paljon asiaa. Jotkut niistä ovat ammattiyhdistysliikkeen kannalta hyvin merkittäviä.
Bruun tarkoittaa esimerkiksi sopimuksia, joiden mukaan työnantajat pidättävät työntekijöiden jäsenmaksut palkoista ja tilittävät ne liitoille.
- Jos työnantajat ilmoittaisivat, että tähän ei enää suostuta, luulen, että ammattiliitot reagoisivat aika voimakkaasti. Kyllä siitä varmasti aikamoinen kalabaliikki syntyisi.
Luottamusmiehet selvittelevät kiistat
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen vaati vuosi sitten rinnakkaisen järjestelmän rakentamisesta luottamusmiesjärjestelmän rinnalle.
Hän kertoi olevansa huolissaan järjestäytymättömien yritysten järjestäytymättömistä työntekijöistä, joilla ei ole omia luottamusmiehiä.
– Luottamusmiehet ovat lähtökohtaisesti liittojensa jäsenten edustajia. Meillä pitäisi olla sellainen järjestelmä, jossa liittoon kuulumattomienkin ääni tulisi kuulluksi, Pentikäinen totesi.
Niklas Bruunin mukaan luottamusmiesjärjestelmä on ollut se, jonka avulla on pystytty käsittelemään työpaikkojen ristiriidat.
– Sillä tavalla ne on meillä hoidettu. Luottamusmiesjärjestelmän turvin asiat on hoidettu sovittelemalla myös Ruotsissa ja Tanskassa. Luottamusmies on Pohjoismaissa se, joka selvittelee kiistat työnantajan kanssa.
Bruunin mielestä tämä on taloudellisesti edullinen ja järkevä tapa toimia.
– Mielestäni työnantajien kannattaa antaa luottamusmiehille vapaata näiden tehtävien hoitamiseen. Tämä tulee paljon halvemmaksi, kuin maksaa lakimiehille riitojen hoitamisesta.
Työnantajat vaativat paikallisen sopimisen lisäämistä. Tämä edellyttää Bruunin mielestä luottamusmiesjärjestelmää.
– Jos paikallista sopimista halutaan vahvistaa, pitää vahvistaa myös niitä mekanismeja, joilla sopimista voidaan järkevästi hoitaa.
Henkilöstöedustus firmojen hallintoon
Bruun ihmettelee, mihin katosi hallituksen papereissa aiemmin esillä ollut työntekijöiden hallintoedustus.
Hänen mukaansa edustus on Suomessa "aika heikko".
– Meillä hallintoedustuslaki sanoo vain, että jos työntekijät vaativat, jonkinlaista edustusta pitää olla. Laki on kuitenkin hyvin väljä. Se koskee yrityksiä, joissa on yli 150 työntekijää.
Bruun toivoo, että Suomessa otettaisiin oppia Ruotsista, jossa työntekijät ovat lain perusteella edustettuina yrityksen hallituksessa, jos yrityksellä on yli 25 työntekijää.
– Mielestäni hallintoedustusta kannattaisi vahvistaa meilläkin esimerkiksi yli 50 työntekijän yrityksissä, koska se luo työntekijöille enemmän ymmärrystä bisneksen teosta ja siitä, minkä takia joitakin toimia tehdään. Se tuo myös enemmän luottamusta päätöksiin, joiden perusteita muuten epäillään.
Lue myös: