TEK on kyllä-liike

KYLLÄ nro 1

Rohkeita uudistuksia työelämään

Kun yhteiskuntasopimus kaatui, moni poliitikko tuomitsi ammattiyhdistysliikkeen pelkäksi ei-liikkeeksi.

TEKin toiminnanjohtaja Heikki Kauppi henkäisee syvään. Mielikuvat ja tosiasiat ovat irtaantuneet toisistaan. Talous on pahasti lamassa ja mustapekka on jäänyt ay-liikkeelle. 

– Suomen valtteja ovat aina olleet osaaminen, tuotekehitys ja laatu. Niiden varassa Suomi nousee tälläkin kertaa, ei kilpailemalla siitä, kenellä on pisin työaika. Kasvu edellyttää, että yritykset ryhtyvät kuromaan kiinni vuosien varrella syntynyttä investointi- ja tuotekehitysvajetta.

Johtaja Maria Löfgren Akavasta on samoilla linjoilla. Palkkatasosta puhutaan paljon, mutta harvoin sanotaan, että esimerkiksi teollisuuden palkkataso on muun muassa Saksassa ja Ruotsissa korkeampi kuin Suomessa.

– Viisi vuotta palkankorotuksemme ovat olleet äärimaltillisia. Ay-liike ei ole vastuussa siitä, jos olosuhteet työpaikoilla eivät edistä innovaatioiden syntymistä tai yritysten tuotteet eivät kiinnosta maailmalla.

Lisäksi Löfgren ihmettelee jatkuvaa kritiikkiä jäykistä työmarkkinarakenteista.

– Ongelmana ei ole jäykkyys, vaan se että työpaikkatasolla ei ole luottamusta ja henkilöstöhallinnon osaamista. Esimerkiksi paikallista sopimista olisi jo nyt mahdollista käyttää laajasti työpaikoilla.

Lisää joustoa

Myös palkansaajat ovat huolissaan rapautuvasta kilpailukyvystä. Työehtoja ollaan valmiita uudistamaan – eikä reippaitakaan remontteja kaihdeta.

Löfgren ottaa esimerkiksi työajat. TEKin tutkimuksesta selviää, että 60 prosenttia tekkiläisistä palautuu työn rasituksista enintään kohtalaisesti. Akavan selvityksen mukaan lähes 40 prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä ilmoittaa olevansa työajan seurannan ulkopuolella.

– Tuottavuutta ei lisätä työajan mekaanisella pidentämisellä, vaan tarvitsemme joustavampia ja yksilöllisempiä työaikaratkaisuja.

Akavalaiset liitot ovatkin vaatineet työaikalain täydellistä remontoimista. Kaikki työhön sidoksissa oleva aika on luettava työajaksi, työstä palautuminen on turvattava ja etätyö pitää huomioida paremmin. Alakohtaisista työajoista voitaisiin sopia työehtosopimuksessa, ja käytäntöjä voitaisiin räätälöidä vielä tarkemmin paikallisesti.

Joustavuutta edistäisi myös työaikapankkien laajempi hyödyntäminen. Työnantaja saisi mahdollisuuden käyttää työvoimaa kiireen aikana ja työntekijät mahdollisuuden palautua hiljaisempina hetkinä.

– Joustavat työaikajärjestelyt käyvät työnantajalle niin kauan kuin sinne jää saneluelementti.  Työn-tekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa työajan sijoitteluun ja pituuteen ei haluta edistää, Löfgren tietää. 

Löfgrenin mielestä paremmin on päästy eteenpäin henkisen kuormituksen hallinnassa.

Hyvä esimerkki on työhyvinvoinnin parantamiseksi tehty pitkäjänteinen työ. Työntekijä- ja työnantajaliitot ovat edistäneet työhyvinvointia teollisuus- ja palvelualoilla yhteisillä hankkeilla. Tulokset ovat olleet myönteisiä monilla osa-alueilla, ja työurat ovat pidentyneet.

– Nyt on päästy siihen pisteeseen, että työpaikat ja valvontaviranomaiset ottavat henkisen kuormituksen tosissaan. Esimerkiksi lainmuutoksen myötä työajat rinnastetaan työturvallisuuslaissa samanlaisiksi vaara- ja haittatekijöiksi kuin työympäristö, Löfgren toteaa.

Eikä liitoissa olla purkamassa työllistymisen esteitäkään pelkästään eitä hokemalla. Palkansaajat ovat esimerkiksi vaatineet, että työttömille on sallittava nykyistä laajemmat mahdollisuudet opiskella työttömyyspäivärahakaudella. Tämä nopeuttaisi uuden työn löytymistä tai kokonaan uudelle uralle pääsyä.

– Pahimmassa tapauksessa voi joutua keskeyttämään opinnot, että saisi työttömyyskorvausta. Nyt pitäisi korostaa erityisesti työnhakijoiden aktiivisuutta, Löfgren sanoo.

Sopimista tarvitaan enemmän kuin koskaan

”Jopa ay-liikkeen ajattelu on uudempaa kuin tällainen tuotannon tehostamiseen tähtäävä yritysjohtajan tunnepuhe.” Näin arvioi tutkija Mona Mannevuo Turun yliopistosta pääministeri Juha Sipilän puheita Helsingin Sanomissa syyskuun alussa.

Löfgren yhtyy arvioon. On epäoikeudenmukaista puhua ay-liikkeestä pelkästään jähmettyneenä ryhmänä.

Hän on huolestunut, että hallitus on rapauttamassa suomalaisen sopimusjärjestelmän. Vastoinkäymisistä huolimatta yhdessä sopiminen on muodostanut koko hyvinvointiyhteiskunnan selkärangan. Oikeudenmukaisuus ei nimittäin mene koskaan pois muodista.

– Jos työmarkkinajärjestöjen vaikutusmahdollisuuksia työelämän lainsäädäntöä kehitettäessä vähennettäisiin, työelämän lait politisoituisivat. Lainsäädännöstä tulisi tempoilevampaa, ja siihen Suomella ei ole varaa.

Heikki Kauppi, toiminnanjohtaja, TEK

Maria Löfgren, johtaja, Akava

KYLLÄ nro 2

Personal brand hukassa? – TEK auttaa

Millainen on uuden ajan ammattiliitto? Professori Alf Rehn osallistui keskusteluun Ylen Ykkösaamun kolumnillaan toukokuun lopussa.

"Ei ihme, että nuoret karsastavat ammattiliittoja. He eivät miellä itseään työväeksi. He kokevat, että tiejyrällä luodut raamisopimukset eivät huomioi heidän tilannettaan ja tulevaisuuttaan", Rehn kirjoitti.

"He tietävät, että heidän työuransa tulee olemaan jotain aivan muuta kuin paikallisosastoja ja pekkaspäiviä. Ja he miettivät ennemmin projekteja ja personal brandin rakentamista. Mitä ammattiliitto heille tarjoaa?" Rehn kysyi.

Paljonkin, etenkin jos on TEKin jäsen. 

TEKin urapalvelut saivat alkunsa 1990-luvun lopulla.

– Aiemmin mentiin diplomityön jälkeen töihin ja samasta työpaikasta poistuttiin 40 vuoden jälkeen kultakellon kanssa. Enää se ei onnistu, arvioi TEKin urapalvelut-yksikön johtaja Sari Taukojärvi.

Taukojärven mukaan työelämä on muuttunut pysyvästi kolmesta syystä. Ensinnäkin yritykset muuttavat nopeasti toimintojaan ja rakennemuutos on koetellut monia aloja. Yt-neuvotteluista ja irtisanomisista on tullut arkipäivää.

Toiseksi uusia mahdollisuuksia on avautunut entistä enemmän. Rekrytoija saattaa soittaa tai kaveri vinkata, että ”tämä on just sun näköinen paikka”. 

Samaan aikaan työpaikan vaihtamisesta on tullut hyväksyttävämpää.

– Kun työpaikkoja alettiin vaihtaa enemmän ja rekrytointi ammattimaistui, työnhaku muuttui enemmän taitoa vaativaksi. Vastasimme tähän kysyntään ja tarjosimme työnhakua tukevaa tietoa, Taukojärvi kertoo.
 

Räätälöityä valmennusta 

TEKin urapalvelut on tuottanut jo lähes 20 vuoden ajan jäsenien tarpeisiin räätälöityjä tilaisuuksia ja palveluita. Tarjolla on muun muassa sähköisiä apuvälineitä, urailtoja eri puolilla Suomea ja urawebinaareja. Asiantuntijat antavat myös henkilökohtaista ura- ja työnhaku-valmennusta.

– Asiantuntijaroolin ylläpitäminen läpi uran on suuri haaste. Haluamme tukea jäseniämme tässä, Taukojärvi -linjaa.

Omien palvelujen lisäksi TEK on ollut mukana kehittämässä uudenlaista täydennyskoulutusta tekniikan alan korkeakoulutetuille. Mallia erikoistumiskoulutuksiin kehitettiin yhdessä tekniikan alan yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten ja Teknologiateollisuuden kanssa.

– Olemme nähneet, miten ihmiset ovat kipuilleet sen kanssa, kuinka he pystyvät säilyttämään asiantuntijuuden koko 40 vuoden työuran ajan. Nämä ovat yksi mahdollisuus siihen, Taukojärvi arvioi.

Työttömille suunnattuja palveluja puolestaan kehitetään parhaillaan kumppanuushankkeessa. TEK kehittää yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön, TE-toimistojen ja muutamien akavalaisten liittojen kanssa korkeakoulutetuille työttömille suunnattuja palveluja. Tavoitteena on, että työttömäksi jäävä korkeakoulutettu pääsee sujuvammin hänelle sopivien palvelujen ääreen niin TE-toimistossa kuin omassa liitossaan.

– Meillä on vuosien kokemus siitä, minkälaiset asiat ovat tärkeitä meidän jäsenille. Sen vuoksi pääsemme yhteistyökumppaniksi erilaisiin projekteihin, Taukojärvi miettii.

Sari Taukojärvi, johtaja, TEKin urapalvelut

KYLLÄ nro 3

Huippuosaamista luodaan yhdessä

Viimeaikaisesta julkisesta keskustelusta on unohtunut, mistä Suomen kilpailukyky oikein syntyy, miettii TEKin koulutus- ja työvoimapolitiikasta vastaava johtaja Jari Jokinen.

Halpojen hintojen sijaan nyt pitää panostaa korkeatasoiseen osaamiseen. TEK kehittää yliopistokoulutusta yhdessä muiden sidosryhmien kanssa, jotta koulutus vastaisi paremmin työelämän ja muuttuvan maailman vaatimuksiin. 

– Tekniikan alan yliopistot, työnantajaliitot, elinkeinoelämä, ministeriö, monet järjestöt…, Jokinen luettelee yhteistyökumppaneiden pitkää listaa. 

– Tällä työllä ei ole ei-liikkeen kanssa mitään tekemistä!

Viime vuosina työtä on riittänyt. Jokinen palaa ajassa viisi vuotta taaksepäin. TEK oli esimerkiksi rakentamassa yliopistouudistuksen pelisääntöjä ja perustamassa kahta säätiöyliopistoa: Aalto-yliopistoa ja Tampereen teknillistä yliopistoa (TTY).

– Kun meillä on malttia katsoa vuosikymmen loppuun, näemme yliopistoissa merkittävää muutosta. Aallon ulkomaalaisten osaajien rekrytointi, Lappeenrannan strategiatyö ja TTY:n rohkeus lähteä mukaan korkeakoulujen yhdistämishankkeeseen ovat erinomaisia esimerkkejä hyvästä kehityksestä, Jokinen mainitsee.

Ulkomaalaisia osaajia hyödynnettävä paremmin

Mutta työ on vielä kesken. TEKin asiantuntijat ovatkin olleet usein nähtyjä vieraita yliopistokampuksilla. Jokinen on huomannut, että esimerkiksi TEKin vastavalmistuneiden kysely löytyy monien opetuksen kehittäjien työpöydiltä.

– Tämän vuoden kyselyssä korostui ulkomaalaisten vastavalmistuneiden työllistyminen. Kaksi kolmesta suomalaisesta tekniikan alan korkeakoulutetusta on valmistumishetkellä työsuhteessa, ulkomaalaisista vain joka neljäs. Olemme miettineet keinoja, kuinka työelämässä osattaisiin hyödyntää paremmin ulkomaalaisten osaamista ja verkostoja. 

– Mietimme myös keinoja, miten työstä oppiminen voitaisiin huomioida paremmin opinnoissa. Työskenteleminen opiskelun ohella parantaa merkittävästi työllistymismahdollisuuksia valmistumisen jälkeen.

Jokisen mielestä resursseja on suunnattava alueille, joilla Suomella on osaamista ja kasvumahdollisuuksia.

– Yliopistoihin kohdistuvat säästöt ovat rajuja, mutta parhaimmillaan niukkuus pistää pohtimaan, mihin resurssit kannattaa käyttää. Priorisointi ja omiin vahvuuksiin panostaminen on tärkeää. Tekniikan alan yliopistot ovat näyttäneet tässä mallia.

Tekniikasta kilpailukykyä

Hyvätkään ideat eivät jalostu itsestään menestystuotteiksi. 

Johtaja Pekka Pellinen TEKin tekniikka- ja yhteiskuntayksiköstä ottaa avukseen kynän ja paperia. Hän havainnollistaa, miten yksittäinen idea muuttuu kaupallisesti hyödynnettäväksi tuotteeksi tai prosessiksi.

– Ideat syntyvät yksilötasolla, kun taas organisaatiot hyödyntävät tuotteita kaupallisesti. Nyt koko innovaatiojärjestelmä ja sen tukitoiminnot on suunnattu organisaatioille. Painotus on liian yksipuolinen.

– Tämä tarjoaa järjestölle mielenkiintoisia mahdollisuuksia. TEK voisi panostaa enemmän yksilötason innovaatiovalmiuksien luomiseen.

Idea sisältyy TEKin valmistumassa oleviin teknologia- ja innovaatiopoliittisiin linjauksiin. Pellinen vakuuttaa, että ideat eivät jää vain linjausten asteelle. TEKin ehdotuksia on otettu huomioon monissa työ- ja elinkeino-ministeriön, Tekesin ja VTT:n päätöksissä. Pellinen itse on muun muassa Tekesin johto-kunnan jäsen ja mukana kehittämässä Tekesin toimintamalleja.

Ministeriön kanssa taas luotiin Pirkanmaalle pilottiprojekti, jossa paikalliset pk-yritykset myyvät älykkäisiin koneisiin ja etäohjaukseen suunnattuja suunnittelu- ja toteutuspalveluita Keski-Euroopan teollisuudelle.

– Tarvitsemme lisää tällaisia projekteja. TEKin rooli ammatillisena järjestönä on tehdä enemmän rakentavia aloitteita ja kokeilla uusia toimintamuotoja, Pellinen linjaa.

Jari Jokinen, johtaja, TEKin koulutus- ja työvoimapolitiikkayksikkö

Pekka Pellinen, johtaja, TEKin tekniikka- ja yhteiskuntayksikkö