Hyödynnä teknologiaa fiksusti
Aivojen tylsistyminen on luovan ajattelun edellytys, sanoo sosiaalipsykologian tohtori ja yrittäjä Suvi Uski.
Pling. ”Katsonpas nopeasti, mitä Pekka vastasi sähköpostiin. Aha, laitankin saman tien tästä korjauspyynnön yhteistyökumppanille. Ja onpas tuolla mielenkiintoinen työhön liittyvä somekeskustelu. Taidanpa laittaa pari kommenttia iltapalan lomassa…”
Kuulostaako tutulta illalta? Ehkä ei kuitenkaan pitäisi.
– On pakko oppia sulkemaan teknologiat ympäriltä hetkittäin. Kun teemme näin, aivomme saavat hiukan lomaa ja pääsevät tylsistymään, mikä on korkeatasoisen ja luovan ajattelun edellytys, korostaa sosiaalipsykologian tohtori ja yrittäjä Suvi Uski.
Jos olemme koko ajan käsi kännykällä ja mieli töissä, aivot ovat jatkuvasti hälytysvalmiudessa.
– Ilman aivojen tylsistymistä yleinen suoritustaso laskee huomattavasti, ja työn laatu tippuu sille tasolle, jonka kone voi jo tehdä, Uski varoittaa.
Jatkuva mahdollisuus tehdä töitä asettaa haasteita erityisesti johtamiselle.
– Myös tulevaisuuden työelämään kuuluu aikoja, jolloin voi olla täysin vapaalla. Hyvä keino on jaotella aika hetkiin, jolloin ollaan keskittymistä vaativissa töissä, tavoitettavissa ja täysin vapaalla, hän neuvoo.
On pakko oppia sulkemaan teknologiat ympäriltä hetkittäin.
Hyvät sosiaaliset taidot auttavat pärjäämään
Uski on tutkinut sosiaalisen median ja digitaalisuuden vaikutusta nuoriin ja aikuisiin. Puolitoista vuotta sitten hän halusi testata oppimaansa käytännössä ja hyppäsi tuttujensa kanssa perustamaan startup-yritystä. Syntyi Mightifier-sovellus, joka tähtää luokan yhteishengen parantamiseen ja koulukiusaamisen kitkemiseen.
– Sovellus rohkaisee oppilaita antamaan positiivista palautetta luokkakavereista. Tavoitteena on kehittää lasten ja nuorten sosiaalisia taitoja.
Uskin mukaan hyvät sosiaaliset taidot ovat avainasemassa nopeatempoisessa työelämässä pärjäämisessä.
– Kun on hyvät sosiaaliset taidot, on paljon enemmän myös tervettä itsetuntoa. Se on isoin voimavara, mikä meillä on. Kun menee mihin tahansa tilanteeseen, syntyy todennäköisimmin tunne, että pärjää ja voi itse päättää, mihin suuntaan vie tilannetta.
Uskin mukaan tarvitsemme nimittäin liimaa, joka pitää työyhteisöt kasassa. Hektisessä arjessa ei aina ehdi tapaamaan työkavereita ja usein työpiste vaihtuu asiakkaan mukaan.
– Enää ei sitouduta yhteen työnantajaan eikä pelkästään rahallakaan pysty sitouttamaan työntekijöitä. Jos on hyvä työporukka, ihmiset eivät halua lähteä pois, Uski uskoo.
Hyvät sosiaaliset taidot ovat avainasemassa nopeatempoisessa työelämässä pärjäämisessä.
Arvojen läpinäkyvyys lisää vaikuttavuutta
Suomessa ollaan siirtymässä kovaa vauhtia databisnekseen. Uskin mielestä teknologian kehittämisessä on oleellista ymmärtää aiempaa paremmin ihmisen käyttäytymistä ja teknologian vaikuttavuutta.
– Yhteiskuntaan on tullut paljon arvopohjaista ostamista. Halutaan ostaa sellaista, joka tukee ihmisten käsitystä eettisestä tavasta toimia. Myös teknologiat pitäisi rakentaa samalla tavalla.
– Ihmiset tarvitsevat läpinäkyvyyttä siihen, mihin dataa käytetään, missä bisneslogiikka on ja minkälaista arvopohjaa bisnes pitää sisällään.
Kun tehdään ihmisistä tai yhteiskunnasta parempaa ja saadaan sillä tuottoa, liiketoiminnassakin ovat arvot kohdillaan.
Uski ottaa esimerkiksi Someturva-palvelun, jota hän on paraikaa kehittämässä ja joka on mukana 43 suomalaisen säätiön yhteisessä Vuosisadan rakentajat -kilpailussa. Someturva on ilmaista lakipalvelua tarjoava mobiilisovellus, josta nuori voi hakea apua sosiaalisessa mediassa kohtaamansa vihapuheen pysäyttämiseksi.
– Hyvä vaikuttavuusketju lisää yhteiskunnan toimivuutta. Kun tehdään ihmisistä tai yhteiskunnasta parempaa ja saadaan sillä tuottoa, liiketoiminnassakin ovat arvot kohdillaan, Uski uskoo.
Lue myös artikkelit