Järki käteen

|
Blogimerkintä

Hallituksen päätösten yhteisvaikutuksena olemme ottamassa askelia arvoketjussa alaspäin.

Hallituksen päätösten yhteisvaikutuksena olemme ottamassa askelia arvoketjussa alaspäin.

Valtakunnassa on nyt reilut puoli vuotta väännetty yhteiskuntasopimusta.  Valmista ei ole syntynyt ja palkansaajajärjestöt saivat ainakin alkuvaiheessa syntipukin leiman otsaansa. 

Hallitus on kuitenkin itse saanut aikaan neuvottelujen jumittumisen määrittämällä, että lopputuloksena palkansaajilta on leikattava viisi prosenttia. Ainoa, mistä sen mukaan tarvitsee neuvotella, on leikkausten toteuttamistapa. Samanaikaisesti hallitus vähentää tuotekehityksestä ja yliopistoista ja satsaa osan säästyneistä varoista maatalouteen. 

Päätösten yhteisvaikutuksena olemme ottamassa askelia arvoketjussa alaspäin, kun suunnan pitäisi olla ylöspäin.

Lisäksi, ainakin lyhyellä tähtäyksellä, palkanalennukset pahentavat julkisen sektorin alijäämää, kun menot leikkaantuvat vähemmän kuin verotulot pienenevät. Työajan pidennys taas lisää työttömyyttä, kun samasta työvoimasta saadaankin yhtäkkiä irti aikaisempaa enemmän.

Meillä on siis käsissämme kilpailukykyongelma, joka ei mitenkään ratkea pelkästään palkkoja alentamalla, vaan ennen kaikkea pitäisi saada investoinnit käyntiin.

Palkat ovat vain yksi – eivätkä edes olennaisin – kilpailukyvyn elementti. Tärkeämpää on, että tuotteet ovat kunnossa ja tuotanto on tehokasta. Kummassakin näistä Suomella on enemmän kirittävää Saksaan ja Ruotsiin nähden kuin palkoissa. Teknologiateollisuuden mukaan johtavissa teollisuusmaissa investoinnit ovat kasvaneet kymmenessä vuodessa yli 30 prosenttia, kun Suomessa ne ovat laskeneet yli 10 prosenttia. 

Meillä on siis käsissämme kilpailukykyongelma, joka ei mitenkään ratkea pelkästään palkkoja alentamalla, vaan ennen kaikkea pitäisi saada investoinnit käyntiin. Teknologiateollisuus on esittänyt, että investointilaman lopettamiseksi pitäisi ottaa käyttöön veromalli, jossa osan yrityksen voitosta voisi rahastoida myöhempää käyttöä varten investointirahastoon. 

Mielestäni näyttää siltä, että hyvän yhteiskuntasopimuksen elementit alkaisivat olla koossa. Jos Teknologiateollisuuden esityksellä saadaan aineelliset ja aineettomat investoinnit käyntiin, ja otetaan vastaan SAK:n tarjoama monivuotinen palkkamaltti, niin menestystä alkaa olla vaikea estää.

Avainsanat: