Kuinka voit työssäsi?

Työelämä
|
Uutinen
Kirjoittaja(t): Aku Karjalainen
|
Kuvaaja: iStockphoto
Kuuntele

Moni työnantaja kiinnittää huomiota aiempaa enemmän työhyvinvointiin. Syystäkin, sillä työsarkaa riittää. Kehittämistyöhön on kuitenkin tarjolla paljon apuvälineitä.

Harva meistä on voinut välttyä kuulemasta työhyvinvoinnista viime vuosina. Tarjolla on mitä erilaisimpia koulutuksia, työ­kaluja ja materiaaleja. Hankerintamallakin on käynyt melkoinen vilske.

– Ymmärrys työhyvinvoinnin merkityksestä on lyönyt läpi suomalaisilla työpaikoilla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Enää ei puhuta vain yhden henkilön hyvinvoinnista, vaan esille on noussut koko työyhteisön merkitys, summaa Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Jarna Savolainen.

Eroja puolestaan syntyy, kun tarkastellaan, miten työhyvinvointia kehitetään. Viime vuonna julkaistu Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa -tutkimus osoittaa, että suomalaiset työpaikat panostavat kaikesta huolimatta työhyvinvointiin aiempaa vähemmän. Vain työ­terveyshuoltoon satsataan yhtä paljon tai enemmän kuin aiempina vuosina.

Noin 60 prosenttia tutkimuksen työpaikoista oli määritellyt kirjallisesti hyvinvointityön sisällön ja käytti hyvinvoinnin mittareita. Vain puolet organisaatioista oli määritellyt, että esimies vastaa alaisten työhyvinvoinnin kehittämisestä.

– Kapeimmillaan ajatellaan, että homma on hoidettu, kun on käytössä liikuntasetelit ja virkistyspäivä. Laajemmin asioita katsovilla työpaikoilla hyvinvointiajattelu on nivottu arkiseen tekemiseen ja strategiaan: johtamis­periaatteet ovat selvät, osaamista kehitetään säännöllisesti, vuorovaikutus toimii ja työ­kykyyn kiinnitetään huomiota, Savolainen havainnollistaa.

60 prosenttia ei palaudu työn rasituksista

Vaikka monella osa-alueella onkin menty eteenpäin, työsarkaa riittää edelleen. Etenkin retuperällä olevat työaika-asiat koettelevat TEKin jäsenten jaksamista, selviää helmikuussa julkaistusta Työajanseuranta ja työaikapankki käyttöön! -tutkimuksesta. Työ läikkyy tuntuvasti vapaa-ajalle.

Tekkiläisistä reilu neljännes on pudonnut kokonaan työajanseurannan ulkopuolelle. Viidesosa joutuu tekemään ylitöitä enemmän kuin haluaisi, ja vajaa puolet venyttää työpäiväänsä saadakseen työnsä tehtyä. Tämä tuntuu jaksamisessa; noin 60 prosenttia kokee palautuvansa työn aiheuttamista rasituksista korkeintaan kohtalaisesti.

Akavan maaliskuussa julkaisema selvitys piirtää vielä karumman kuvan todellisuudesta. Sen mukaan kaikista asiantuntijoista ja esimiehistä peräti joka kolmas on pudonnut työajanseurannan ulkopuolelle. Reilu kolmannes tekee korvauksettomia ylitöitä joka viikko.

– Työaikalain ja -suojelun kiertämisestä on tullut maan tapa, kiteyttää johtaja Maria Löfgren Akavasta. 

Sairaana poissa tai töissä, hintalappu 1 600 euroa

Huono hyvinvointi rokottaa yritysten tulosta kahdesta suunnasta. Lisääntyneet poissaolot vähentävät tehdyn työn määrää, kun taas huonosti voiva henkilö ei ole tuottava työn­tekijä. 

Sairauspoissaolot, sairaana työskentely, työkyvyttömyys, työtapaturmat ja -ammattitaudit sekä työterveydenhuoltomenot maksavat yhteiskunnalle vuodessa noin 25 miljardia euroa. Tämä käy ilmi sosiaali- ja terveysministeriön selvityksestä ja Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Guy Ahosen laskelmista.

Näin ollen työntekijää kohden sairaus­poissaolojen hinnaksi muodostuu noin 1 600 euroa vuodessa. Myös sairaana työskentely maksaa työnantajalle saman verran.

Ahosen mukaan pitkittynyt työstressi lisää riskiä sairastua masennukseen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä tuki- ja liikuntaelin­sairauksiin.

– Tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielen­terveyshäiriöt ovat kaksi pääsyytä työkyvyttö­myyseläkkeiden taustalla. Mielenterveys­häiriöiden suhteellinen osuus työkyvyttö­myy­den aiheuttajana on kasvanut vuosien saatossa, mutta samaa kehitystä ei ole havaittavissa koko kansanterveyden tasolla. Näin ollen se kytkeytyy työelämän muutokseen, Ahonen vertaa. 

Aina pahoinvointi ei johda sairastumisiin ja poissaoloihin, vaan ilmenee yhteistyöongelmina, joka rokottaa tuotta­vuutta. Esimerkiksi 460 henkilöä työllistävässä ict-yksikössä menetykset voivat olla jopa 2,5 miljoonaa euroa vuodessa, selviää Työtur­vallisuuskeskuksen Esimies ja eurot -julkaisusta. 

Mukaan ei ole laskettu sairauspoissaoloja, työkyvyttömyyttä tai ongelmien selvittämiseen tarvittavia kustannuksia.

– Monelta irtisanomiselta vältyttäisiin, jos pystymme kasvattamaan tuottavuutta työhyvinvointia parantamalla, Savolainen huomauttaa.

Ei rakettitiedettä

Työhyvinvoinnin kehittäminen ei vaadi valtavia ponnistuksia. Suunnitelmallisuudella ja yhteistyöllä pääsee jo pitkälle. Kehittämisasiantuntija Päivi Lohi-Aalto TJS Opintokeskuksesta painottaa, että kaikki lähtee liikkeelle yhdessä tekemisestä. Työnantajan ja työntekijöiden pitää miettiä yhdessä, miten työpaikalla jaksettaisiin paremmin. 

– Kehittämistyö on pitkäjänteistä ja siinä pitää hyödyntää aiemmin tehtyä ja opittua. Parhaimmillaan tästä syntyy työpaikalle aivan uudenlainen kehittämisen kulttuuri, Lohi-Aalto tietää.

– Ja jos työpaikalla on jo yhteistoimintaa ja siellä on valittu luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu, kannattaa hyödyntää jo valmiita rakenteita ja henkilöstön edustajien yhteistyötä, muistuttaa asiamies Sirkku Pohja TEKistä.

Perinteinen kehittämisprojekti projektiryhmineen on edelleen toimiva tapa viedä asioita eteenpäin.

– Nykytilannetta pitää tutkia jollakin tavalla, esimerkiksi kyselyllä. Sen jälkeen päätetään pari asiaa, joita edistetään vuoden aikana. Sama toistuu taas seuraavana vuonna, Savolainen neuvoo.

 

Apuvälineitä työhyvinvoinnin kehittämiseen

Kaikille suunnattuja välineitä

SYKETTÄTYÖHÖN.FI – TYÖHYVINVOINNIN KOHTAUSPAIKKA

Kenelle

  • Palvelu sopii pienille ja keskisuurille yrityksille, työsuojelutoimikunnille, työhyvinvointiryhmille ja tiimeille. Palvelusta saat eväitä myös oman työhyvinvoinnin ylläpitoon.

Apuvälineet

  • Käytännönläheiset työkalut tukevat työhyvinvoinnin kehittämisprojektin läpivientiä. Saat käyttöösi sähköisen projektitilan.
  • Voit arvioida nykytilan valmiilla kyselyllä, laatia toteutussuunnitelman ja seurata projektin etenemistä. Myös kaikki dokumentit voidaan tallentaa projektitilaan. 
  • Palveluun liittyy lisäksi tietopankki, teemasivut, verkkoluento ja kuukausittainen uutiskirje. Tarjolla on kaksi eri kehittämispolkua. Työkaari-polku pureutuu ikäjohtamiseen ja auttaa työkyvyn johtamisessa työkaaren eri vaiheissa. Työhyvinvointi-polku auttaa kehittämään työhyvinvointia kokonaisvaltaisesti.
  • Tarjolla on myös koulutuksia

Kustannukset

  • Palvelu on maksuton, mutta vaatii rekisteröitymisen. Koulutukset ovat maksullisia.

 

REILU PELI -TUOTEPERHE

Kenelle

  • Reilu Peli -tuotteet tarjoavat henkilöstön edustajille, esimiehille ja ammattijärjestöjen asiantuntijoille tietoa, käytännön työkaluja ja vertaistukea.
  • Välineet sopivat kaikenlaisille työpaikoille.

Apuvälineet

  • Reilu Peli -käsikirja antaa konkreettisia ohjeita, joiden avulla esimiehet, henkilöstön edustajat ja henkilöstö voivat yhdessä kehittää henkistä työsuojelua, ennaltaehkäistä epäasiallista kohtelua ja selvittää työpaikan ristiriitatilanteita.
  • Sähköinen Reilun Pelin työkalupakki antaa välineitä siihen, miten koko työyhteisö saadaan mukaan hyvinvointityöhön ja miten työhyvinvointia kehitetään kokonaisvaltaisesti. 
  • Välineiden avulla saadaan selville muun muassa, mikä työssä kuormittaa, kuinka saadaan yhdessä luotua yhteiset pelisäännöt, miten muutostilanteisiin voidaan yhdessä vaikuttaa, miten vähennetään kiirettä tai kuinka kehitetään työpaikan käytäntöjä.
  • Sähköinen Vertaistuki-verkosto tukee henkilöstön edustajien ja ammattijärjestöjen aktiivitoimijoiden työsuojelutyötä. 
  • Työkaluja voidaan käyttää myös muiden työhyvinvointiohjelmien apuna. Esimerkiksi henkilöstökyselyissä esiin nousseita ongelmia voidaan kehittää työkalujen avulla.
  • Tarjolla on myös Reilu Peli -koulutuksia, joissa perehdytään työkalujen käyttämiseen. 

Kustannukset

  • Työkalupakki on maksuton, käsikirja ja koulutukset maksullisia. 

Alakohtaisia apuvälineitä

HYVÄ TYÖ – PIDEMPI TYÖURA

Kenelle

  • Valtakunnallisesta työhyvinvointihankkeesta on sovittu työehtosopimuksessa. Mukana ovat työnantajia edustava Teknologiateollisuus sekä alan palkansaajaliitot, myös Ylemmät Toimihenkilöt YTN.
  • Hankkeen tarjoama tuki ja apuvälineet ovat käytössä teknologiateollisuuden, suunnittelu- ja konsulttialan sekä tietotekniikkapalvelualan työpaikoilla.

Apuvälineet

  • Yritykset saavat käyttöönsä kaksi valmista Tutka-työkalua työhyvinvoinnin kehittämiseen ja mittaamiseen. 
  • Työkaluissa on tutkimuksellinen ote, ja ne on kehitetty työhyvinvoinnin asiantuntijoiden tiimissä.
  • Sähköiseen ideapankkiin on kerätty työpaikkojen hyviä käytäntöjä. 
  • Työkaluja voidaan käyttää myös muiden työhyvinvointiohjelmien apuna.

Kustannukset

  • Osallistuminen on yrityksille maksutonta, mutta saatavilla on myös maksullista asiantuntijatukea.
  • Uusia yrityksiä otetaan mukaan tämän vuoden huhtikuun loppuun asti. Tähän mennessä rekisteröityneiden yritysten käytössä ovat myös jatkossa maksutta työkalut, vertailutieto ja tuki toiminnan kehittämiseen. Huhtikuun jälkeen hanke jatkuu uudistetulla konseptilla.

 

HYVÄÄ HUOMENTA – HYVÄÄ HUOMISTA

Kenelle

  • Valtakunnallisesta työhyvinvointihankkeesta on sovittu työehtosopimuksessa. Mukana ovat työnantajia edustava Kemianteollisuus sekä alan palkansaajaliitot, myös YTN.

Apuvälineet

  • Hanke käynnistyi vuonna 2011 yritysprojekteilla. Sen jälkeen työhyvinvointia on edistetty erillisillä teemoilla. Vuonna 2013 keskityttiin varhaisen välittämisen mallien käyttöönottoon.
  • Vuosina 2015–2016 hankkeen yritykset jakavat ja testaavat työyhteisötaitojen ja johtamisen hyviä käytäntöjä. Pilottihankkeissa paneudutaan muun muassa toiminnan itsearviointiin yrityksissä ja henkilöstön sisäisen motivaation vahvistamiseen.
  • Yrityksille tarjotaan työkaluja ja mittareita. Seminaareissa jaetaan ajankohtaista tietoa oman kehittämistyön tueksi ja vaihdetaan kokemuksia muiden yritysten kanssa.

 

HYVINVOIVA FINANSSIALA

Kenelle

  • Hankkeesta on sovittu työmarkkinaneuvottelujen yhteydessä. Hankkeessa ovat mukana Finanssialan Keskusliitto sekä alan palkan-saajaliitot, myös YTN.

Apuvälineet

  • Hankkeen tärkein osa ovat liitto- ja teemakohtaiset työpajat, joissa työnantajien ja työntekijöiden edustajat pohtivat yhdessä tulevaisuuden asiakaskäyttäytymisen muutoksia ja miten ne vaikuttavat finanssialalla tehtävään työhön.
  • Työpajoihin osallistuu yritysten johtoa, asiakkaita, luottamusmiehiä ja liiketoiminnan kehittäjiä.
  • Työpajoja täydentää kaksi kyselyä. Toinen suunnataan asiakkaille, toinen työntekijöille.
  • Tavoitteena on löytää käytännön työkaluja yrityksissä tehtävän työelämän kehittämistyön eri osa-alueille. Tarkoituksena on löytää eri osa-alueille myös mittareita.

Muita tietolähteitä

TYÖHYVINVOINTIFOORUMI, JOHTAMISEN KEHITTÄMISVERKOSTO JA TYÖTERVEYSLAITOS

Kenelle

  • Työhyvinvointifoorumi, Johtamisen kehittämisverkosto ja Työterveyslaitos jakavat tietoa työhyvinvoinnin edistämisestä, kouluttavat ja lisäävät yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

Apuvälineet

  • Työkalut, tietopankit, palvelut, hyvät käytännöt, keskustelupalstat ja esimerkkitarinat videoineen ovat työpaikkojen käytettävissä. Työterveyslaitos myös järjestää maksullisia koulutuksia ja konsultointeja.

 

TYÖELÄMÄ 2020

Kenelle

  • Työelämä 2020 -hankkeen tavoite on nostaa Suomen työelämä Euroopan parhaaksi.
  • Hanke kokoaa työelämän kehittämiseksi tehtävää työtä yhteen ja verkottaa eri toimijoita keskenään.

Apuvälineet

  • Hankkeen kotisivuilta löytyy kattavasti tietoa, mistä saa tukea työhyvinvoinnin kehittämistyöhön.
  • Yksilöille suunnatulla arviointityökalulla jokainen voi nopeasti selvittää työpaikan kehittämisen tilaa. 
  • Tämän vuoden aikana julkaistaan myös laajempi yhteisötyökalu, jolla voidaan yhdistää saman työyhteisön jäsenten vastaukset yhteen sekä tarkastella niitä painopisteittäin.

 

Sinua saattaisi myös kiinnostaa

Työelämä
Uutinen

Pyydä uusi kollega mukaan ja anna tilaa

Työyhteisöön mukaan ottaminen on konkreettista tekemistä, erilaisten näkemysten huomioimista ja toisen kuuntelemista, TEKin HR-johtaja Kati Johansson sanoo.
Työelämä
Uutinen

Sateenkaariliittolaisuus kannattaa

Keräsimme asiantuntijoilta konkreettisia keinoja, joilla voimme yhdessä rakentaa kestävämpää arkea.
Työelämä
Uutinen

Johtaja, näin olet hyvä liittolainen

Yhdenvertainen johtaja tunnistaa omat ennakkoluulonsa ja haluaa oppia uutta.