Ilmi Salminen: Ei työnnetä nuoria kasvamaan!

Ennen kuin Länsimetro starttaa, Aalto-yliopiston teekkari Ilmi Salminen, 26, lupaa valmistua diplomi-insinööriksi. Samanaikaisesti hän lukee Helsingin yliopistossa oikeustiedettä neljättä vuotta.

Silti eritysesti tänä vuonna Salmista juoksuttaa YK-nuorisodelegaatin tehtävä. Siihen häntä ehdotti alun perin seitsemän vahvaa yhteisöä – partiolaisista ylioppilaskuntien liittoon.

Helsinkiläinen Salminen on toiminut linkkinä YK:n ja Suomen nuorten välillä; vienyt nuorta ääntä YK:hon ja kertonut taas Suomessa, mitä YK:ssa tapahtuu.

– Vaikuttamistyötä ja viestintää, Salminen summaa tyytyväisenä vuoteen.

YK-kokouksissa New Yorkissa hän piti puheenvuorot helmikuussa ja heinäkuussa, ja kolmas Atlantin ylitys on edessä lokakuun YK:n yleiskokoukseen. Suomessa Salminen on vienyt viestiään eri tapahtumiin.

Yk-nuorisodelegaattina Ilmi Salminen piti helmikuussa Suomen kansallisen puheenvuoron sosiaalisen kehityksen toimikunnan kokouksessa YK:n päämajassa New Yorkissa. Kuva: Ilmi Salmisen kotialbumi

”Jo Facebook oli parikymppisen perustama”

Pääteemoja Salmisella on ollut kaksi: nuorten naisten ja naisten oikeudet sekä ”Nuoret, rauha ja turvallisuus”, joka on YK:n turvallisuusneuvoston nuijima päätöslauselma parin vuoden takaa.

– Keskusteluissa nuoret nähdään monesti uhreina tai syyllisinä. Heidät pitäisi nähdä positiivisina muutosvoimina, Salminen painottaa.

Hän kokeili taannoin, mitä Google antaa vastaukseksi hakusanoilla ”nuoret ovat”. Google tarjosi vaihtoehdoiksi, että nuoret ovat laiskoja, tyhmiä, riippuvaisia teknologiasta tai että nuoret ovat tulevaisuus.

– On tosi väärin ajatella, että nuoret ovat tulevaisuus, koska nuoret voivat toimia jo nyt johtavissa tehtävissä, tehdä monenlaisia juttuja ja viedä maailmaa positiiviseen suuntaan. Ei tarvitse odottaa huomista!

Nuoret voivat viedä maailmaa positiiviseen suuntaan. Ei tarvitse odottaa huomista!

– Teknologisessa murroksessa olisi myös erikoista jättää nuoret päätöksenteon taustalle. Jo Facebook oli parikymppisen kaverin perustama, Salminen jatkaa. 

Hän toivoo Suomenkin vahvistavan nuorten roolia esimerkiksi kehityspolitiikassa rahoittamalla näiden suunnittelemia ja johtamia hankkeita.

Ilmi Salminen sanoo oppineensa paljon uutta. Hän on käynyt hyviä keskusteluja YK:ssa, mutta ehkä vielä tärkeämpiä Suomessa – vaikkapa äskettäin, kun Aalto-yliopistolla oli kylässä joukko kiinalaisia nuoria Tsinghuan yliopiston ylioppilaskunnasta. Salminen puhui tapaamisessa YK:n roolista ja tuli hieman yllätetyksi siinä, miten paljon vieraat korostivat kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä.

Salminen on oppinut senkin, että välttämättä nuorta naisdelegaattia ei oteta joka kulttuurissa kovin vakavasti. Kirimistä on tosin Suomessakin, ”jos katsoo, miten paljon nuoria naisia on johtotehtävissä bisneksessä tai startupeissa”.

”Voi tehdä tosi monenlaisia juttuja”

YK-vuosi on syönyt opiskeluaikaa, mutta Salminen ajattelee niin, että pitää tehdä asioita, jotka kiinnostavat ja joista oppii.

Uusien asioiden tekemisen Salminen löysi erityisesti Aalto-yliopiston ylioppilaskuntatehtävien myötä. Asioiden yhteiskunnallinen ulottuvuus alkoi sytyttää.

Salmisen monialainen innostus on irrottanut teekkarikavereilta kommentteja tyyliin, ”onpa kiinnostavaa, että teet tuollaista”.

Uusin harrastus on eräänlainen coachaus, jossa Salminen herättelee uraratkaisuja. Kymmenkunta ihmistä jonottaa parhaillaan keskusteluvuoroa.

– Haluaisin laajentaa myös teknisten alojen ihmisten näkökulmia ja kannustaa heitä tekemään monenlaisia juttuja, Salminen sanoo.

– Tekniikan suunnittelu vaikuttaa siihen, miten ihmiset elävät. Minkälaista IT:tä meillä on ja minkälaiseksi maailma muotoutuu. Yhteiskunnallisen näkökulman yhdistäminen tekniikkaan on hedelmällistä.

Salminen opiskeli Aalto-yliopistossa informaatioverkostoja, mutta koska kansainvälinen oikeuskin innostaa, hän päätti yhdistää ne.

– Minua kiinnostaa organisaatioiden kehittäminen kansainvälisessä kontekstissa. Onko se valtio, yritys vai kansainvälinen järjestö, en ole vielä lyönyt lukkoon.