Salaisempaa seuraa
Viinanhuuruisia hyvä veli -kerhoja vai teekkarikulttuurin vaalijoita? Teekkareiden salaseuraperinne juontuu baltiansaksalaisista veljeskunnista.
Teekkarit tunnetaan vahvasta ryhmähengestä ja tekemisen meiningistä. Harrastuskerhoja ja seuroja on lähes jokaiseen kuviteltavissa olevaan tarkoitukseen. Oma lukunsa ovat kuitenkin salaseurat.
Salaseurojen maine on legendaarinen. Vanhojen uskomusten mukaan salaseuroilla on parhaat bileet ja jäsenyys avaa ovia yritysmaailmassa. Salaseuroja on vuosien varrella syytetty hyvä veli -meiningistä ja naisten syrjimisestä. Nykyään salaseuroja on sekä miehille että naisille, joidenkin jäseniksi kutsutaan molempien sukupuolien edustajia.
Salaseuroilla on oma tärkeä osansa teekkarikulttuurin vaalijoina. Tupsukansan ulkopuolisillekin tuttuja vappulehtiä julkaisevat lähinnä salaseurat. Ne julkaisevat myös laulukirjoja ja järjestävät talkoomeiningillä keskeisiä teekkaribileitä ja -tapahtumia.
Kerhoihin voivat liittyä kaikki halukkaat, mutta salaseuran jäseneksi kutsutaan. Yhteystietoja eikä julkisesti kerrottuja pääsyvaatimuksia ole. Salaseurat eivät myöskään saa ylioppilaskuntien kerhoille myöntämiä tukia. Mistään huippusalaisesta toiminnasta ei kuitenkaan ole kyse, sillä moni salaseura esittelee toimintaansa avoimesti esimerkiksi fuksimessuilla. Mutta mistä koko touhu oikein sai alkunsa?
Sata vuotta salaseuroja
Polyteekkarimuseon johtaja Tiina Metso on hyvin verkostoitunut teekkarimaailmassa ja erikoistunut akateemiseen ja ylioppilaiden historiaan. Hän valmistelee väitöskirjaa Tarton yliopiston opiskelijakorporaatioiden kaksintaisteluperinteestä.
– Oikeastaan voitaisiin puhua poika- tai tyttökerhosta, joka kutsuu itseään salaseuraksi, mutta jonka olemassaolon kaikki tietävät, Metso nauraa.
Sata vuotta sitten salaseuran piti todella olla salainen, sillä Venäjän vallan aikana fennomaaniset seurat ja aktivistisolut luokiteltiin maanpetoksellisiksi.
Metson mukaan salaseuraperinne rantautui Suomeen Viron kautta Baltiasta, jossa opiskelijakorporaatioilla on monivuosisataiset perinteet. Vasta itsenäistyneen Suomen suomenkieliset ylioppilaat pitivät heimoaatteen hengessä tiiviisti yhteyttä Tallinnaan ja Tarttoon ja imivät vaikutteita sikäläisiltä teekkarikorporaatioilta 1920-luvulta lähtien.
Sikäläinen opiskelijakorporaation malli polveutui saksalaisten yliopistojen ylioppilaskuntien katolisten ylioppilaiden veljeskunnista.
– Baltiansaksalaisessa perinteessä noudatetaan niin sanottua intiimiorganisaation muotoa. Se tarkoittaa, että jäsenet valitaan tarkasti ja otetaan koeajalle.
Koeajalla fuksi ei voi tulla valituksi virkaan tai kantaa järjestön täysiä tunnuksia. Uudet jäsenet valitaan jäsenten määräenemmistöllä, Metso kertoo.
– Monessa suomalaisessa salaseurassa yksikin ei-ääni voi estää uuden jäsenen valinnan.
Fuksin asema näkyy siinä, että Suomessa monissa salaseuroissa fuksi ei pääse kerhotiloihin lainkaan.
Teekkarikulttuurin vaalijat
Soittokierros tupsukansan heimopäälliköille osoittaa, että salaseuroista ei kerrota kovin hanakasti, eikä omalla nimellä. Pääsyvaatimusten suhteen ollaan vähäsanaisia; joitakin vinkkejä jäsenyydestä kiinnostuneelle fuksille kuitenkin irtoaa.
Yksilöllisyyttä korostava ilmapiiri ja tiukan opiskelutahdin vaatimukset ovat verottaneet osallistumista kaikkeen yhteisölliseen toimintaan, myös salaseuroihin. Ryyppääminenkin kuuluu olevan pois muodista, mutta tapahtumia järjestetään entiseen malliin.
Teekkariaktiivien mielestä salaseuran jäsenyys ei ole mikään taikasana liike-elämässä. Uraohjukseksi haluavan kannattaa satsata ennemmin nopeaan valmistumiseen kuin kulttuuririennoissa puuhasteluun.
– Jos ihminen on luonteeltaan ulospäin suuntautunut, on salaseuran jäsenyys enemmänkin verkostoitumisen seurausta. Jos haluaa verkostoitua hyötymismielessä, on ylioppilaskunta todennäköisesti parempi vaihtoehto. Mutta jos haluaa jotain jota vanhana muistella, ei salaseura ole hullumpi asia, tuumii nimettömänä pysyttelevä teekkarivaikuttaja.
Heimopäälliköiden neuvot salaseuraan haluaville: |
|
Salaseuroja ja eksklusiivisia teekkariseuroja
OTANIEMI, ESPOO: | |
Luolamiehet Perustettu vuonna 1962 Pääjehu: Nasku Salttu Erikoisuus: vappulehti Julkku | |
Sitsimiesliitto Perustettu 1950-luvun alussa Pääjehu: Hugo Hellikki Sitsimies Erikoisuus: vappulehti Äpy | |
Autokoulu Perustettu 1990-luvun alussa Pääjehu: Rehtori Erikoisuus: Omat juhlat, excursiot | |
Vapaateekkarit | |
Suokanat Perustettu 1990-luvun alussa Pääjehu: Kanaemo Erikoisuus: Verkostotapaamiset | |
Teekkaritytöt Perustettu 1930-luvun alussa Erikoisuus: Tyttösitsit, lukiovierailut, astiavuokraus | |
TAMPERE: | |
Blebeijit Perustettu vuonna 1967 Pääjehu: Bertil Blebeiji Erikoisuus: vappulehti Tamppi, vitsikilpailu, naisten päivän ruusut | |
Rankat Ankat Perustettu 1990-luvun alussa Pääjehu: Joku Ankka Erikoisuus: fuksimessujen benji-hypyt: Untuvikkojen lentokoulu | |
Tampereen teekkareiden perinneseura PerSe | |
Uranaisten Opiskelijaseura UrOs Perustettu 10 vuotta sitten Erikoisuus: Tekniikan kutsu -lehti tytöille, lukiovierailut, Voi hyvin -ilta | |
PILE Perustettu 10 vuotta sitten Erikoisuus: Naisteekkaripäivät | |
TURKU: | |
Huhujen mukaan alkuvuodesta on perustettu salaseura, jolla on tila ja toiminta alkamassa. | |
LAPPEENRANTA: | |
Polytekninen Willimiesklubi PoWi Perustettu vuonna 1997 Pääjehu: Nuijamies Erikoisuus: Wappulehti Hässi, kyykän mestareiden liiga, peräkärrypalju, jäynät | |
OULU: | |
Droit Perustettu: kyllä Pääjehu: salainen Erikoisuus: Tasku-Teppo-laulukirja | |
OTA sNAPsi Perustettu 10 vuotta sitten Erikoisuus: Naisten saunaillat | |
VAASA: | |
Rubbarit Perustettu noin 10 vuotta sitten Pääjehu: Hjalmar Erikoisuus: vappulehti Wapina ja Radio Wapina, kyykkäliiga |