Korkeakoulujen profilointi, yritysyhteistyö ja elinikäinen oppiminen tie menestykseen
Opetus- ja kulttuuriministeriön visiotyössä tulee vauhdittaa korkeakoulujen profiloitumista ja työnjakoa, TEK ja vientiliitot korostavat.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt visiotyön, jossa määritellään Suomen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tavoitetila vuoteen 2030. Visio työstetään yhteistyössä korkeakouluyhteisön ja sidosryhmien kanssa.
TEK, Metsäteollisuus, Teknologiateollisuus ja Kemianteollisuus näkevät visiotyössä arvokkaita mahdollisuuksia Suomen kasvun ja kehityksen kannalta.
– Huippuosaamista ja sen hyödyntämistä tulee vahvistaa korkeakoulujen nykyistä tehokkaammalla profiloinnilla ja korkeakoulujen ja yritysten välisellä yhteistyöllä. Elinikäisen oppimisen edistäminen on tärkeä osa korkeakoulujen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja siihen tarvitaan entistä strategisempaa otetta, vientiliitot ja TEK painottavat.
Lähtökohtana korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kehittämisessä on oltava kansainvälisesti korkea laatu ja vaikuttavuus. Korkeakoulujen profiloitumista ja työnjakoa tuleekin vauhdittaa nykyisestään. Näin voidaan taata koulutuksen ja tutkimuksen laatu niukkenevien resurssien todellisuudessa. Erityisesti alakohtaisissa verkostoissa tehtävään profiloitumistyöhön on suunnattava resursseja.
Korkeakoulujen keskinäiseen ja yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön on kannustettava nykyistä enemmän ohjauksen ja korkeakoulujen rahoituksen kautta. Tavoitteeksi tulee asettaa se, että Suomi on kansainvälisesti tunnustettu osaamisen ja osaamisen soveltamisen huippumaa – erityisesti Suomelle tärkeillä alueilla, kuten puunjalostuksen, ICT-osaamisen, älykkäiden koneiden ja terveysteknologian alueilla.
Elinikäistä oppimista joustavasti eri koulutusmuotoja hyödyntäen
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välistä yhteistyötä tulee tiivistää innovaatioiden syntymisen vuoksi ja resurssien järkevän käytön edistämiseksi. Aikaisemmin opitun tunnistamista ja tunnustamista pitää kehittää edelleen: Eri oppilaitoksissa suoritettuja koulutuksen osia tulee voida hyödyntää eri tutkinnoissa riippumatta siitä, missä opiskelu on suoritettu. Tämä karsii päällekkäisiä opintoja ja nopeuttaa valmistumista.
Korkeakoulujen roolia ja vastuuta elinikäisen oppimisen edistämisessä tulee selkiyttää ja vahvistaa huomioiden samalla korkeakoulujen erilaiset profiilit. Opetusteknologian kehittyminen mahdollistaa korkeakoulujen opetustarjonnan sekä opetus- ja tutkimusaineiston avaamisen entistä vapaampaan käyttöön. Näin pystymme luomaan korkeakouluista aidosti Suomen yhteiskuntaa uudistavan voiman.
Suomen menestys lepää osaamisen varassa. Avoin ja kansainvälisesti kilpailukykyinen korkeakoulusektori luo hyvän pohjan osaamisintensiivisten yritysten ja osaajien menestymiselle, jotka luovat hyvinvointia koko yhteiskuntaan.
Lisätietoja:
- Soile Koriseva, päällikkö, koulutus ja osaaminen, Metsäteollisuus ry, 044 5097 590
- Juhani Nokela, asiantuntija, Tekniikan Akateemiset TEK, 040 754 7459
- Mervi Karikorpi, apulaisjohtaja, elinkeinopolitiikka, Teknologiateollisuus ry, 040 741 9801
- Jussi Pekka- Rode, asiantuntija, koulutuspolitiikka, Kemianteollisuus ry, 040 168 6836
Lue myös Akavalainen-verkkolehden artikkeli: