Palkoissa maltillista nousua

19.1.2015
|
Uutinen

Diplomi-insinöörin keskipalkka vakituisessa työsuhteessa oli vuoden 2014 lokakuussa 5 246 euroa ja mediaanipalkka 4 700 euroa.

Vuoden 2014 lokakuussa tehdyn työmarkkinatutkimuksen mukaan vakituisessa työsuhteessa olevan diplomi-insinöörin keskipalkka oli 5246 ja mediaanipalkka 4700 euroa kuukaudessa. Vuoden 2014 aikana valmistuneiden diplomi-insinöörien keskipalkka oli 3 361 ja mediaanipalkka 3 250 euroa.
 
Diplomi-insinöörin keskipalkka nousi edellisestä vuodesta 1,7 prosenttia ja mediaanipalkka 1,1 prosenttia. Eri tutkimuslaitosten ennusteiden mukaan keskimääräinen nimellispalkkojen nousu oli vuonna 2014 noin 1,3–1,4 prosenttia. Näin ollen diplomi-insinöörien palkat kehittyivät suunnilleen
samaan tahtiin kaikkien palkansaajien kanssa.
 
 
Arkkitehtien ja maistereiden palkat nousivat suhteellisesti enemmän, mutta tätä selittää osaltaan vastaajarakenteen muutos kyseisissä ryhmissä. Toisaalta vuonna 2013 kehitys oli näissä ryhmissä negatiivista eli palkat hieman laskivat. Vastaajamäärältään pienissä ryhmissä myös tulosten epävarmuus kasvaa ja keskipalkkojen luottamusvälit ovat suurempia.
 
 
 
Jatkotutkinnon suorittaneiden keskipalkka puolestaan laski hieman edellisestä vuodesta, sillä työmarkkinatutkimukseen vastanneet tohtorit ja lisensiaatit olivat hieman nuorempia ja työskentelivät useammin yliopistossa tai valtiosektorilla kuin vuonna 2013 vastanneet.
 

64 prosentilla palkka noussut edellisvuodesta 

 
Vakituisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa olleista 64 prosenttia kertoi, että palkka oli noussut edellisvuodesta. Noin joka neljännellä vastaajalla palkka oli pysynyt ennallaan, ja noin neljällä prosentilla palkka oli laskenut.
 
Tavallisin syy palkankorotukseen oli yleiskorotus, jonka kertoi saaneensa 62 prosenttia niistä vastaajista, joilla palkka oli noussut. Henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvan palkankorotuksen oli saanut puolestaan 28 prosenttia.
 
 
Tyypillinen yleiskorotus oli työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen 20 euroa. Meriittikorotuksen saaneiden kuukausipalkka nousi vuoden aikana mediaanilla mitattuna keskimäärin 200 euroa. Uusi asema tai tehtävä saman työnantajan palveluksessa toi palkkaa lisää keskimäärin 445 euroa, ja siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen 600 euroa kuukaudessa. Uuden työnantajan palvelukseen siirtyminen tarkoittaa usein samalla myös vaativampiin työtehtäviin siirtymistä.
 
Vain 9 prosenttia vakituisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa olleista kertoi keskustelevansa palkasta säännöllisesti esimiehensä kanssa. Satunnaisesti palkasta keskusteli esimiehensä kanssa 65 prosenttia vastaajista. Joka neljäs vastaaja kertoi, ettei keskustele palkasta esimiehensä kanssa koskaan. Palkasta keskustellaan yleensä työntekijän omasta aloitteesta. 
 

Toimiasema ja työkokemus vaikuttavat palkkaan

 
Palkat olivat totuttuun tapaan yksityisellä sektorilla muita sektoreita korkeammat. Kaikkien vakituisessa kokopäivätyössä olevien mediaanipalkka yksityisellä sektorilla oli 4 720 euroa kuukaudessa. Yliopistoissa mediaanipalkka oli 4 630, valtiolla 4 662 ja kunnalla 4 550 euroa.
 
 
Sektoria suurempi vaikutus palkkaan on kuitenkin toimiasemalla. Palkat olivat suurimmat johtotehtävissä ja pienimmät toimihenkilötehtävissä. Yhteys ei kuitenkaan ole aivan suoraviivainen, vaan erittäin vaativissa asiantuntijatehtävissä mediaanipalkka oli korkeampi kuin alemman keskijohdon tehtävissä.
 
 
 
 
 
Myös työkokemusvuodet vaikuttavat palkkaan voimakkaasti, kuten palkkakuvioista näkyy. Tässäkään yhteys ei ole aivan suoraviivainen, vaan palkkakehitys on yleensä nopeinta uran alkupuolella ja tasaantuu sitten.
 

Tulospalkkausta eniten teollisuudessa

 
Noin kuusi kymmenestä kokopäivätyössä olleesta kertoi olleensa tulospalkkauksen piirissä.
 
Tulospalkkausta käytettiin eniten teollisuudessa, jossa useampi kuin kolme neljästä vastaajasta oli tulospalkkauksen piirissä. Tulospalkkausjärjestelmän piirissä olleista noin 75 prosenttia oli saanut tulospalkkiota viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Mediaanilla mitattuna tulospalkkion keskimääräinen suuruus oli kuusi prosenttia vuosiansioista.
 
Selvästi käytetyin tulospalkkauksen mittari oli liiketaloudellinen tulos. Useimmiten tulospalkkio perustui yrityksen tulokseen, mutta usein myös osaston, tulosyksikön tai henkilön oman työn tuloksiin.
 
Oma tulospalkkausjärjestelmä tunnettiin melko hyvin; noin kolme neljästä tulospalkkauksen piirissä olleesta kertoi tuntevansa oman tulospalkkausjärjestelmänsä erittäin hyvin tai melko hyvin.
 
Sen sijaan tulospalkkausjärjestelmää ei pidetty kovin kannustavana; alle puolet vastanneista piti omaa järjestelmäänsä erittäin tai jonkin verran
kannustavana.
 

Lähes 12 000 vastaajaa

 
Työmarkkinatutkimuksen tiedonkeruu tehtiin lokakuussa 2014. Kohderyhmänä olivat työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet. Vastauksia kertyi kaikkiaan lähes 12 000, ja vastausprosentti oli noin 28.
 
Suurin osa vastanneista (77 prosenttia) oli miehiä. Mediaani-ikä oli 40 vuotta. Valtaosa vastaajista (87 prosenttia) oli kokopäivätyössä. Päätoimisia yrittäjiä oli kaksi prosenttia, ja työttömänä oli kuusi prosenttia vastanneista.
 
Kokopäivätyössä olleista vastaajista noin 80 prosenttia työskenteli yksityisellä sektorilla, ja heistä yli puolet teollisuuden palveluksessa. Työssä olleista 64 prosenttia työskenteli asiantuntijatehtävissä ja noin kolmannes johtotehtävissä. Yhdeksällä kymmenestä vastaajasta työsuhde oli vakituinen.
 
Suuri kiitos kaikille kyselyyn vastanneille!
 

Palkkakuvioiden merkinnät

Työmarkkinatutkimuksessa käytetty palkkakäsite on kokonaiskuukausiansio bruttona. Se sisältää peruspalkan, luontoisetujen verotusarvon (esim. puhelinetu 20 €/kk) ja kuukausittain maksettavat erät, kuten myyntiprovisiot. Siihen eivät kuulu ylityökorvaukset, lomarahat, vuosibonukset eivätkä sellaiset tulospalkkiot, joita maksetaan harvemmin tai kuukautta pidemmältä ajalta. Palkkakuvioissa ovat mukana sekä vakituisten että määräaikaisten työsuhteiden palkat. Palkkakuvioissa ei ole mukana tieteellisen jatkotutkinnon suorittaneita.

n = vastaajien lukumäärä

10 %:n fraktiili = se palkka, jota vähemmän ansaitsee 10 % vastaajista

25 %:n fraktiili = se palkka, jota vähemmän ansaitsee 25 % vastaajista

Mediaani = suuruusjärjestyksessä keskimmäinen palkka. Mediaania suurempia ja pienempiä palkkoja on lukumääräisesti yhtä paljon.

75 %:n fraktiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee 25 % vastaajista.

90 %:n fraktiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee 10 % vastaajista.

 

Avainsanat: