"Suomalaisten innovaatioiden taso on vaatimaton"

7.4.2015
|
Uutinen

Monesti luullaan, että pärjääminen johtuu hienosta innovointikyvystä, vaikka siihen vaikuttavat aivan muut tekijät, sanoo psykologi ja tietokirjailija Jari Ranne.

Moni haikailee, että uudet mullistavat innovaatiot kääntävät maan talouden nousuun. Turha toivo. 

Ainakin, jos on uskominen psykologi ja tietokirjailija Jari Rannetta. Hänen arvionsa suomalaisten innovaatioiden tasosta saa heikkohermoisemman korvat punoittamaan. 

– Kun arvioin suomalaisia innovointihankkeita, huomasin, että taso on surkea. Suomalainen innovointi on pääosin vaatimattoman tason, pienen uutuusarvon innovaatioiden tuottamiseen pystyvää. Kansainvälisesti menestyneissäkään suomalaisfirmoissa ei saada aikaan suuria innovaatioita, Ranne täräyttää.

Ranne on pohtinut jo vuosia kykyämme innovoida ja ajatella innovatiivisesti. Työn tuloksia hän summaa maaliskuussa julkaistussa kirjassa Sytytä innovatiivinen ajattelu! Arviot perustuvat satoihin haastatteluihin ja tapaustutkimuksiin.

Mikä sitten tällä hetkellä on pielessä? Ranne pyörähtää hieman levottomasti tuolillaan. Vastauksesta ei tule aivan lyhyt. 

Osittain ongelmat johtuvat vahvuuksistamme.

– Pysymme helposti turvallisissa rajoissa, emme ota riskejä, noudatamme ammattikunnan vanhoja tuttuja normeja ja poikkitieteellisyyttä on niukasti. Kun siihen yhdistetään halu tehdä työt hyvin, niin meillä on hyvin vahva vähittäisen kehittämisen perinne.

 Ranne huomauttaa, että luupin alla ei ole suinkaan suomalaisten ammattitaito, vaan kyky tuottaa innovaatioita eli uutuusarvoa sisältävä tuote, palvelu, metodi tai näkökulma.

– Monesti yrityksissä tehdään väärä johtopäätös. Luullaan, että pärjääminen johtuu hienosta innovointikyvystä, vaikka siihen vaikuttavat aivan muut tekijät. Kun johtaminen, myyminen ja prosessit ovat kunnossa, voidaan vaatimattomallakin luomisvoimalla saada aikaan tulosta.

Mutta helmiäkin löytyy. Ranne on ihastunut erityisesti peliteollisuuden toimintatapoihin.

– Yleensä ihmiset käyttävät aktiivista rationaalista ajattelua. Peliteollisuudessa käytetään monipuolisemmin ihmisten tunteita, mielikuvia, kokemuksia ja elämyksiä. Siellä osataan vaihtaa näkökulmia ihan eri tavalla.

Uudet niksit mahdollista oppia

Ranteen mukaan ongelmia aiheuttaa myös se, että työelämässä ei tunneta innovatiivista ajattelua. Monesti luullaan, että se on ylhäältä annettu lahja, vaikka siihen voidaan oppia ja sitä voidaan johtaa. 

Jo pelkästään erilaisten tekniikoiden opettelulla pääsee eteenpäin.

– Käytännössä se tarkoittaa, että ihmisille opetetaan innovoivaa ajattelua, johtamisen tekniikoita ja metodeja sekä opastetaan keskustelujen vetämisessä.

Ranne on kuitenkin huomannut, että tekniikoita unohdetaan hyödyntää kiireen keskellä. Kestävä ja tasokkaampi innovointi vaatii ajattelutapojen ja arvojen muutosta.

– Kun ihminen pitää ratkaisujen etsimistä ja poikkeavaa ajattelutapaa arvotasolla tärkeänä, se sävyttää kaikkea työskentelyä ja ajattelua.

Jari Ranne: Sytytä innovatiivinen ajattelu! Yrityskirjat Oy 2015.

Avainsanat: