Mitä digitalisoituvassa työelämässä tarvitaan?

– Tuleeko kaikista yrityksistä softa-taloja? kysyi Gofore Oy:n liiketoimintajohtaja Mikael Nylund.

Kun noin sata akavalaisten liittojen yrittäjyydestä kiinnostunutta ja yrittäjäjäsentä vielä pohti vastausta, Nylund vastasi jo omaan kysymykseensä ponnekkaasti:

– Kyllä tulee! Tai ne ovat jo.

Nylund perusteli väitettään muun muassa sillä, että tieto- ja viestintäteknologian on todettu olevan merkittävin Suomen talouskasvuun 15 viime vuoden aikana vaikuttanut yksittäinen tekijä. Tämä selviää Aalto-yliopiston professori Matti Pohjolan tekemästä selvityksestä Suomi uuteen nousuun – ICT ja digitalisaatio tuottavuuden ja talouskasvun lähteinä. Teknologiateollisuus ry julkaisi sen vuonna 2014.

Selvityksessä todetaan myös, että ICT ”on vastannut kahdesta kolmasosasta siitä teknologian kehityksestä, johon talouskasvu perustuu. Se on luonut puolet työn tuottavuuden ja 40 prosenttia kokonaistuotannon kasvusta.” Myös tuleva talouskasvu on selvityksen mukaan pitkälti riippuvainen ICT:stä.

Nylund puhui Akavan yrittäjäseminaarissa 12.2. Helsingissä. Hän listasi kolme asiaa, joissa digitaalisuuden merkitys tällä hetkellä näkyy.

Ensinnäkin teknologian kehityksen myötä asiakaskäyttäytyminen ja liiketoimintalogiikka muuttuvat. Esimerkiksi taloustutkimuksen 2014 mukaan suomalaisista 83 prosenttia hakee verkosta tietoa ennen kuin tekee ostopäätöksen. Nylund huomioi, että perinteisille myyjille tässä piilee haaste: ostopäätöksen jo tehnyttä asiakasta on vaikea vakuuttaa esimerkiksi uusien tuotteiden hyvyydestä.

Toisena asiana Nylund listasi startup-yritykset. Niissä piilee positiivinen kasvun mahdollisuus.

– Iso osa lupaavimmista startupeista on softa- ja ICT-alalla. Suomessa kasvavia aloja ovat myös peliteollisuus, terveysteknologia ja cleantech.

Kolmantena Nylundin listassa on digitaalisuuden vaikutus tulevaisuuden ammatteihin. Ohjelmoijat ovat kysyttäjä ammattilaisia edelleen. 

– Myös palvelumuotoilijoille ja analyytikoille tulee olemaan kysyntää. Tarvitaan sellaisia ihmisiä, jotka ymmärtävät asiakkaiden tarpeita mutta myös lukuja ja tilastoja, Nylund sanoi.

– Ihminen aliarvioi aina teknologian kehityksen nopeuden ja merkityksen. Datan määrä kasvaa tolkutonta vauhtia, samoin sen hyödynnettävyys.

Päivitä oma osaamisesi

Googlen toimialajohtaja Hanna Kivelän mukaan digitaalisuuden myötä muuttuvat myös ne taidot, joita työelämässä tarvitaan.

– Työntekijän pitää koko ajan kysyä itseltään, onko minulla tarvittava osaaminen? Digitaaliset taidot ovat nykyään elinehto, hän sanoi yrittäjäseminaarissa.

Omaa osaamistaan on Kivelän mukaan osattava johtaa.

– Tiedätkö, mitä tästä maailmasta pitää oppia, jotta olet kilpailukykyinen myös huomenna? Kannattaa hyväksyä se, että maailma muuttuu. Tulevaisuudessa ne pärjäävät, joilla on kyky hyväksyä muutos ja sopeutua.

Kivelän mukaan yhteistyö on digiajalla valttia; kukaan ei ole vahva asiantuntija yksin. Yrityksissä ihmisten pitäisi voida osallistua tekemiseen muualtakin kuin toimistolta ja voida käyttää useita eri laitteita työnsä tekemiseen.

– Tämän päivän menestyvät yritykset eivät pilotoi, vaan digitaalisuus on osa niiden toimintatapaa ja -ajattelua. Esimerkiksi pilvipohjaista teknologiaa hyödyntävät yritykset kasvavat nopeammin kuin ne, jotka eivät hyödynnä sitä.

Kivelä antoi esimerkin digitalisaatiosta; sen läsnäolosta töiden lisäksi myös vapaa-ajassa.

– Ihminen käyttää älypuhelintaan 150 kertaa päivässä. Silitätkö koiraasi, lastasi tai puolisoasi yhtä monta kertaa?

Menestystä erilaisuudesta ja hyvästä johtamisesta 

Akavan yrittäjäseminaarissa digitalisaation vaikutuksesta työelämään puhuivat myös Osuuspankin digitaalisen liiketoiminnan ja asiakaskokemuksen johtaja Harri Nummela, Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander sekä sarjayrittäjä ja bisnesenkeli Kaija Pöysti Aldanella Oy:sta.

Pöysti painotti monialaista osaamista ja erilaisuutta menestystekijöinä. 

– Evoluutio rakastaa erilaisuutta. Menestyvän myyntituotteen kehittäminen edellyttää erilaisia ajatuksia, niiden kuuntelemista ja erilaisuuden arvostamista, Pöysti sanoi.

Akavan yrittäjäpalkinnon 2015 saaneista Lanton sisaruksista Annukka puhui työyhteisön ja hyvän johtamisen merkityksestä. 

– Työntekijöiden täytyy voida luottaa, että esimiehellä on homma hanskassa, Antell-konsernin varatoimitusjohtaja Annukka Lantto sanoi.

– Työhyvinvointi tukee liiketoimintaa. Vastuu ja valta annetaan yhdessä, se on luottamuksen osoitus, hän jatkoi.

• Lue Akavalaisen yrittäjäseminaari-jutusta muun muassa kesällä diplomi-insinöörisi valmistuvan Jami Mäkisen ajatuksia seminaarin annista.
• Lue lisää Akavan yrittäjäpalkinnon 2015 saaneista Annukka ja Tomi Lantosta.