Useat eri sidosryhmät odottavat nykyään yrityksiltä vastuullisuutta laajalti kaikessa liiketoiminnassa, eikä instituutiosijoittaja ole tästä poikkeus. Vastuullisella sijoitustoiminnalla tarkoitetaan erilaisten vastuullisuustekijöiden huomioimista sijoituskohteiden valinnassa ja arvioinnissa osana sijoitusprosessia niin, että salkun tuotto- ja riskiprofiili paranevat. Vastuullisuustekijöihin viitataan yleensä kirjainyhdistelmällä ESG, joka tarkoittaa ympäristövaikutuksen (environmental), sosiaalisen vastuun (social responsibility) ja hyvän hallintotavan (governance) huomioimista sijoituskohteiden analysoinnissa.
Ensimmäisiä vastuullisen sijoittamisen menetelmiä on ollut 1990-luvun lopulta alkaen negatiivinen seulonta eli sijoituskohteiden poissulkeminen mustalle listalle, jolla oleviin kohteisiin ei sijoiteta. Tavoitteena on ollut rajata vastuuttomia sijoituskohteita tai kokonaisia toimialoja pois mahdollisten sijoituskohteiden joukosta, kuten esimerkiksi tupakka- ja aseteollisuus. Vaikka poissulkemisen taustalla on usein tieteellisesti pätevää tutkimusta ja argumentointia, luokittelu pohjautuu viime kädessä sijoittajan oman kulttuurillisen kontekstin mukaisiin eettisiin normeihin, joita arvotetaan sijoittajan oman näkökulman mukaisesti – tällöin kyseessä on ennemminkin eettinen sijoittaminen.
Kulttuurin sisällä hyväksytty eettinen normisto voi kuitenkin muuttua merkittävästi ajan kuluessa uuden tieteellisen tiedon tai kulttuurillisten näkökulmien myötä. Esimerkiksi ydinvoiman on ajateltu olevan luonnon kannalta haitallisin energiamuoto, mutta viime vuosina sen merkitys on tunnustettu fossiilivapaana siirtymäenergiana liikuttaessa kohti hiilivapaata energiantuotantoa. Samalla tavoin hyvin sokeripitoisten elintarvikkeiden tai pikaruoan tuottajat voivat nousta sulkulistoille seuraavan kymmenen vuoden kuluessa, alkoholin tuottajista puhumattakaan, kun eettinen normisto yhteiskunnassa muuttuu.
Tämän vuoksi poissulkemista käsitellään vastuullisessa sijoittamisessa nykypäivänä eri tavoin kuin aikaisemmin. Tänä päivänä pyritään vaikuttamaan sijoituskohteiden toimintaan esimerkiksi viestimällä sijoittajatapaamisissa ja yhtiökokouksissa suoraan yrityksen johdolle ja edistämään näin kokonaisvaltaisesti niiden oman vastuullisuuden kehittymistä. Vasta viimeisenä vaihtoehtona yrityksiä poissuljetaan salkusta, mikäli toivottua kehitystä ei havaita.
Tästä näkökulmasta katsottuna puolustusteollisuus voisi hyvinkin täyttää vastuullisen sijoittamisen kriteerit, mikäli hyvin hoidettujen länsimaisten yhtiöiden avulla voidaan kasvattaa ihmisten sosiaalista hyvinvointia entistä demokraattisemmissa yhteiskunnissa.
Kirjoittaja on diplomi-insinööri ja Työeläkeyhtiö Veritaksen sijoitusjohtaja.
Kirjoitus on julkaistu aiemmin kolumnina TEK-lehdessä 3/2022.
- Haluatko lukea muita näkemyksiä? Lisää TEK-lehden kolumneja löydät täältä.