Tekniikan alan vuoden parhaan väitöskirjan on tehnyt F. M. Mahafugur Rahman (kuvassa) Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulusta, Sähkötekniikan ja automaation laitokselta. Rahmanin väitöskirjan nimi on ”Weak-Grid Tolerant Control Methods for Voltage-Source Converters”. Tekniikan akateemiset TEK ja Tekniska Föreningen i Finland TFiF palkitsivat Rahmanin kunniakirjalla ja 7 500 eurolla.
Rahmanin ajankohtainen väitöskirja liittyy uusiutuvaan energiaan: se esittelee algoritmeja, joita tarvitaan muun muassa aurinko- ja tuulivoimaloiden liittämiseksi sähköverkkoihin. Rahman ratkoo sähköverkon stabiiliuteen liittyviä haasteita, joita syntyy, kun verkkoon tuodaan merkittävä määrä uusiutuvaa energiaa.
– Halusin olla mukana vaikuttamassa siirtymään kohti fossiilivapaata energiantuotantoa. Olen kehittänyt reaaliaikaisia ohjausmenetelmiä verkkomuuntamojärjestelmiä varten. Parasta on se, että kehitetyt ohjausmenetelmät toimivat vakaasti kaikissa verkko-olosuhteissa ja niiden dynaaminen suorituskyky on hyvä ilman, että ohjausjärjestelmää tarvitsee virittää tapauskohtaisesti uudelleen, Rahman kertoo.
Työ edistää alan teoriaa, mutta tarjoaa myös erinomaiset mahdollisuudet yrityksille käytännön sovelluksiin, esimerkiksi liittyen aurinkopaneeleihin ja tuuliturbiineihin.
Rahman asuu Espoossa ja työskentelee tällä hetkellä ABB:n suunnitteluinsinöörinä.
(Juttu jatkuu videon jälkeen.)
Videolla Rahman avaa tutkimustaan ja sen sovelluskohteita.
Diplomityöpalkinto Inka Lehtimäelle
Vuoden parhaana diplomityönä TEK ja TFiF palkitsivat Inka Lehtimäen työn ”Konvulsiivisten epileptisten ja toiminnallisten kohtausten videoaineistoon perustuva automaattinen luokittelu”. Lehtimäki teki työnsä Aalto-yliopiston Life Science Technologies -maisteriohjelman Complex Systems -pääaineeseen. Palkinnon suuruus on 5 000 euroa.
Lehtimäen työ esittelee uuden menetelmän epileptisten ja toiminnallisten kohtausten diagnosointiin videolta koneoppimisen avulla. Lehtimäki teki diplomityön yhteistyössä Neuro Event Labs -yrityksen kanssa, ja diplomityö tukee yrityksen tuotekehitystä.
Lehtimäki valitsi työnsä aiheen, koska hän oli kiinnostunut terveysteknologiasta ja erilaisten data-analytiikan menetelmien soveltamisesta alalle.
– Koodaamisen käytännönläheinen ote analyyttiseen päättelyyn innostaa minua. Parasta on, kun pääsen soveltamaan omaa osaamistani itseäni kiinnostavalla alalla ja samalla auttamaan muita, Lehtimäki kertoo.
Lehtimäki asuu Helsingissä ja työskentelee Accenturella Senior Analystina. Hän tekee tekoälykehitystä ja teknologiakonsultointia terveydenhuollon asiakkaille.
(Juttu jatkuu videon jälkeen.)
Videolla Lehtimäki kuvailee tutkimustaan ja sen sovelluskohteita.
Pro gradu -palkinto Elias Vänskälle
Vuoden parhaana matematiikan, fysiikan tai tietojenkäsittelytieteen pro gradu -tutkielmana Matemaattis-luonnontieteellisten alojen akateemiset MAL palkitsi Elias Vänskän työn ”Pääkomponenttianalyysiin perustuva mallin reduktio kaasupäästöjen Bayesilaisessa estimoinnissa”. Vänskä teki työnsä Itä-Suomen yliopistossa. Hänen pääaineensa oli sovellettu fysiikka, laskennallisen fysiikan opintolinjalla. Palkinnon arvo on 5 000 euroa.
Vänskän työssä on merkittävää käytännön potentiaalia kasvihuonekaasupäästöjen määrittämiseen. Työssään Vänskä kehitti uusia lasermittausta hyödyntäviä estimointimenetelmiä. Hän päätyi aiheensa pariin ollessaan kesällä 2020 tutkimusharjoittelijana laskennallisen fysiikan ja inversio-ongelmien tutkimusryhmässä.
– Kerroin halukkuudestani työskennellä ympäristösovelluksen parissa, ja sen perusteella päädyin professori Aku Seppäsen ohjattavaksi kasvihuonekaasujen monitorointitutkimukseen. Aiheen tuoreus kiinnosti, Vänskä muistelee.
Vänskä asuu Kuopiossa ja jatkokehittää gradunsa menetelmiä väitöskirjaa varten. Hän työskentelee Itä-Suomen yliopistossa laskennallisen fysiikan ja inversio-ongelmien tutkimusryhmässä.
Hän pitää siitä, että laskennallisen fysiikan menetelmiä voi hyödyntää käytännössä kaikkialla, missä tehdään mittauksia.
– Tästä syystä alalla pääsee työskentelemään eri alojen ihmisten kanssa, mikä laajentaa omaa osaamista ja näkemystä tutkimukseen.
(Juttu jatkuu videon jälkeen.)
Videolla Vänskä kertoo tutkimuksestaan ja sen sovelluskohteista.
Opinnäytetyöpalkinnot 2022
TEK ja TFiF jakoivat väitöskirjapalkinnon ensimmäistä kertaa vuonna 1999 kannustaakseen diplomi-insinöörejä ja arkkitehteja jatko-opintoihin. Palkinnon tarkoitus on ollut myös kohottaa jatkotutkintojen arvostusta.
Diplomityöpalkintoa TEK ja TFiF ovat jakaneet jo vuodesta 1986. Palkinnon tavoite on kannustaa teekkareita muun muassa tulokselliseen opiskeluun.
Pro gradu -palkintoa TEK ja MAL ovat jakaneet vuodesta 2007. Palkinnon idea on tuoda esiin matematiikan, fysiikan ja tietojenkäsittelytieteen merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa.
– Väitöskirja, diplomityö ja pro gradu ovat lopullisia näyttöjä siitä, että oma ala on hallussa. Nämä palkitut työt menevät siitä kuitenkin heittäen ohi ja näyttävät miten mahtavaa tutkimusta suomalaisissa yliopistoissa tehdään. Haluamme näillä palkinnoilla tuoda esiin tulevaisuuden tekijöitä, joita ei muuten otsikoissa nähdä. Onnea palkituille, sanoo TEKin yhteiskuntasuhdejohtaja Juhani Nokela.
– On tärkeää nostaa esiin ansiokasta työtä ja sen takana olevia ihmisiä. Palkitut työt ovat osoitus monipuolisesta ja syvällisestä osaamisesta, jonka tuloksena meille syntyy uutta tietoa. Tästä kehityksestä hyötyy koko yhteiskuntamme, sanoo TFiF:in toiminnanjohtaja Annika Nylander.