Tohtori innostui vihreästä bisneksestä

|
Uutinen
Kuuntele

Vielä pari vuotta sitten tekniikan tohtori Tuula Mäki tutki Higgsin hiukkasta CERNissä. Nyt hän kehittää ja kaupallistaa WaveRolleria.

Merenpohjassa huojuu 10 metriä korkea ja 18 metriä leveä saranoitu paneeli. Jättiläinen liikkuu edestakaisin aaltojen voimasta – ja tuottaa sähköenergiaa. Video on kuvattu komeasta aallokostaan kuuluisalla Portugalin rannikolla, lähellä Penichen kaupunkia. 

Vielä lopputekstit, ja Tuula Mäki napsauttaa ruudun pimeäksi. Palataan Vantaalle AW-Energyn toimistoon.

– Tässä nähtiin WaveRoller-teknologiaa. Kuvassa oli yksi paneeli AW-Energyn Portugaliin rakentamasta pilottivoimalasta, joka tuottaa sähkön lisäksi tutkimustietoa aaltovoimateknologian kehittämiseen.

Tekniikan tohtori Mäki on tutkinut aaltovoiman hyödyntämistä energialähteenä AW-Energyn palveluksessa vuoden verran.

Hän vetää simulointikokeisiin ja mittauksiin liittyviä projekteja, osallistuu konferensseihin, pitää esitelmiä ja etsii yhteistyökumppaneita. Pilottikohteessa tutkimus- ja tuotekehityspäällikkö on päässyt haalarihommiinkin, kun laitteita on asennettu ja kalibroitu.

– WaveRoller-teknologia on muutaman vuoden päästä kaupallistamisvaiheessa, Mäki sanoo.

Idean isä on Rauno Koivusaari, joka sukeltaessaan havaitsi hylyssä aaltojen voimasta heiluvan levyn. Koivusaaren havainnon pohjalta kehitetty WaveRoller luokitellaan nyt yhdeksi lupaavimmista sovelluksista aaltoenergian hyödyntämiseksi. 

– Yhdestä paneelista saadaan verkkoon valtameren vellomisen eli surge-ilmiön avulla sähköä 350 kilowatin teholla. Paneelin suunniteltu käyttöikä on 20 vuotta. Suurimpana haasteena on saada rakenteet kestämään ankaria olosuhteita. 

 

Pk-yritys sopi mainiosti

Mäki tuli AW-Energyn Vantaan toimistoon CERNistä, jossa hän oli työskennellyt hiukkasfysiikan tutkimusprojekteissa. Hyppy tuhansien tutkijoiden kansainvälisestä tiedeyhteisöstä Vantaalle 15 hengen pk-yritykseen oli iso, mutta Mäki on enemmän kuin tyytyväinen. 

Nopea lähtö CERNistä johtui maailmankaikkeuden rakennuspalikan Higgsin bosonin löytymisestä.

Hiukkasfysiikasta vuonna 2008 väitellyt Mäki oli  juuri aloittanut Higgsin hiukkaseen liittyvän tutkimusprojektin vuonna 2012, kun bosoni yllättäen löytyikin. 

– Suunniteltuja lisämittauksia ei enää tarvittu, kun Higgsin bosoni onnistuttiin kokeellisesti löytämään ja mittaamaan LHC-kiihdyttimen suurilla kokeilla, Mäki kertoo. 

 

Amerikka opetti

Siirtyminen akateemisesta tiedeyhteisöstä yritysmaailmaan oli Mäelle luontevaa. Bisnesmaailman nopeus ja epämuodollisuus vetävät puoleensa dynaamista naista, joka tunnustaakin välillä tuskastuneensa
CERNin hierarkkisuuteen.

Myöskään loputon yksinäinen puurtaminen tutkijankammiossa ei ole Mäen juttu – eikä etenkään koodaus.

– Olen sen verran kärsimätön, etten halua viilata epäolennaisuuksia loputtomasti. Asioissa pitää päästä eteenpäin. Koodaus on taas niin, niin pilkuntarkkaa…

35-vuotiaan Mäen tavoitteena onkin luoda nousujohteinen ura.

Kolmen vuoden tutkimuspesti 2004–07 Fermilabissa Illinoissa tartutti nuoreen tutkijaan myös amerikkalaisen ajattelutavan: tutkimus ja liike-elämä kulkevat käsikädessä. 

 

Kuin kala vedessä

Moni tutkija kokee esiintymiskammoa, mutta jo CERNissä viikoittaisiin raportointeihin yleisön edessä tottunut Mäki on estradilla melkein kuin kotonaan. Parhaimmillaan yleisömäärät ovat yltäneet satoihin. 

– Hyvä valmistautuminen auttaa aina.

Akateemisen maailman kasvatti ui tietenkin kuin kala vedessä kansainvälisissä tiedeyhteisöissä. Niinpä Mäki matkustaakin AW-Energyn edustajana maailman yliopistoihin luomaan kontakteja ja neuvottelemaan yhteistyöstä. 

Mäki tunnistaa itsessään myös luontaiset johtamistaidot. 

– Sisarusjoukon vanhimpana opin johtamaan joukkoja jo lapsena, Mäki nauraa.

– Johtajana haluan olla innostava, keskittyä kokonaisuuksiin, luottaa ihmisiin ja välttää mikromanagerointia, hän arvioi omaa johtamisotettaan.

Viihtymiseen aaltoenergiabisneksessä vaikuttaa paljolti se, että työ vastaa Mäen arvoja. 

– Halusin tehdä työtä, joka liittyy uusien energialähteiden hyödyntämiseen. 

Pääoma kasvaa, mutta sitä ei hyödynnetä

  •  Vuosina 2013 ja 2014 Suomessa suoritettiin 3 584 tohtorintutkintoa.
  •  Viime vuoden joulukuussa työttömiä tohtoreita oli 886, kun vuotta aiemmin luku oli 685 eli työttömyys kasvoi noin 30 prosenttia.
  •  Vajaa kolmannes tohtoreista sijoittuu akateemiselle uralle.

Lähde: Tieteentekijöiden liitto

 

Näin käytät tohtoria

Teksti Paula Launonen

On aika ravistella asenteita ja markkinoida korkeimmin koulutettujen erityisosaamista. Suomessa ei ole yhtään turhaa tohtoria.

Investoinnit aineettomaan pääomaan ovat nousseet tuottavuuden keskeiseksi lähteeksi, linjaa valtion tutkimus- ja innovaationeuvosto uusimmassa raportissaan. Mikäli virallisen Suomen tavoite näkyisi käytännössä, olisi akavalaisten liittojen huoli tohtoreiden työllistymisestä turha. 

Synkkenevistä tohtorien työttömyysluvuista voidaan syyttää matalasuhdannetta, mutta Akavan koulutuspolitiikan asiantuntija Ida Mielityisen mukaan eri alojen tohtoreita tarvittaisiin erityisen kipeästi juuri nyt: nostamaan kansantaloutta kasvu-uralle ja ratkaisemaan hyvinvointivaltion kestävyysvajehaasteita. 

Mielityisen kanssa samoilla linjoilla ovat monet akavalaisten liittojen tutkijat, muun muassa TEKin Otto Kanervo ja Pirre Hyötynen. He kehottavat tohtoreita, yliopistoja, elinkeinoelämää, kolmatta sektoria ja julkishallintoa puhaltamaan yhteen hiileen, ettei yhdenkään kalliisti koulutetun huippuosaajan taidot valu hukkaan työttömyyskortistossa.

 

Sopii pikkufirmaan

Ensimmäiseksi akavalaiset edunvalvojat haluavat kumota sitkeästi elävän myytin, jonka mukaan tohtorin ainoa oikea paikka on akateeminen ympäristö.

Suurin osa tohtoreista työskentelee tälläkin hetkellä muualla kuin yliopistoissa tai tutkimuslaitoksissa. 

Perinteisiä työllistäjiä ovat metsä-, kemian-, lääke- ja elintarviketeollisuus sekä rahoitusala.

Isojen yritysten palkkalistoilta tohtoreita löytyy, mutta pienet ja keskisuuret yritykset, julkinen sektori ja järjestöt eivät keskustelijoiden mielestä ole toistaiseksi heränneet tutkijakoulutettujen potentiaaliin.

 

Analyyttinen ratkaisija

Tutkijoiden mukaan tohtoreilla on taitoja, joita ei voi hankkia muulla koulutuksella. He perustelevat näkemystään toteamalla, että tieteellisiin metodeihin perehtyminen tarkoittaa syvällistä ja laajaa harjaantumista ongelmanratkaisuun, laadunhallintaan ja kehittämistoimintaan. 

Tohtoreiden osaaminen on juuri sitä aineetonta pääomaa, jolla kilpailukykyä parannetaan. Tohtori tuo päätöksentekoon sellaiset toimintaympäristön muutokset ja megatrendit, joita kukaan muu organisaatiossa ei pysty lukemaan. Tohtori voi myös välittää ja muokata muualla tuotettua tutkimustietoa yrityksen tarpeisiin. Tähän eivät välttämättä muiden taidot ja tiedot riitä.  

Tutkijat mainitsevat myös käytännössä testatun paineensiedon ja sitkeyden; ilmiöiden tutkiminen kun on työtä, jossa ei välttämättä en-simmäisellä ja toisellakaan kerralla osuta oikeaan. 

 

Sosiaalinen sitoutuja

– Sekin pitää muistaa, ettei väitöksen työstäminen ole yksinäistä puurtamista tutkijan kammiossa, vaan jatko-opiskelun eri vaiheissa tohtorit julkaisevat, esiintyvät ja matkustavat. He ovat keskustelu- ja kielitaitoisia, tutkija Suvi Eriksson Suomen Ekonomeista toteaa. 

Hyötynen lisää vahvuuslistalle taloudellisen realismin ja tulosvastuullisuuden:

– Ansiolistalla mahdollisesti näkyvä työskentely apurahalla tarkoittaa sitä, että tohtori osaa toimia kuten tulosvastuullinen yrittäjä eli pystyy budjetoimaan ja järjestämään rahoituksen hankkeilleen.

Toki akavalaiset työelämäasiantuntijat ovat kuulleet niistäkin tapauksista, joissa tohtori on hävinnyt rekrytointikilpailun vähemmän koulutetulle hakijalle. 

– Työnantaja saattaa pelätä esimerkiksi sitä, ettei tohtori jää taloon, vaan palaa akateemiseen maailmaan heti, kun sopiva tutkijanpaikka avautuu, Mielityinen pohtii.

Kanervo viittaa tilastoihin ja toteaa, että pelko on turha:

– Tekniikan tohtoreista puolet ja muista 70 prosenttia työskentelee yrityksissä. Tohtori sitoutuu organisaatioon, kun kokee tekevänsä mielekästä työtä, jossa voi hyödyntää taitojaan.

– Asenteissa on paljon korjattavaa, ja siihen urakkaan tohtoreiden on ryhdyttävä itse, tutkija Hanna Tanskanen Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:stä korostaa. 

Tohtoreiden on markkinoitava osaamistaan rohkeasti. Sitä ei kukaan muu tee heidän puolestaan, keskustelijat summaavat.

 

Yliopisto, tue työllistymistä

  • Jatko-opiskelijat tarvitsevat järjestelmällistä työelämävalmennusta väitösprosessin alusta loppuun.
  • Väitöstiedottamista on terävöitettävä. Sekä perinteisen että sosiaalisen median kanavilla voidaan välittää tietoa tohtoreista kehittäjinä, joilla on annettavaa monenlaisille organisaatioille.
  • Yhteydet elinkeinoelämään, kolmanteen sektoriin ja julkishallintoon madaltavat raja-aitoja akateemisen maailman ja muun yhteiskunnan väliltä ja parantavat tohtoreiden työllistymisnäkymiä.

 

Tohtori, tunnista vahvuutesi

  • Tunnista vahvuutesi ja kerro osaamisestasi maallikoiden kielellä.
  • Ota selvää, missä kaikkialla juuri sinun taitojasi tarvitaan.
  • Rakenna yhteyksiä ennakkoluulottomasti ja verkostoidu.

 

Työnantaja, näin käytät tohtoria

  • Tohtori näkee asioita laajasti, kerää tietoa analyyttisesti ja tuottaa ratkaisuja systemaattisesti.
  • Tohtori tulkitsee uusinta tutkimustietoa organisaatiosi hyödyksi, hänellä on laajat ja kansainväliset verkostot.
  • Tohtori luotaa toimintaympäristöä tavalla, johon muut organisaatiossasi eivät pysty.
 

 

 

Avainsanat: