Nuorten tiedekilpailu valoi uskoa tulevaisuuteen

|
Uutinen
Kuuntele

Nuoret tiede- ja teknologiaosaajat kisasivat tänään Tutki-Kokeile-Kehitä 2017 -finaalissa. Lukiolaissarjan voitto jaettiin kahden kesken: toinen tutki geenisekvensointidataa ja toinen jonoteoriaa.

[Tunnelmia finaalista, katso videot jutun lopussa.]

Hyvät kysymykset ovat tutkimuksen perusta.

Näin totesi Helsingin yliopiston professori Maija Aksela perjantaina 31.3. Tekniikan museossa. Alkamaisillaan oli lasten- ja nuorten tiede- ja teknologiakilpailu Tutki-Kokeile-Kehitä (TuKoKe) palkintojen jako.

– Suomella on hyvä tulevaisuus teidän kauttanne. Tämä Tekniikan museo on täynnä keksintöjä, mutta te olette niitä, jotka tekevät tulevaisuuden keksinnöt, Aksela sanoi kilpailun finalisteille.

Hyviä kysymyksiä oltiinkin kuultu pitkin päivää. Päiväkotien ja esiopetuksen eli nuorimpien kilpailijoiden tutkimuksissa oli pohdittu muun muassa sitä, miksi pöllö pystyy kääntämään päätään ja miten käärme pistää.

Salli Virkkala, Milla Koskinen ja Milla Lipponen

Pöllö-aiheen pariin päädyttiin, koska pöllöt ovat söpöjä ja pörröisiä, kertoivat tutkimuksen tehneet Milla Koskinen, Milla Lipponen ja Salli Virkkala Kaustisen keskuskoulusta. Käärme-aihe puolestaan kiinnosti Kaustisen keskuskoulun Anniina Kolaa, Saana Raumaa ja Anna Sandfältiä koska he pelkäsivät käärmeitä. Tutkimuksen ansiosta pelko väheni.

Saana Rauma, Anna Sandfält ja Anniina Kola

Nuorimpien sarjassa ykköspalkinto jaettiin kolmen kesken. Saimaanharjun päiväkoti Satulaiva oli tutkinut selkärangattomia. Rafael Hirvi, Valtteri Stenman ja Martti Viiperi Kaustisen keskuskoulusta pohtivat tutkimuksessaan dinosaurusten sukupuuttoa. Siiri Hämeenkorpi Takalo-Raasakan koulusta puolestaan tutki kolmea eri pöllölajia.

Uteliaisuus pitää tutkijan tiellä

3.–9. luokkalaisten sarjan voitti Miro Vesterinen ja Sami Gunasekara

Tekniikan museon johtaja Marjo Mikkola tervehti TuKoKen finalisteja ja kehotti nuoria jatkamaan tutkijan uralla.

– Kannustan teitä uteliaisuuteen. Silloin kun on utelias, on kiinnostunut ympäristöstään ja ratkaisemaan sen mahdollisia ongelmia uusillakin tavoilla, Mikkola sanoi.

3.–9. luokkalaisen sarjassa uteliaisuutta riitti. Elina Teerikangas Köyhäjoen koulusta oli tutkinut koululaisten asennetta luonnonsuojeluun ja ilmastonmuutokseen. Hän kertoi valinneensa aiheen, koska se on ajankohtainen ja vakava.

Olli Järviniemi ja Jaakko Takala Pikkolan koulusta tutkivat shakkiturnausten paritusalgoritmin kehittämistä. Aihe valikoitui, koska molemmat ovat innokkaita shakin pelaajia. Finalistit valinneen neuvottelukunnan mukaan työ oli toteutettu erityisen ansiokkaasti ottaen huomioon tekijöiden iän.

Eemil Rintala ja Aukusti Parikka Lehtisaaren koulusta olivat koodanneet työturvallisuus-sovelluksen, jonka avulla peruskoulun oppilaat voivat opetella toimimaan teknisen työn luokassa turvallisesti. Mobiilisovelluksella voi testata osaamistaan, oppia virheiden kautta ja videoiden avulla uutta sekä kerrata vanhaa asiaa. Kaksikko testasi koulussaan sovellusta ja saivat tulokseksi, että mobiilisovellusta käyttämällä oppilaiden osaaminen liimalevyn turvallisesta työstämisestä parani huomattavasti.

– Tämä sovellus liittyy myös uuteen opetussuunnitelmaan, jossa halutaan opetukseen pelillisyyttä, Rintala ja Parikka kertoivat.

3.–9. luokkalaisen sarjassa ykköspalkinto myönnettiin laajalle saunatutkimukselle, jonka olivat tehneet Miro Vesterinen ja Sami Gunasekara Rantakylän yhtenäiskoulusta. He olivat ottaneet selvää muun muassa siitä, mitä tapahtuu löylyä heitettäessä, missä kohtaa lauteita on lämpimin paikka ja mikä on löylyn etenemisnopeus. Tuomaristo kiitteli työtä siitä, että se on omaperäinen ja tekijöiden mielenkiinto välittyy hienosti.

Geenisekvensointidataa ja jonoteoria

Lukiolaisten ja ammattikoululaisten sarjassa ykköspalkinnolle ylsi kaksi eri tutkimusta.

Stefan Rua Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta vertaili ja analysoi internetissä jaettua geenisekvensointidataa keuhkoista ja imusolmukkeista. Ruan saamien tulosten mukaan tietyt geenit ekspressoituvat erilaisissa määrissä keuhkoissa ja imusolmukkeissa.

– Olen ollut aina kiinnostunut tietokoneista. Tutkimuksessani halusin yhdistää tietokoneet ja biologian, Rua kertoo tutkimusaiheensa valinnasta.

Kysyttäessä ”mitä seuraavaksi” Rua kertoo aikovansa hakea opiskelemaan tietotekniikkaa Aalto-yliopistoon.

Toisessa ykköspalkitussa tutkimuksessa etsittiin vastausta kysymykseen "Miten kenttäsairaalan potilaan läpäisyaikaa voidaan mallintaa jonoteorialla, ja miten mallin avulla voidaan ennustaa tarvittavan henkilökunnan määrää". Tutkimuksen tehnyt Barry Owiti Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta kertoo tutkimusaiheen syntyneen ajankohtaisista uutisista.

– Uutisissa näytettiin tuhoisia tapahtumia ja päätin, että minun täytyy tehdä asialle jotakin, Owiti kertoo. 

Hän haluaisi kehittää tutkimustaan niin, että siitä olisi apua tuhoalueilla työskenteleville lääkäreille. 

Stefan Rua ja Barry Owiti edustavat Suomea kansainvälisessä EUCYS (European Union Contest for Young Scientists) -kilpailussa.

TuKoKen perusteella valitaan myös Suomen edustajat kansainväliseen Intel ISEF (Intel International Science and Engineering Fair) -kilpailuun. Sinne lähtevät Iikka Hauhio, Lassi Kaimio, Max Mecklin, Joel Jäkkö sekä työturvallisuus-sovellusta kehittäneet Eemil Rintala ja Aukusti Parikka. Tänä vuonna palkittiin ensimmäistä kertaa yksi työ osallistumisella GENIUS Olympiadiin. Palkinnon voitti Ruth Lappalainen.

Ruth Lappalainen tutki eri kananmunien kuoren ominaisuuksia.

Tutki-Kokeile-Kehitä-kilpailun järjestävät TEK ja Kehittämiskeskus Opinkirjo vuosittain. Kilpailun finaali järjestettiin 30.–31.3. Tekniikan museossa.

Haluatko tukea lasten ja nuorten tiedekasvatusta?

Tutki-Kokeile-Kehitä-kilpailun historian aikana on palkittu useita lapsia ja nuoria upeista töistä tieteeseen ja teknologiaan liittyen. Kilpailulle on nyt perustettu stipendirahasto, jonka avulla kuka tahansa voi osallistua tukemaan nuoria tutkijoita ja keksijöitä. Rahaston kaikki varat käytetään oppilasstipendeihin.

Tunnelmia finaalista

Videot: Jari Härkönen

 

Avainsanat: