Martti Annanmäki – plaketin arvoinen mies

5.5.2015
|
Uutinen

Fyysikko Martti Annanmäki on ensimmäinen ei-diplomi-insinööri, jolle on myönnetty TEKin korkein ansiomerkki, plaketti. Hän on iloinen ja vähän hämmentynytkin saamastaan tunnustuksesta.

Kiitospuheessaan TEKin valtuuston kokouksessa Martti Annanmäki sanoi, että tähän sitä päätyy, kun lupautuu työpaikalla luottamusmieheksi.

– Olin lukenut perusteet ansiomerkeille ja totesin meidän kaikkien tunnustuksen saaneiden puolesta, että ansiomerkkisääntöjen perusteella olemme kyllä ansainneet saamamme tunnustuksen. Illallispöydässä toiminnanjohtaja Heikki Kauppi kertoi, ettei plaketteja ylipäätään ole saanut kovin moni. Silloin tuli kyllä nöyrä olo. Muilla plaketin saaneilla on merkittäviä yhteiskunnallisia saavutuksia. Joukossa on vuorineuvoksia ja muita, jotka ovat tehneet hienon karriäärin elinkeinoelämässä. Itse sain tunnustuksen toiminnastani TEKin eri elimissä. Olen ollut monessa mukana, Annanmäki kertoo.

Kaikki alkoi STUKista

Istumme aurinkoisena kevätpäivänä Martti Annanmäen kotitalon pihalla lasitetussa paviljongissa Vantaan Martinlaaksossa. Martti lisää pieniä klapeja kamiinaan, kaataa kahvia kuppeihin ja alamme maistella rapeita viinereitä. Väiski-kissa astelee rauhallisesti pitkin pihaa aamukierroksellaan. On kuulemma jo vuosia pitänyt tontin puhtaana hiiristä ja rotista. Tuhannet valkovuokot tuikkivat viereisessä lehtometsässä. Juna liukuu aika ajoin pitkin ohimenevää rataa. Sen ääneen ei kuulemma enää kiinnitä mitään huomiota.

Martti kertoo, että perustan kaikelle myöhemmälle luottamusmiestoiminnalle TEKissä loi 15 vuoden työ Säteilyturvakeskus STUKin luottamusmiehenä. Tätä vaihetta hän arvostaa erityisesti.

– STUK oli ja on suuri insinööritalo. Siellä työskentelee yli sata akavalaista, joista 70 prosenttia on tekkiläisiä. Luottamusmiestoimintani johti TEKin valtion valiokuntaan, jossa syntyivät kontaktit muihin valtion virastoihin. Valiokuntatyö ja luottamusmiehenä toimiminen tukivat mainiosti toisiaan. Työnantajien pitäisi arvostaa enemmän sitä tietoa ja osaamista, jota luottamusmiehille kerääntyy. STUKissa näin olikin, mutta joidenkin työnantajien suhtautumisessa olisi tarkistamisen varaa.

Työmarkkinatoiminta oli 1970- ja 1980-luvuilla STUKissa pääosin melko rauhallista, mutta kerran työtaistelu oli hilkulla. Ongelma liittyi ylempien toimihenkilöiden palkkaukseen. Asia järjestyi ja ylemmät saivat korotuksen palkkoihinsa.

Samassa rytäkässä tuli esille toinenkin ongelma. Kesken neuvottelujen pääjohtajan puhelin alkoi soida tiuhaan. Soittajat ihmettelivät eri puolilla ilmenneitä säteilyarvojen nousuja. Oli huhtikuu vuonna 1986. Myöhemmin selvisi, että Tshernobylin ydinvoimalassa oli sattunut vakava onnettomuus. Se muutti STUKin roolia ja tekemistä merkittävästi. Siihen saakka se oli ollut pieni uinuva valtion virasto. Tshernobylin seurauksena työtehtävät lisääntyivät ja osin muuttuivat. Vauhti kiihtyi entisestään, kun Suomi vuonna 1995 liittyi EU:hun. Entiseen ei ole sen jälkeen palattu, ei STUKissa eikä muissakaan valtion virastoissa.

Vahva oma panos kahteen asiaan

Palaamme Annanmäen luottamustoimiin ja saavutuksiin TEKissä. Valiokuntatyön ohella hän ollut TEKin valtuuston jäsen tai varajäsen vuodesta 1990, TEKin hallituksen jäsen vuosina 1993–2008 ja hallituksen varapuheenjohtaja vuosina 1995–2008. Työ jatkuu TEKin yrittäjyysvaliokunnassa.

– On vaikea osoittaa, mitä itse on saanut aikaan. On kuitenkin kaksi asiaa, joissa olen ollut vahvasti mukana. Ensimmäinen liittyy 90-luvun alkuun. Mietimme Jaakko Ojalan kanssa, että TEKin hallituksella tulisi olla hallitusohjelma. Tästä saikin alkunsa TEKin hallitusohjelmakäytäntö. Välillä tuntuu, että siitä on tullut jopa elämää suurempi juttu.

Toinen asia, jonka syntyyn Annanmäki on merkittävästi vaikuttanut, on teknologiabarometri. Hän oli mukana TEKin tutkimus- ja tiedonhallintatyöryhmässä, joka kiinnitti huomiota erilaisiin valtakunnallisiin barometreihin. Miksei vastaavaa voisi olla teknologiaankin liittyen? pohti työryhmä. Silloinen TEKin puheenjohtaja Markku Markkula innostui asiasta, mutta asiaa pyöriteltiin pitkään ennen kuin toimeen todella ryhdyttiin yhdessä VTT:n kanssa.

– Ilman Markkulan päättäväisyyttä ja sinnikkyyttä tuskin olisimme saaneet teknologiabarometria aikaiseksi.

Ekstrovertti yhteistyömies

Martti Annanmäellä on ollut hyvät yhteistyösuhteet kaikkien TEKin puheenjohtajien ja toiminnanjohtajien kanssa. Luottamusmiehistä hän on saanut paljon ystäviä ja suuren määrän kontakteja.

Erityisen antoisina hän on pitänyt TEKin valtuuston kokousten yhteydessä järjestettyjä seminaareja. Myös opinnäytetöiden palkitsemiset ja palkittujen töiden esittelyt ovat olleet antoisia.

– Viime vuosina yliopistoissa tehdyt palkitut gradutkin ovat olleet ihan mahtavia.

Annanmäki ei ole koskaan tuntenut olevansa toisen luokan tekkiläinen diplomi-insinöörivaltaisessa yhteisössä.

– Joku Matemaattis-luonnontieteellisten alojen Akateemisista on kokenut niin, mutta itse en koskaan. Olen luonteeltani ekstrovertti ja tullut erinomaisesti toimeen kaikkien kanssa.

Seniorimarkkinoille tilaus

Jäätyään STUKista eläkkeelle 63-vuotiaana Martti Annanmäki jatkoi talossa konsulttina viitisen vuotta ja identifioitui sinä aikana yrittäjiin. Näitä kokemuksiaan hän on peilannut TEKin yrittäjyysvaliokunnassa.

– Puhumme paljon aloittavien yrittäjien rahoituksesta. Samoin siitä, että yhä useampi asiantuntija ryhtyy joko vapaaehtoisesti tai olosuhteiden pakosta yrittäjäksi. Mietimme, miten tämä näkyy jatkossa TEKin toiminnassa.

Annanmäen ajankohtaisiin ideoihin kuuluu seniorimarkkinoiden luominen TEKiin. Hän pitää omaa kokemustaan STUKissa hyvänä esimerkkinä.

– Oli pirun mukavaa olla konsulttina STUKissa. Sitä kokemusta haluaisin valtakunnallisestikin jakaa. Olen varma, että monella eläkkeelle siirtyneellä tekkiläisellä olisi vielä ammatillisesti paljon annettavaa. Moni olisi valmis osallistumaan joko pienempiin tai isompiin projekteihin. Kun työtä olisi sopivasti, sitä voisi tehdä maailman tappiin.

Kirjoja on hauska tehdä

Martti Annanmäki innostuu aina, kun tulee puhe kirjojen tekemisestä. Hän on ollut mukana organisoimassa monia kirjaprojekteja, muun muassa kaikkia MALin juhlakirjoja ja viimeksi sen historiaa. Hän oli mukana myös STUKin historiahankkeessa. Erityisen mieluisaa oli olla kokoamassa oman pöyräilijäporukan kokemuksia kahdeltatoista pitkältä pyöräretkeltä. Ketjut rahisevat – miehet kertovat -kirjaa painettiin vain tälle porukalle. Tänä kesänä porukka pyöräilee Latviassa.

Uusin mittava kirja ilmestyy näinä päivinä. Se on yli 300-sivuinen kooste reserviupseerikurssin RU-118:n oppilaiden elämästä viimeisten 50-vuoden aikana. Tässä Annanmäen ja pienen työryhmän kokoamassa kirjassa 45 reservinupseeria kertoo elämäkertansa.

– Jotkut heistä ovat loistavia kirjallisia kykyjä, joten itsekin piti skarpata oman tekstin kanssa, hän sanoo.

Hänen tekstistään käy ilmi, ettei hän ole mikään näpertelijä, mutta aina kun tulee puhe betonitöistä, hän on mies paikallaan. Senkin hän kertoo, että hänen autonsa takakontissa on aina moottorisaha siltä varalta, että tekisi mieli kaataa joku puu. Kaikenlaiset rakennushommat häneltä sujuvat, ja niitä hän tekee mieluiten vaimonsa Lean kanssa, johon hän tutustui samassa soluasunnossa lähes 40 vuotta sitten. Tämän kympin naisen kanssa Martti suunnistaa tänäkin kesänä Merenkurkun saaristoon. Siellä on heidän rakas kesäpaikkansa, jonka saunan terassilta on matkaa mereen vain kaksi metriä.

Martti Annanmäki vastaanotti TEKin plaketin kunniakirjan kera TEKin valtuuston kokouksen yhteydessä Tampereella 9.4. (Kuva: Helena Hagberg)

Lue myös: Kaikki kevään 2015 TEKin ansiomerkkien saajat

Avainsanat: