Kännykkäkamerat taas fokuksessa Tampereella

– Tiimi on erittäin osaava. Tänne on palkattu niin kovan luokan asiantuntijoita, että olen saanut älyttömän hyvää sparrausta oman ammatillisen kehitykseni kannalta.         

Näin luonnehtii diplomityötään viimeistelevä Oula Juutilainen AAC Techniologies Oy:n Tampereen toimipisteen meininkiä. Jos puhutaan matkapuhelimien kamerateknolgiasta, niin maailmalta ei monta kovatasoisempaa joukkuetta löydy.

- Tampere on kuvantamis- eli imaging-osaamisessa maailman Top fivessa, kehuu AAC Technologiesin Tampereen yksikön johtaja Eero Päivänsalo.

- USA:ssa on pari alan huippuyksikköä, sitten on Tokiossa ja Soulissa.  Eli Tampere on todella kovassa seurassa, kun se painii noiden kanssa samassa sarjassa.

Kiinalaiset tulivat ongelle

Tampereella toimi aikoinaan Nokian matkapuhelinten kameratekniikkaa kehittävä yksikkö, jossa ahersi satakunta huippuammattilaista. Kun Nokia ajoi yksikkönsä alas, vapautui osaajia rekrytointimarkkinoille.

- Kiinalainen mikrokomponentti- ja kuluttajateknologiaratkaisujen toimittaja AAC Technologies haistoi heti tässä tilaisuutensa. Yhtiön edustaja hyppäsi saman tien lentokoneeseen ja otti suunnaksi Suomen. AAC halusi osaajat itselleen, kertoo nopeasti kulkeneesta tapahtumaketjusta yhtiön Tampereen yksikön johtaja Päivänsalo.

Monet muutkin kalastivat Nokian kameraosaajia. Osansa heistä onnistui nappaamaan amerikkalainen Axon, mutta huonosti ei menestynyt kiinalaisyhtiökään. Tällä hetkellä sen Tampereen toimipisteessä työskentelee 14 huippuammattilaista. Yhtiön kunnianhimoisissa kaavailuissa puhutaan työntekijämäärän kasvattamisesta jopa sataan kolmen vuoden kuluessa.

- Tampereelle on syntynyt noin 15 kamerateknologian alalla toimivan yrityksen keskittymä. Niiden profiili on sen verran erilainen, että ne eivät oikeastaan kilpaile keskenään vaan täydentävät toisiaan.

Tampereen kaupunki on niin tohkeissaan kuvantamisen alan yrityskeskittymästä, että se puhuu erityisestä "Tampere imaging ecosystem" -verkostosta.

Päivänsalo kuvailee toistaiseksi 14-päistä joukkuettaan tuotekehitystiimiksi. Lähes kaikki ovat insinööritaustaisia. Enemmistö on suomalaisia, mutta joukkoon mahtuu myös kiinalainen, iranilainen ja ukrainalainen insinööri. Tulevaisuudessa rekrytoinnit kohdistetaan ennen muuta mekaniikan, sähkötekniikan, optiikan, softan ja testauksen osaajiin.

Ei mikään start up

Tampereen kiinalaisvetoinen kamerateknologiaan keskittyvä yritys ei ole omillaan aloitteleva startup. Sen taustalla on kiinalaisyhtiö, jolla on maailmanlaajuisesti peräti 35 000 työntekijää. Liikevaihto on 2,7 miljardia euroa. Päivänsalon mukaan yhtiöllä on sen verran isot hartiat, että Tampereen toimipiste suhtautuu luottavaisesti tulevaisuudennäkymiin.

– Emme tietenkään löydä tarpeeksi rekrytoitavia Tampereelta, vaikka Tampereen teknillinen yliopisto TTY ja siellä toimiva korkeatasoinen signaalinkäsittelylaitos onkin merkittävä toimija optisen teknologian alalla. Heitämme verkkomme muualle Suomeen ja ulkomaille.

Matkapuhelinten kamerateknologia on viime vuosina kehittynyt niin paljon, että pokkarien eli pienten, taskuun solahtavien kameroiden myynti on lopahtanut.

– Kun kännykkäkameroiden suunnittelijat aikoinaan uhosivat "tappavansa" pokkarit, heille naurettiin. Mutta näin tässä on tainnut käydä. Seuraavaksi taidamme tappaa järjestelmäkamerat, Päivänsalo uhoaa osin leikillään, mutta osin tosissaan.

Kännykkäkameroiden kehittäjät pyrkivät parempaan kuvausjälkeen mm. sijoittamalla matkapuhelimeen useampi kamera niin, että niitä kaikkia käytetään kuvaamiseen samaan aikaan. Inspiraatiota on haettu mm. hämähäkeiltä, joilla on jopa kahdeksan silmää...

– Tulevaisuuden kännykkäkameroihin lisätään tavallaan uusia aisteja ja ne tulevat kuvaamaan asioita, joita tavallinen ihmissilmä ei näe. Tällöin kamera kuvaa enemmänkin sitä, mitä ihminen kokee kuin sitä, minkä hän suoranaisesti näkee, Päivänsalo visioi.

– Me emme täällä pohdiskele vain kännykkäkameroiden tekniikkaa. Mietimme myös puettavaa elektroniikkaa, älykotia, virtuaalitodellisuuden silmälaseja, robotteja, älyautoja ja droneja. Kaikissa niissä on "näkeviä" elementtejä, joten haasteita riittää.

Lasi- vai muovilinssi?

Diplomityötään AAC Technologiesin Tampereen toimipisteessä laativa Oula Juutilainen on solahtanut joustavasti kännykkäkameroiden teknologiseen maailmaan.  Hänen vertailee diplomityössään lasi- ja muovimateriaaleja massatuotetuissa kuvantamisen sovelluksissa.

– Lasilinssit toimivat hyvin missä vain, mutta ovat kalliita. Muovilinsseissä joudutaan tekemään kompromisseja, mutta ne ovat halvempia. Lasi olisi erinomaisen käyttökelpoinen materiaali kännykkäkameroiden linssissä, jos lasisen linssin hinta saataisiin putoamaan, avaa Juutilainen diplomityönsä aihepiiriä.

Juutilainen aloitti opintonsa TTY:ssä vuonna 2012 fysiikka pääaineenaan. Syventävät opinnot hän on tehnyt optiikasta ja sivuaineeksi hän on valinnut matematiikan, minkä lisäksi hän on suorittanut aineenopettajan pedagogiset opinnot. Välillä hän on käynyt Saksassa opiskelemassa tuotantotaloutta. Tällä taustalla Juutilainen lienee optimaalinen diplomityöntekijä kiinalaisyhtiön Tampereen toimipisteessä.

–  Hain diplomityölleni tilaajaa avoimella postauksella LinkedIn´issä. Täältä huomattiin hakuni ja kutsuttiin keskustelemaan. Lopputyöni aihe suunniteltiin yhteistyönä ja täällä sitä nyt istutaan.

Juutilaisella on periaatteessa kaksi etätyöpäivää, mutta hän viihtyy sen verran hyvin AAC Technologiesin tiloissa Tampereen Hervannassa, että käy käytännöllisesti katsoen joka päivä firmassa. Kun emoyhtiö sijaitsee Kiinassa, on Juutilaisellekin siunaantunut yksi työmatka firman kotimaahan.

– Visiitti alan messuilla, tehdaskierroksia, tapaamisia, hän kertoo Kiinan reissunsa ohjelmasta.

Akateemiset puuhastelut Juutilainen aikoo ainakin toistaiseksi jättää DI:n papereihin. Hän aikoo suuntautua myyntiin ja markkinointiin. AAC Technologies saattaa olla Juutilaiselle pidempi pysähdyspaikka, koska Tampereen toimipisteestä on alustavasti lupailtu hänelle pysyvämpiäkin töitä.