Vertaistukea ja verkostoja

– Tässä seurassa ei tarvitse hävetä exceleitään, TEKNAn viestintävastaava Niina Merilaita iloitsee.

TEKNA on yksi TEKin jäsenten kerhoista. Se yhdistää Tampereen seudun tekniikan alan akateemisia naisia. TEKNAn hallituslaisten mukaan kerhon ehdottomia etuja ovat saman henkinen seura, vertaistuki ja mahdollisuus verkostoitua.

– On siistiä, kun muutkin ajattelevat insinöörimäisen loogisesti. Siitä on apua, kun järjestämme kerhon tapahtumia, TEKNAn varapuheenjohtaja Kirsi Korhonen kuvailee.

Työelämässä ja töitä hakiessa korostuu verkostojen merkitys. TEKNAn puheenjohtaja Katri Kolin mukaan kerhossa on monenlaisia ihmisiä, jotka ovat, ovat olleet tai tulevat olemaan tärkeissä rooleissa työelämässä.

– TEKNAsta voi saada ystäviä, mutta toisaalta voi myös tutustua ihmisiin, jotka voivat auttaa uralla eteenpäin, Koli sanoo.

Korhosen mukaan on hienoa, kun kerhosta voi löytää sellaisia ihmisiä jotka painivat töissään samojen ongelmien kanssa kuin itsekin, vaikka eivät olekaan samassa työpaikassa.

Vain naisille?

Tällä hetkellä TEKNAan kuuluu hieman yli 150 aktiivista jäsentä. Kerhossa kaikki eivät ole diplomi-insinöörejä tai arkkitehtejä, myös työssään tekniikan alalle pätevöityneet voivat liittyä mukaan.

Kerho kuvailee olevansa naisakatemia, mutta pitääkö jäseneksi päästäkseen olla nainen? 

– Ei sitä meidän säännöissä lue, mutta tällä hetkellä meillä on vain naisjäseniä, puheenjohtaja selvittää.

Merilaidan mukaan sukupuoli ei ole toiminnassa itseisarvo. Esimerkiksi TEKNAn seminaariin 24.4. olivat tervetulleita ihan kaikki aiheesta kiinnostuneet.

– Tämä kerho auttaa tekniikan alalla vähemmistönä työskenteleviä naisia löytämään toisensa. Täältä saa vertaistukea. Jos joku mies haluaa mukaan, emme toki sulje häntä pois, Korhonen lisää.

Kolin omakohtaisen kokemuksen mukaan TEKNAsta voi saada kaipaamansa verkoston myös silloin, jos on muuttanut Tampereen seudulle muualta ja omat opiskelukaverit ja muut tutut ovat jääneet vanhoille kotiseuduille.

TEKNAn rahastonhoitaja Johanna Lahti näkee kerhon mahdollisuutena kannustaa ja tukea tyttöjä tekniikan alalle. Viime aikoina on keskusteltu paljon siitä, miten tytöt saataisiin kiinnostumaan tekniikan alasta.

– Tekniikan ala antaa mahtavat mahdollisuudet vaikuttaa siihen, mihin maailma on menossa. Olemme keihäänkärjessä tekemässä uutta esimerkiksi lääketieteen ja kemian alalla, Korhonen sanoo.

– Olisi mahtavaa, jos voimme olla esimerkki siitä, miksi naistenkin kannattaa kiinnostua tekniikasta, Koli sanoo.

Lisää myötäintoa työelämään!

Kuva: Varapuheenjohtaja Kirsi Korhonen (vas.) ja viestintävastaava Niina Merilaita toivottivat yleisön tervetulleeksi TEKNAn seminaariin 24.4.

TEKNAn ydintoimintaa ovat kuukausittaiset tapahtumat. Viimeisen vuoden aikana kerho on tutustunut muun muassa Sandvikin ja M-Filesin toimintaan, Pyynikin käsityöläispanimon oluisiin ja ilmajoogaan. Seuraavana on luvassa wappukuoharit Tammerkosken partaalla ja vierailu tieliikennekeskukseen.

TEKNAn tämän vuoden teemana on "Tulevaisuuden työ". Siitä tuli idea myös 24.4. Tampereen yliopistolla järjestettyyn TEKNAn seminaariin ”Kestävän kasvun avaimet? Myötäinto ja työn merkityksellisyys”. Seminaarissa aiheesta puhuivat Helsingin yliopiston CoPassion-tutkimushankkeesta TM, tutkija Anna Seppänen ja TM, projektipäällikkö Tii Syrjänen.

Poikkitieteellinen tutkimusryhmä selvittää CoPassion-hankkeessa, miten myötätunto näkyy suomalaisessa työelämässä, voiko myötätuntoa vahvistaa ja miten se vaikuttaa työhyvinvointiin. Hanke on saanut Tekes-rahoitusta.

Anna Seppäsen mukaan aikaisemmin merkityksen kokemuksia on haettu uskonnosta ja kansalaisjärjestöjen toiminnasta. Nykyään merkityksellisyyttä halutaan myös omasta työstä.

– Varsinkin milleniaalit kaipaavat työltään merkityksellisyyttä, Seppänen sanoo.

Tii Syrjäsen mukaan merkityksellisyyteen liittyy se, että nähdään yksittäisten tehtävien sijaan kokonaisuus eli se, miksi menee päivittäin töihin. Työssään on mentävä jotakin muutakin kohti, kuin eläkettä, ja työn on oltava vaivan arvoista.

– Mieti, missä tilanteessa koit viimeksi merkityksellisyyttä? Jos olet onnekas, se liittyy työhösi, Syrjänen sanoo.

Kuva: Tii Syrjänen (vas.) ja Anna Seppänen esittelivät Helsingin yliopiston CoPassion-tutkimushanketta.

CoPassion-hanketta vauhdittaa myös muuttuva työelämä ja sen tarpeet.

– Tarvitsemme uusia johtamistapoja. Digitalisaatio muuttaa työelämää, mutta mitä me ihmiset osaamme paremmin kuin algoritmit? Meillä on yllätyksellistä luovuutta ja myötätuntoa, Seppänen sanoo.

Hankkeessa myötätunto nähdään tietoisuutena toisen ihmisen tunteista ja toimimisena toisen ihmisen parhaaksi. Verrattuna empatiaan, myötätunto on aktiivista ja ratkaisukeskeistä.

Parhaimmillaan myötätunto voi olla myös myötäintoa eli sitä, että eletään mukana toisen ihmisen ilossa. Seppäsen mukaan suomalainen työelämä tarvitsee lisää myötäintoa.

– Se, että olet jostakin innoissasi eikä kukaan muu reagoi, voi tuntua jopa pahemmalta kuin se, että kukaan ei huomaa suruasi.

Myötäinto liittyy myös uudenlaiseen tapaan johtaa. Syrjäsen mukaan esimerkiksi palvelevassa johtajuudessa näkyy myötäinto ja sen hyöty.

– Pienilläkin teoilla on merkitys myötätunnon ja -innon edistämisessä työpaikalla. Kiitä ja kehu arjessa aidosti, Syrjänen kehottaa.

Organisaatiotasolla myötätuntoa voi Seppäsen mukaan edistää esimerkiksi yrityksen yhteisövastuulla eli sillä, että työntekijät saavat vaikka osallistua vapaaehtoistoimintaan työajalla.

• Tutustu TEKNAn toimintaan: http://tekna.tek.fi
• Tutustu CoPassion-hankkeeseen: http://copassion.fi