Neuvottelukierroksella edistettävä ostovoimaa ja jaksamista

|
Uutinen

Tänä syksynä työehtosopimusten uusimisesta neuvotellaan pitkästä aikaa erilaisista lähtökohdista. Työehdoista sovitaan ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen puhtaasti liittokohtaisesti, ilman lopputulosta ohjaavaa keskusjärjestösopimusta.

– Keskitetyt ratkaisut ovat kaventaneet neuvottelujen agendaa. Myös palkankorotusvara on tullut käytettävän raamin pohjalta. Nyt osapuolet voivat keskustella vapaasti niistä asioista, joista haluavat, kiteyttää TEKin neuvottelujohtaja Teemu Hankamäki.

Vaihtelua tuo myös taloudellinen tilanne. 

– Neuvotteluja käydään pitkästä aikaa tilanteessa, jossa talous on selkeästi kasvu­-uralla, Hankamäki lisää.

Yleiskorotuksella turvataan ostovoima

Yksi kiivas keskustelunaihe tulee olemaan palkankorotukset. Hankamäen mielestä nyt pitää löytää ratkaisu, joka kehittää jäsenten ostovoimaa myönteisesti, mutta ei toisaalta tapa työllisyyden myönteistä kehitystä.

– Tämä on oleellista jo pelkästään koko kansantalouden ja kotimaisen kysynnän vuoksi, sillä lähes kymmenen vuoden ajan on tehty ultramaltillisia ja ostovoimaa leikkaavia palkkaratkaisuja.

Peistä väännetään todennäköisesti myös korotustavasta. TEKin tavoitteena on Hankamäen mukaan kaikille maksettava prosentuaalinen yleiskorotus. Se takaa viime kädessä TEKin jäsenille ansioiden kehittymisen edes kustannustasoa vastaavasti. 

Tilastot osoittavat, että palkka on noussut aiempaa harvemmalla. Meriittikorotuksen eli henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvan palkankorotuksen saaneiden osuus on puolittunut. Kun vuonna 2008 ylemmistä toimihenkilöistä 35 prosenttia sai meriittikorotuksen, osuus oli vuonna 2016 enää 15 prosenttia.

– Viime vuosien aikana monien palkka ei ole noussut lainkaan. On tärkeää muistaa, että työehtosopimuksella sovittavat yleiskorotukset ovat käytännössä ostovoimakorotuksia, kun taas työantaja voi maksaa sen lisäksi henkilökohtaisia palkan­korotuksia, Hankamäki vertaa.

Nykyaikaisilla työaika­ratkaisuilla lisää tuottavuutta

Hankamäki korostaa, että kilpailukykyä ei pidemmän päälle voi parantaa työehtoja heikentämällä. 

– Se on varsin lyhytnäköinen ratkaisu eikä edes tehokas. Työehtokilpailu ei sovi strategiseksi valinnaksi maassa, joka aikoo pärjätä korkealla koulutuksella, osaamisella ja teknologialla.

– Osaaminen, motivaatio ja työkyky eivät synny itsestään, vaan siihen tarvitaan reilua työelämää ja oikeudenmukaisia työehtoja.

Esimerkiksi hän ottaa työaika-asiat. Etätyö ja työaikapankki lisäävät joustavuutta ja edesauttavat palautumista sekä työn ja muun elämän yhteensovittamista.

– Olisi tärkeää, että mahdollisimman monella sopimusalalla sovitaan etätyölle ja työaikapankille raamit, joiden pohjalta yritykset voivat sopia paikallisesti heille parhaiten sopivan ratkaisun.

Etätyö ja työaikapankki lisäävät joustavuutta ja edesauttavat palautumista.

– Myös vapaa-ajalla matkustaminen ja matkalla tehty työ tulee lukea työajaksi. Nyt muualla kuin työpaikalla tehty työ jää huomiotta, mikä johtaa ylisuuriin työmääriin sekä palkattomaan työhön, Hankamäki sanoo.

Lisäksi TEKin ja YTN:n tutkimukset osoittavat, että työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisessäkin on vielä paljon työsarkaa. 

– Haluamme, että neuvotteluissa sovitaan työhyvinvointi- ja osaamisohjelmista, jotka tarjoavat työpaikoille työkaluja työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämiseen. Esimerkiksi teknologia- ja kemianteollisuudessa on hyviä kokemuksia tästä, Hankamäki kertoo.

Paikalliset sopijat tasavertaiseen asemaan

Yksi viime vuosien kestopuheenaiheista työmarkkinoilla on ollut paikallisen sopimisen lisääminen. Hankamäki huomauttaa, että jo nyt ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksissa on laajat mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen.

– Kokemuksemme mukaan paikallisen sopimisen suurin este ei ole työehtosopimusten määräykset, vaan se, että puuttuu paikallinen tarve, tahto tai taito.

Petrattavaa löytyy myös luottamusmiesten asemassa ja tiedonsaantioikeuksissa.

– Tavoittelemme työehtosopimuksiin laajempia kirjauksia luottamusmiesten tiedon­aannista. Myös varaluottamusmiehen asemaa tulisi vahvistaa, Hankamäki sanoo.

Näin neuvotellaan

  • Työsuhteen ehdoista neuvotellaan työntekijä- ja työnantajaliittojen kesken. TEK neuvottelee osana akavalaisia neuvottelu­organisaatioita Ylemmät Toimi­henkilöt YTN:ää (yksityinen sektori) ja Julkis­alan koulutettujen neuvottelu­järjestö JUKOa (julkinen sektori).
  • Neuvotteluja käydään syys–lokakuussa. YTN:n työehto­sopimuksista esimerkiksi teknologiateollisuuden, suunnittelu- ja konsulttialan, tietotekniikan palvelualan ja ICT-alan sopimukset päättyvät 31.10.
  • Valtio-, kunta- ja yliopistosektorin sopimukset ovat voimassa 31.1.2018 asti.
  • Neuvottelujen etenemistä voi seurata TEKin ja YTN:n verkkosivuilta, uutis­kirjeistä ja sosiaalisen median kanavista.

Tervetuloa Työehdoilla on väliä -kiertueen tapahtumiin

YTN järjestää syyskuussa 34 aamiais-, lounas- ja päivällistapahtumaa suunnittelu- ja konsulttialan, teknologiateollisuuden sekä tietotekniikan palvelualan jäsenille. Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan:  

  • Mitkä ovat YTN:n tavoitteet tulevalle neuvottelukierrokselle?
  • Miltä näyttää taloudellinen tilanne teknologiateollisuudessa, suunnittelu- ja konsulttialalla sekä tietotekniikan palvelualalla?
  • Miksi nollakorotuksille ei ole enää perusteita?
  • Miten palkat ovat kehittyneet viime vuosina?
  • Miksi työehdoilla on väliä?

Lisätietoa Työehdoilla on väliä -kiertueesta ja ilmoittautuminen >>

Tekstiä päivitetty 25.9.2017