Jäynät mielessä

Joukkueet olivat löytäneet TEKin Valtakunnallisiin Teekkarijäynäkilpailuihin kryptisen ajo-ohjeen ansiosta. Kaikille tiimeille oli lähetetty QR-koodi, jonka avulla monen mutkan kautta ja loogisella päättelyllä pääsi oikeaan osoitteeseen. Nyt tupsulakkiset jäynääjät istuivat kilpailun aloittavassa infotilaisuudessa.

”Poliisi pisti rautoihin teekkareiden jäynäkisan osanottajia (IS 28.9.2000)”. Tiukka otsikko heijastuu seminaariluokan seinälle.

– Tällaisia otsikoita me emme sitten halua huomenna nähdä, sanoo paikalle saapunut TEKin lakimies.

Lakimiehen tehtävä on informoida ja auttaa jäynäkilpailujen osanottajia, jos he joutuvat vaikeuksiin lain pitkän kouran kanssa. Lahden kilpailun lakimies aloitti soittamalla poliisille ja ilmoittamalla, että katukuvaan saattaa ilmaantua jotain outoa meininkiä seuraavan vuorokauden aikana.

Tuomariston ylipäätuomari, TEKin Teekkarivaliokunnan puheenjohtaja Markus Karppanen nakkaa tupsulakin päähänsä ja kertaa jäynien arvosteluperiaatteet. Jäynistä jaetaan palkinto neljässä pääkategoriassa. Palkittavia ovat Vuoden Teekkarijäynääjät 2014, Paras Ennakkojäynä, Paras Jäynä ja Osallistujien Suosikkijäynä. Lisäksi palkitaan #ParasSometus.

– Ja saatamme antaa erityismainintoja jäynille, jos on timanttista menoa, Karppanen huikkaa.

Kello on yhdeksän aamulla ja kilpailu alkaa. Innokkaat alueellisista kilpailuista valtakunnalliseen finaaliin selvinneet neljä joukkuetta pinkovat ideoimaan ja toteuttamaan jäyniään. Kilpasilla ovat turkulainen Hermann Group, Tampereen KoRKkaajat, oululainen Optiem ja Hellunfööni Otaniemestä.

Jäynä on koettava

Tampereen KoRKkaajat Pikku-Vesijärven rannassa. Joukkue asentaa ja testaa jäynässä käytettyä ammuntasimulaattoria eli Duck Hunt -peliä. (kuva: Sauli Viinamäki)

Karppanen ajaa pitkin Lahden katuja apunaan navigaattori ja kilpailujen kapellimestari, opiskelijakenttäasiamies Tero Marin. He etsivät jäyniä, joiden kulkua pitäisi päästä todistamaan. WhatsAppilla he saavat jatkuvasti tietoa ”kentältä” eli muilta tuomareilta, jotka liikkuvat nimikkojäynäjoukkueensa mukana. Navigaattori ja Marin neuvovat kilpaa eri reittivaihtoehtoja. Lopulta Lahden mutkat vievät voiton.

– Okei, teepä U-käännös, Marin neuvoo.

Pikku-Vesijärven puistossa liikkuu maastopukuisia nuorukaisia, kauppakeskuksessa suodatetaan jopa virtsasta juomakelpoista vettä ja muutamassa opettajanhuoneessa todistetaan showryhmän taidokasta tanssiesitystä. Jäynäkilpailut ovat pääseet vauhtiin.

Koska jäynät pitää mieluummin kokea, kuin kuulla toisen kertomana, on syytä lopettaa selitys ajoissa. Kaikki jäynävideot on katsottavissa Teekkari.fi-sivulta.

Pitkät perinteet

Ensimmäiset valtakunnalliset Teekkarijäynäkilpailut järjestettiin vuonna 1986 Vaasassa ja 1987 Porissa. (kuva: TEKin arkisto)

Teekkari.fi määrittelee jäynäämisen huumorimielessä tehdyksi harmittomaksi käytännön pilaksi, joka hyödyntää tekniikan keinoja.

Ensimmäinen valtakunnallisen tason jäynäkilpailu järjestettiin 1986 Vaasassa. Silloin jäynäkisojen tarkoitus oli antaa vaasalaisille esimakua siitä, mitä teknillisen korkeakoulun tulo paikkakunnalle tulisi tuomaan mukanaan.

Seuraavana vuonna kilpailu pidettiin Porissa samoista koulutuspoliittisista syistä. Kaupunki, joka ei vielä tuntenut teekkareita, haluttiin tutustuttaa opiskelijakunnan jaloon kulttuuriin.

Yksi kuuluisimmista jäynistä on Paavo Nurmen patsas Vasa-laivan kannella vuonna 1961. Yhteen pahamaineisimmista jäynistä liittyy sukkahousut päässä, lelukaupan konepistoolit kädessä pankkiin tehty visiitti hakemaan ilmaisia mainoskyniä. Tämä jäynä tehtiin vuonna 2000.

Tuomareiden sana ratkaisee

Tietyistä asioista saa jäynien arvioinneissa plussaa ja niihin pitää pyrkiä. Jäynän on hyvä olla ajankohtainen ja hauska. Sen pitäisi olla yllätyksellinen, teekkarimainen ja teknillinen – onhan tekijät tekniikan alan korkeakoulutettuja.

Koska jäynän havaitseminen on tuomareillekin haastavaa, käytännöksi on tullut, että joukkueet todentavat suorituksensa ”suullisesti, kirjallisesti, monumentaalisesti, visuaalisesti, magneettisesti tai muutoin” (Valtakunnallisen teekkarijäynäkilpailun säännöt 2014). Yleisimmäksi tavaksi todentaa jäynä on tullut videointi.

Jäynävideot katsotaan yhdessä kaikkien jäynäjoukkueiden, tuomariston ja kilpailuhenkilökunnan kesken. Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta käy katselmuksen aluksi tervehtimässä kaupunkiaan ilahduttanutta joukkoa. Katselmuksen jälkeen tuomaristo kokoontuu tarkastelemaan jäynävideoita yhdessä.

Yhdellä tuomareista on kysymys:

– Mikä tämän ”teekkarimaisuuden” varsinainen määritelmä olikaan?

Karppasella on vastaus. Se tarkoittaa, että jäynän saa vetää pitkälle, mutta se tehdään tyylikkäästi. Ensin jäynätään ja sitten suoraselkäisesti kerrotaan, mistä oli kyse.

Lopulta tulos on selvillä.

Vuoden 2014 Teekkarijäynääjät tulevat Oulusta. Optiem, onneksi olkoon! (kuva: Katariiina Rönnqvist)

Vuoden Teekkarijäynääjät 2014 -tittelin voittaa oululainen Optiem. Joukkue saa tuomareilta kiitosta siitä, että se on onnistunut hyvin höynäyttämään ihmisiä mukaan jäyniinsä. Joukkue kahmaisee myös kolme muuta palkintoa. Sen jäynä Faradei on osallistujien ja tuomariston suosikkijäynä. Lisäksi joukkue saa #ParasSometus-tunnustuksen mainiosta some-näkyvyydestään Facebookissa. 

Tuomaristo kehuu Faradei-jäynää sen kekseliäisyydestä ja monivaiheisuudesta. Jäynääjät esittivät testaavansa teleyhteyksiä ja pääsivät jopa ihmisten koteihin tekemään mittauksia.

Hellunföönin jäynään liittyi nettisivu. (kuva on ruutukaappaus)

Otaniemen Hellunföönin jäynä Suomen Kirjohanhiseurasta palkitaan parhaana ennakkojäynänä. Joukkueen hanke suojella valkoposkihanhia koostui ständeilyn lisäksi vaivalla tehdyistä nettisivuista sekä mainiosta ideasta: kaikki halukkaat saivat ryhtyä hanhikummeiksi! Tuomaristo kehui jäynän ajankohtaisuutta, toteutuksen laatua ja hyvää hassuttelumeininkiä.

Kilpailun jäynien taso oli korkea ja kaikki neljä joukkuetta saavat paljon kiitosta. Kilpailun päätteeksi Tero Marin tekee yhteenvedon:

– Sanoisin, että Suomen Chicago on otettu hyvin haltuun!

TEKin kisatoimisto jännitti jäyniä Lahdessa. (kuva: Tero Marin)