Ville Lehmuskoski keskellä kaupunkia.

Isossa kaupungissa loppuu ensimmäisenä tila

|
Uutinen
Kuuntele

Tulevaisuus. Helsingin kaupunki on saanut kaupunkisuunnittelun ylimmäksi virkamieheksi diplomi-insinöörin, joka kertoo nyt, mihin suuntaan Helsinki ja muut suuret kaupungit kehittyvät.

Kuvateksti: Muutosten keskellä. Ville Lehmuskosken mukaan automaattisesti ajavien autojen läpimurron lisäksi kaupunkikuvaa ja -elämää voivat muuttaa energiantuotannon uudet ratkaisut kuten vetyenergia, bioenergia ja pienydinvoimalat.

Ville Lehmuskoski aloitti Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtajana vuoden alussa.

Yleensä arkkitehtien miehittämään virkaan valittu Lehmuskoski kertoo nyt, miltä kaupungin kehitys näyttää diplomi-insinöörin silmin.

– Kaupungistuminen tulee jatkumaan, mutta tiivistyvä kaupunki pystyy toisaalta tarjoamaan kaupunkilaisille paremmat palvelut, niin julkiset kuin yksityisetkin. Se luo edellytykset hyvinvoinnin lisääntymiseen, Lehmuskoski sanoo.

Ajankohtaisen koronan pakottaman etätyön lisääntymisen hän näkee oppimisprosessina, jossa vuosien kehitys tiivistyi kuukausiksi.

– On selvää, että etätyö melko isossa mitassa on tullut jäädäkseen. Se parantaa yhteiskunnan tuottavuutta ja tehokkuutta, kun matkustamiseen kuluva aika vapautuu muuhun arvoa tuottavaan, Lehmuskoski toteaa.

Etätyön kasvu tarkoittaa hänen mielestään myös työn monipaikkaistumista ja siten muutospainetta niin työpaikoissa kuin kodeissakin, lisäksi muun muassa liikenneväylien kapasiteetin tehokkaampaa käyttöä.

Ympäristön oltava inspiroiva ja houkutteleva

Lehmuskoski huomauttaa ilmastonmuutoksen tulleen päätöksenteon ytimeen myös Helsingissä sellaisella ryminällä, ettei kehitystä olisi voinut ennustaa muutama vuosi sitten. Myös lähiluonto, viherpaikkojen määrä, nostattaa keskustelua.

Hyvällä kaavoituksella ja rakentamisella saamme esimerkiksi vanhusväestön liikkumaan paremmin.

– Hyvällä kaavoituksella ja rakentamisella saamme esimerkiksi vanhusväestön liikkumaan paremmin. Jalka nousee ripeämmin, kun saa välillä levähtää penkillä puistossa, maalailee Lehmuskoski.

– Parhaimmillaan riittävät ja sopivasti sijoitellut levähdyspenkit osaltaan mahdollistavat eläkeläisten aktiivisen osallistumisen yhteiskunnan toimintoihin. Muutenkin on tärkeää huolehtia, että ympäristö on kävelijän mittakaavan mukainen, ajatuksia inspiroivaa ja houkutteleva.

Lehmuskoski tähdentää monimuotoisen lähiluonnon tärkeyttä kaupunkilaisen hyvinvoinnin kannalta.

– Luontokontaktin myönteinen vaikutus hyvinvointiimme on koodattu geeneihimme. Ja luontoa kaupungissa pitää olla muutakin kuin sliipattua nurmikenttää, Lehmuskoski havainnollistaa.

Lehmuskoski uskoo digitalisaation merkitsevän perustavaa laatua olevaa muutosta kaikilla toiminnan aloilla, ja se mahdollistaa asioiden tekemisen tehokkaammin ja laadukkaammin.

Itseohjautuvat autot muuttavat pysäköinnin

Digitalisaation mahdollisuuksista yksi suurimpia voi olla esimerkiksi itseohjautuvat autot.

– Hyvistä pyrkimyksistä ja hyvästä suunnittelusta huolimatta Helsingissä ja missä tahansa isommassa kaupungissa ensimmäisenä loppuu tila.

Lehmuskosken mukaan maan pinnalle pysäköidyt autot seisovat 95 prosenttia ajasta käyttämättä ja vievät tilaa.

– Itseohjautuvat autot muuttavat tilanteen täysin: parkissa olevien autojen sijaan tulee jatkuvasti liikkeessä olevat ajoneuvot. Tai joka tapauksessa automaattisesti liikkuva auto voi ajaa parkkiin ainakin kauemmaksi alueelle, jossa tila ei ole niin kortilla, visioi Lehmuskoski äänessään insinöörimäistä intoa.

Automaattisesti ajavien autojen läpimurron lisäksi kaupunkikuvaa ja -elämää voivat muuttaa Lehmuskosken mukaan energiantuotannon uudet ratkaisut kuten vetyenergia, bioenergia ja pienydinvoimalat.

Perinteisessä lämmön- ja sähköntuotannossa kivihiilen polttoa korvaavat yhä enemmän aurinko- ja tuulienergia.

– Uudet energiamuodot saattavat kaupunkitilan käytössä tarkoittaa muutosta suuntaan, jossa energiantuotannolle tarvitaan hajautetusti pienempiä maa-aloja eri puolilla kaupunkia eikä yksittäisiä paljon tilaa vieviä voimalan paikkoja, Lehmuskoski toteaa.

– Maankäytön suunnittelussa on tärkeää seurata kehitystä, ja tarvittaessa kaavoituksella luoda edellytykset yhteiskunnan kehittymiselle. Näin teknologian hyödyt voidaan lunastaa parhaalla mahdollisella tavalla.

Seitsemän vuoden pesti

Ville Lehmuskosken alaisuudessa työskentelee nyt 1 600 henkilöä. Hän siirtyi virkaan Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) toimitusjohtajan tehtävästä, jossa hän työskenteli vuodesta 2014.

Lehmuskoski on suorittanut tekniikan opintojen lisäksi Aalto-yliopiston liikkeenjohdon tutkinnon. Mutta kuitenkin: miten uskalsit hakea korkeaan virkaan kaupunkiympäristön toimialajohtajaksi?

– Tunnen aikaisempien töideni kautta kaupunkiympäristön toimialan tehtäväkenttää ja monia työntekijöitä hyvin. Tiesin, että siellä on kansainvälisen tason timanttinen tiimi, joka pystyy selviämään Helsingin kokoisen kaupungin suunnittelun haasteista. Ja olen tietenkin innostunut meillä olevista Suomen mitassa ainutlaatuisista kaupunkikehityksen mahdollisuuksista. Siksi uskalsin hakea virkaa, Lehmuskoski sanoo.

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan työ on määräaikainen, pesti kestää seitsemän vuotta. Eläkeikä ei ole silloin lähelläkään, mitä sen jälkeen?

– Seitsemän vuotta on pitkä aika. Maailma muuttuu nyt vauhdilla ja tuntuu, että kaupunkikehityksessä yhä innostavampia haasteita nousee ratkottavaksi. Katsotaan. Odotan alkavaa työrupeamaa innolla, Ville Lehmuskoski toteaa.

image with text

Liikunnasta iloa saava DI

Espoon Lintuvaarassa asuva Ville Lehmuskoski, 48, kertoo harrastavansa liikuntaa monessa muodossa ja saavansa kaikista niistä iloa.

Erikoisimpana harrastuksena hänen laajassa lajikirjossaan on curling, josta on herunut SM-­tason mitaleita yli puoli tusinaa.  Uusioperheeseen kuuluu nais­ystävä ja omat kolme ja naisystävän kaksi lasta.

Lehmuskoski on valmistunut vuonna 1998 diplomi-insinööriksi TKK:lta Espoosta pääaineenaan liikennetekniikka ja sivuaineinaan tietekniikka, yhdyskuntien ympäristönsuojelu sekä vesihuoltotekniikka.

Hän on tehnyt nousujohteisen uran julkisella puolella: Helsingin kaupungin liikennelaitoksen HKL:n suunnittelujohtaja (2006–2009), Helsingin seudun liikenteen HSL:n joukkoliikennesuunnitteluosaston johtaja (2010–2012), Helsingin liikennesuunnittelupäällikkö (2012–2014), HKL:n toimitusjohtaja (2014–2021) ja Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtaja (2022–).

Olet saanut aika tarkalleen koulutustasi vastaavaa työtä. Oliko sinulla selvä suunnitelma alun perin ja oliko tähtäin julkisen puolen töissä?

– Valmistuessani minulla ei ollut kovinkaan selkeää ajatusta tulevan työuran askelmerkeistä. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asioiden aikaan saaminen ovat minulle kuitenkin aina olleet tärkeitä.

– Mutta olinhan minä ensin kymmenen vuotta yksityisellä ennen Helsinkiin liittyviä töitä. Tutustuin konsultin työssäni Helsingin virkamiehiin, ja HKL:n eläkkeelle jäävä suunnittelujohtaja kehotti minua hakemaan virkaansa. Hain ja minut valittiin, ja olen edelleen sillä tiellä, Lehmuskoski summaa.

Vaikka julkisen puolen palkka- ja muut edut kalpenevat yksityisille tarjoomuksille, syy julkisella puolella työskentelyyn on hänelle selvä.

– Kaiken työn, niin kaavoituksen kuin rakentamisenkin, lähtökohtana täytyy olla lisätä kaupunkilaisten hyvinvointia. Muu olisi merkityksetöntä, Ville Lehmuskoski toteaa.