Kuinka voit työssäsi?
Moni työnantaja kiinnittää huomiota aiempaa enemmän työhyvinvointiin. Syystäkin, sillä työsarkaa riittää. Kehittämistyöhön on kuitenkin tarjolla paljon apuvälineitä.
Harva meistä on voinut välttyä kuulemasta työhyvinvoinnista viime vuosina. Tarjolla on mitä erilaisimpia koulutuksia, työkaluja ja materiaaleja. Hankerintamallakin on käynyt melkoinen vilske.
– Ymmärrys työhyvinvoinnin merkityksestä on lyönyt läpi suomalaisilla työpaikoilla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Enää ei puhuta vain yhden henkilön hyvinvoinnista, vaan esille on noussut koko työyhteisön merkitys, summaa Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Jarna Savolainen.
Eroja puolestaan syntyy, kun tarkastellaan, miten työhyvinvointia kehitetään. Viime vuonna julkaistu Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa -tutkimus osoittaa, että suomalaiset työpaikat panostavat kaikesta huolimatta työhyvinvointiin aiempaa vähemmän. Vain työterveyshuoltoon satsataan yhtä paljon tai enemmän kuin aiempina vuosina.
Noin 60 prosenttia tutkimuksen työpaikoista oli määritellyt kirjallisesti hyvinvointityön sisällön ja käytti hyvinvoinnin mittareita. Vain puolet organisaatioista oli määritellyt, että esimies vastaa alaisten työhyvinvoinnin kehittämisestä.
– Kapeimmillaan ajatellaan, että homma on hoidettu, kun on käytössä liikuntasetelit ja virkistyspäivä. Laajemmin asioita katsovilla työpaikoilla hyvinvointiajattelu on nivottu arkiseen tekemiseen ja strategiaan: johtamisperiaatteet ovat selvät, osaamista kehitetään säännöllisesti, vuorovaikutus toimii ja työkykyyn kiinnitetään huomiota, Savolainen havainnollistaa.
60 prosenttia ei palaudu työn rasituksista
Vaikka monella osa-alueella onkin menty eteenpäin, työsarkaa riittää edelleen. Etenkin retuperällä olevat työaika-asiat koettelevat TEKin jäsenten jaksamista, selviää helmikuussa julkaistusta Työajanseuranta ja työaikapankki käyttöön! -tutkimuksesta. Työ läikkyy tuntuvasti vapaa-ajalle.
Tekkiläisistä reilu neljännes on pudonnut kokonaan työajanseurannan ulkopuolelle. Viidesosa joutuu tekemään ylitöitä enemmän kuin haluaisi, ja vajaa puolet venyttää työpäiväänsä saadakseen työnsä tehtyä. Tämä tuntuu jaksamisessa; noin 60 prosenttia kokee palautuvansa työn aiheuttamista rasituksista korkeintaan kohtalaisesti.
Akavan maaliskuussa julkaisema selvitys piirtää vielä karumman kuvan todellisuudesta. Sen mukaan kaikista asiantuntijoista ja esimiehistä peräti joka kolmas on pudonnut työajanseurannan ulkopuolelle. Reilu kolmannes tekee korvauksettomia ylitöitä joka viikko.
– Työaikalain ja -suojelun kiertämisestä on tullut maan tapa, kiteyttää johtaja Maria Löfgren Akavasta.
Sairaana poissa tai töissä, hintalappu 1 600 euroa
Huono hyvinvointi rokottaa yritysten tulosta kahdesta suunnasta. Lisääntyneet poissaolot vähentävät tehdyn työn määrää, kun taas huonosti voiva henkilö ei ole tuottava työntekijä.
Sairauspoissaolot, sairaana työskentely, työkyvyttömyys, työtapaturmat ja -ammattitaudit sekä työterveydenhuoltomenot maksavat yhteiskunnalle vuodessa noin 25 miljardia euroa. Tämä käy ilmi sosiaali- ja terveysministeriön selvityksestä ja Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Guy Ahosen laskelmista.
Näin ollen työntekijää kohden sairauspoissaolojen hinnaksi muodostuu noin 1 600 euroa vuodessa. Myös sairaana työskentely maksaa työnantajalle saman verran.
Ahosen mukaan pitkittynyt työstressi lisää riskiä sairastua masennukseen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin.
– Tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyshäiriöt ovat kaksi pääsyytä työkyvyttömyyseläkkeiden taustalla. Mielenterveyshäiriöiden suhteellinen osuus työkyvyttömyyden aiheuttajana on kasvanut vuosien saatossa, mutta samaa kehitystä ei ole havaittavissa koko kansanterveyden tasolla. Näin ollen se kytkeytyy työelämän muutokseen, Ahonen vertaa.
Aina pahoinvointi ei johda sairastumisiin ja poissaoloihin, vaan ilmenee yhteistyöongelmina, joka rokottaa tuottavuutta. Esimerkiksi 460 henkilöä työllistävässä ict-yksikössä menetykset voivat olla jopa 2,5 miljoonaa euroa vuodessa, selviää Työturvallisuuskeskuksen Esimies ja eurot -julkaisusta.
Mukaan ei ole laskettu sairauspoissaoloja, työkyvyttömyyttä tai ongelmien selvittämiseen tarvittavia kustannuksia.
– Monelta irtisanomiselta vältyttäisiin, jos pystymme kasvattamaan tuottavuutta työhyvinvointia parantamalla, Savolainen huomauttaa.
Ei rakettitiedettä
Työhyvinvoinnin kehittäminen ei vaadi valtavia ponnistuksia. Suunnitelmallisuudella ja yhteistyöllä pääsee jo pitkälle. Kehittämisasiantuntija Päivi Lohi-Aalto TJS Opintokeskuksesta painottaa, että kaikki lähtee liikkeelle yhdessä tekemisestä. Työnantajan ja työntekijöiden pitää miettiä yhdessä, miten työpaikalla jaksettaisiin paremmin.
– Kehittämistyö on pitkäjänteistä ja siinä pitää hyödyntää aiemmin tehtyä ja opittua. Parhaimmillaan tästä syntyy työpaikalle aivan uudenlainen kehittämisen kulttuuri, Lohi-Aalto tietää.
– Ja jos työpaikalla on jo yhteistoimintaa ja siellä on valittu luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu, kannattaa hyödyntää jo valmiita rakenteita ja henkilöstön edustajien yhteistyötä, muistuttaa asiamies Sirkku Pohja TEKistä.
Perinteinen kehittämisprojekti projektiryhmineen on edelleen toimiva tapa viedä asioita eteenpäin.
– Nykytilannetta pitää tutkia jollakin tavalla, esimerkiksi kyselyllä. Sen jälkeen päätetään pari asiaa, joita edistetään vuoden aikana. Sama toistuu taas seuraavana vuonna, Savolainen neuvoo.
Apuvälineitä työhyvinvoinnin kehittämiseen
Kaikille suunnattuja välineitä |
SYKETTÄTYÖHÖN.FI – TYÖHYVINVOINNIN KOHTAUSPAIKKA Kenelle
Apuvälineet
Kustannukset
Kenelle
Apuvälineet
Kustannukset
|
Alakohtaisia apuvälineitä |
Kenelle
Apuvälineet
Kustannukset
HYVÄÄ HUOMENTA – HYVÄÄ HUOMISTA Kenelle
Apuvälineet
Kenelle
Apuvälineet
|
Muita tietolähteitä |
TYÖHYVINVOINTIFOORUMI, JOHTAMISEN KEHITTÄMISVERKOSTO JA TYÖTERVEYSLAITOS Kenelle
Apuvälineet
Kenelle
Apuvälineet
|