Romahtiko usko innovaatiovetoiseen talouskasvuun?
Päättäjien usko tutkimukseen ja tuotekehitykseen kasvun tekijöinä on hiipunut. Samalla panostuksia on leikattu rajusti. Yritykset sentään arvioivat nyt panevansa tulevaisuudessa tuotekehitykseensä paukkuja nykyistä enemmän. Myös suorat sijoitukset Suomeen ovat kasvussa.
TEKbaro 2017 -selvitys piirtää Suomen viime vuosista synkkää kuvaa monella mittarilla. Pylväät, joiden pitäisi osoittaa kasvua, valuvat alaspäin. Rajuinta on korkean teknologian tuottaman arvonlisäyksen pudotus. Vuonna 2009 se oli bkt:stä lähes 14 prosenttia, nyt enää 8,5 prosenttia.
Huolestuttavinta luettavaa TEKbarossa ovat poliittisten päättäjien näkemykset. Suomalaisten poliitikkojen usko siihen, että voimavarojen kohdistaminen tieteelliseen tutkimukseen antaisi yhteiskunnalle korkean koron, on hiipunut viime vuosina.
– Mihin hävisi usko innovaatiovetoisen talouskasvun malliin? Perinteisesti ymmärrys innovaatiovetoisen talouskasvun mekanismeista on ollut meillä hyvällä tolalla. Nousu 1990-luvun lamasta perustui täysin teknologisen osaamisen hyödyntämiseen. Onko tässä takapakissa nyt kyse silkasta tietämättömyydestä? tekniikka ja yhteiskunta -yksikön johtaja Pekka Pellinen TEKistä kysyy.
– Eikö todellakaan tiedetä, että kehittyneissä maissa taloudellinen kasvu syntyy työmäärän lisäyksestä, investoinneista ja tuottavuuden kasvusta. Ja tuottavuuden kasvu toteutuu nimenomaan teknologisen kehityksen ja innovaatiotoiminnan kautta, Pellinen muistuttaa.
Suomi kuuluu niihin harvoihin OECD-maihin, joissa t&k-panosten reaalinen arvo on laskenut jo pitkään. Valtion panostukset ovat laskeneet yhtäjaksoisesti jo viisi vuotta. Myös yrityssektorin into laittaa rahaa t&k-toimintaan on ollut heikkoa vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Kannattavuutta on pidetty yllä henkilöstövähennyksillä ja kululeikkauksilla. Huolestuttavaa on sekin, että yritysten panokset suuntautuvat suurelta osin tuotteiden jatkokehittelyyn, eivät uusiin avauksiin.
Pellinen sanookin, että Suomi on jäämässä innovaatiotoiminnan eturintamasta, mikä näkyy jo selvästi kilpailukyvyssämme.
– Mallia kannattaisi nyt ottaa Tanskasta, joka on kirinyt vahvasti parannettuaan nimenomaan innovaatiokentän toimintaedellytyksiä.
Vähän valoakin
Luottamusta parempaan tulevaisuuteen lupaavat yritysten arviot oman t&k-toimintansa kasvattamisesti lähivuosina. Elinkeinoelämän edustajat ilmoittavat panostavansa vuonna 2017 erityisesti tietokoneiden, viestintä-, ympäristö- ja energiateknologioiden tuotekehitykseen sekä rakennustekniikan tuotekehitykseen.
Myönteistä on myös se, että tieto- ja viestintäteknologian palveluvienti kasvaa. ICT-palveluiden osuudessa palveluviennistä Suomi on vertailumaiden ykkönen, ja jopa parantunut juoksuaan.
– Suomi on siten kasvavasti palvelutalous. Perinteisen teollisuusyhteiskunnan perään ei kannata enää haikailla, sanoo johtava tutkija Torsti Loikkanen VTT:ltä.
Yrittäjyydessä Suomi on vertailumaiden keskitasoa. Yritysenkeleiden osuus on meillä vähäinen erityisesti Ruotsiin tai Yhdysvaltoihin verrattuna.
Selvää parannusta on tapahtunut kansainvälistymisessä ja verkottumisessa.
– Suomeen on saatu suoria sijoituksia entistä enemmän. Vuonna 2013 Suomi oli vertailumaiden kärjessä ulkomaisten t&k-investointien houkuttelemisessa, Loikkanen sanoo.
– Tämä on olennainen ja ilahduttava muutos, sillä perinteisesti ulkomailta tulevien sijoitusten määrä ja kansainvälinen verkottuneisuus ovat olleet toimintaympäristömme heikkouksia. Suomeen takavuosina luotu osaaminen näyttäytyy nyt niin houkuttelevana että kansainväliset sijoittajat ovat valmiita laittamaan rahansa likoon. Tässä on vahva viesti päätöksentekijöille, osaamiseen ja innovaatioihin kannattaa panostaa.
Osaamista on
TEKbaro osoittaa, että tieteellis-teknologista osaamista suomalaisilla on edelleen. Suomi on tällä mittarilla mitattuna vertailumaiden ykkönen – vaikkakin asema on heikentynyt. Esimerkiksi t&k-tehtävissä toimivien määrässä Tanska ohitti meidät jo 2014. Tanska menee ohitsemme myös elinikäisessä oppimisessa luvuin 32–25.
Suomen asemaa vertailumaiden joukossa heikentää myös pitkäaikaistyöttömyys, joka on laajentunut koskemaan myös korkeakoulutettuja. Samanaikaisesti työmarkkinoilla on osaajien kohtaanto-ongelmaa. Tanska kelpaa tässäkin malliksi, sillä Tanskan työllisyystoimenpiteet ovat olleet ilmeisen tehokkaita.
Tekniikan vetovoima pitää
Nuorison matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen on laskenut hiukan kaikissa kehittyneissä länsimaissa, myös Suomessa. Meillä tekniikan ala ja insinöörin ammatti ovat kuitenkin pitäneet pintansa nuorison mielenkiinnonkohteina.
– Insinöörin ammatin kiinnostavuus on jopa parantunut; se on noussut kärkikolmikkoon, Pellinen toteaa tyytyväisenä.
- Lue lisää: TEKbaro luettavissa kokonaisuudessaan TEKin verkkosivuilla: www.tek.fi/tekbaro
Paluu kasvupolulle edellyttää |
|---|
|
Miksi Tanska on tähti ja muita kysymyksiä |
|---|
TEKbaron tähdeksi nousi Tanska, joka paransi sijoitustaan monilla teknologiabarometrin osa-alueilla. Tanskassa syntyy nyt tieteellisiä julkaisuja entistä enemmän, siellä luodaan korkean teknologian työpaikkoja, siellä kirjataan patenttihakemus toisensa perään. Tanskassa on onnistuttu myös työllistämistoimissa ja elinikäisessä oppimisessa. TEKbaron julkistamistilaisuudessa Helsingissä 18. tammikuuta kysyttiinkin, mitä ihmettä Tanskassa on tehty. Se kannattanee nyt selvittää, juurta jaksain – ja ottaa oppia. TEKbaron tulokset herättivätkin tilaisuudessa vilkkaan keskustelun. Yleisö kysyi, miksi arvonlisäys on Suomessa heikkoa. Kannattaisiko katsoa, mitä muut tekevät, jopa kopioida? Miksi Euroopassa syntyy runsaasti tutkimusta, mutta innovaatioita tehdään muualla enemmän? Mikä on tuotteidemme laatu? Entä asiakaslähtöisyys ja palvelualttius? Mikä on muotoilun merkitys, jos teknologialla ei pystytä kilpailemaan? Yleisö pohti myös poliittisten päätöksentekijöiden ajatuskulkuja. Onko päättäjien usko innovaatiovetoiseen kasvuun hiipunut, koska koulutuksesta ja tutkimuksesta tuli leikattua reippaanlaisesti? Ja ovatko Suomen heikot tulokset joillakin TEKbaron osa-alueilla poliittisten päätösten selkeitä seurauksia? |
Etelä-Korean edustajat:T&k-tukitoimet edellytys talouskasvulle |
|---|
Teknologiabarometrissä TEKin tutkimuskumppaninina VTT:n lisäksi on Etelä-Korean tiede- ja teknologiainstituutti STEPI. Laitoksen edustaja Pilseong Jang totesi, että Suomen alamäki innovaatiovetoisessa kasvussa on havaittavissa. – Selvityksemme mukaan julkisilla t&k-tukitoimilla voidaan vauhdittaa osaamisintensiivisten yritysten kasvua. Sen sijaan kannattavuuteen toimilla ei näytä olevan vaikutusta, samaa tutkimuslaitosta edustava SeogWon Hwang sanoo. Etelä-Koreassa positiivinen kehitys on jatkunut, vaikkakin negatiivisesta käänteestä t&k-rahoituksessa on ollut merkkejä. SeogWon Hwangin totesi, että teknologinen kehitys ja sitä kautta syntyvät innovaatiot ovat talouskasvun avaimia, muuten ei uusia tuotteita markkinoille synny. Erilaisia indikaattorivertailuja tehnyt Pilseong Jang piti EU:n komission ja TEKbaron indikaattoreita luotettavimpina. TEKbarossa painottui muita enemmän yhteiskunnallinen koheesio ja kestävä kehitys. Kuvassa: SeogWon Hwang (vas.) ja Pilseong Jang edustavat Etelä-Korean tiede- ja teknologiainstituuttia, joka on TEKbaron yhteistyökumppani. (Kuva: Helena Hagberg) |
 |
Mikä TEKbaro? |
|---|
Teknologiabarometri arvioi Suomen talouden ja yhteiskunnan teknillistieteelliseen osaamiseen ja kehitykseen perustuvaa suorituskykyä. Vertailuryhmässä ovat Ruotsi, Tanska, Alankomaat, Saksa, Iso-Britannia, Yhdysvallat, Japani ja Etelä-Korea. Barometrissa on myös kyselyosa, jossa selvitetään eri väestöryhmien arvoja, asenteita ja näkemyksiä. Teknologiabarometri 2017 on sarjan seitsemäs selvitys, ensimmäinen tehtiin vuonna 2004. Tutkimus on toteutettu yhdessä VTT:n ja korealaisen STEPI-tutkimuslaitoksen kanssa.
|