HelYEA! TEK-verkosto kasvaa kohisten

HelYEA syntyi TEKin valtuuston järjestäytymiskokouksessa 2017 Jätkäsaaren Clarionissa – kokoustauolla. 

– Jossain siinä välissä Juho Salmi, TEKin hallituksen jäsen nuorten ryhmästä,  tuli kysymään, lähdenkö mukaan. Päätettiin puhaltaa yhteisöllisyys uuteen kukoistukseen, kertoo TEKin projektipäällikkö Jussi-Pekka Teini Young Engineers and Architects in Helsinki Region -verkoston käynnistymisestä. 

Verkostossa on tapahtunut vuoden aikana jo vaikka mitä. 

– Keväällä käytiin Ornamon taidemyyntitapahtumassa ja saatiin asiantuntijalta vinkkejä taiteen ostamiseen. Talvella vierailtiin Futuricessa ja Vincitissä. Toukokuussa kuultiin ”setäkuiskaaja” Jenni Karjalaisen luento ja neuvot, miten nuoret työntekijät selviävät setäikäisten kollegojen ja pomojen kanssa. Lisäksi on vierailtu eduskunnassa, maisteltu Fat Lizardin oluita ja tavattu muuten vaan afterworkeilla, Teini kertoo. 

Verkosto on tarkoitettu alle nelikymppisille – tai sellaiseksi itsensä tunteville! – uransa alkuvaiheessa oleville. 

– He ovat urallaan samankaltaisissa tilanteissa ja hyötyvät vertaistensa kokemuksista. Ja kyllähän nuoret tykkäävät olla toisten nuorten kanssa, Teini toteaa "ikärajoista".

Facebookiin perustettu HelYEA-ryhmä onkin paisunut kuin pullataikina: ryhmään on kirjautunut jo 680 jäsentä. Oleellista on kuitenkin tavata kasvokkain.

Nimenomaan livetapaamisia kaipasi myös HelYEA:n perustajajäsen ja puheenjohtaja Elina Honkala. 

– Muuttaessani pohjoisesta Helsinkiin halusin solmia kontakteja alallani toimiviin nuoriin aikuisiin pääkaupunkiseudulla. Opiskelijana olin tottunut verkostoitumaan, valmistuttuani kaipasin jotain samanlaista.

Jatkossa HelYEA:laisten on tarkoitus tutustua myös muiden nuorten ammattilaisten verkostoihin. 

– Olemme olleet yhteydessä jo Finland Young Professionals -ryhmään. Ja Nuorten Ekonomien, Nuorten lääkäreiden ja Nuorten Lakimiesten kanssa meillä oli juuri rapujuhlat, Honkala kertoo syksyn kuulumisia. 

Teini puolestaan lupaa, että TEK tukee vastaavien verkostojen rakentumista muuallekin.

– Tampereella on jo käynnissä oman ryhmän suunnittelu. Mukaan ovat tulossa myös  Insinööriliiton jäsenet. Ensimmäinen tapahtuma on määrä järjestää 25. syyskuuta, Teini kertoo haastattelua elokuun lopussa tehtäessä.  

Ammatillinen verkosto opettajille

Myös tekkiläisten ammatillinen verkostoituminen laajenee syksyn kuluessa. 

– Tekniikan alan osaamisen kehittäjien verkosto on jo pienimuotoisena olemassa, mutta nyt ryhmään toivotaan vahvistusta eri aloilta. Asiat ja ongelmat ovat usein samoja olipa ala tai paikkakunta mikä tahansa, TEKin verkostoprojekteista vastaava yhteisösuunnittelija Tiina Mikkonen kertoo. 

Ryhmä tarjoaa verkostoitumismahdollisuuden esimerkiksi opetushenkilöstölle ja yliopistojen täydennyskoulutusorganisaatioiden opettajille. TEK auttaa linkittämään osaamisen kehittäjät yhteen, mutta jäsenet saavat hyödyntää verkostoaan parhaaksi katsomallaan tavalla sekä netissä että livenä. 

Kv-verkosto käynnistymässä

Myös kansainvälistymisestä kiinnostuneille jäsenilleen TEK avaa tänä syksynä täysin uuden verkostoitumismahdollisuuden. 

– Käynnistämme verkoston loppuvuodesta, ja mukaan ovat tervetulleita niin Suomessa opiskelevat ja työskentelevät ulkomaalaiset kuin kansainvälistymisestä kiinnostuneet suomalaisetkin. Jos siis haluaisit työskennellä ulkomailla tai saada kansainvälisiä kontakteja, niin tämä on oikea verkosto sinulle – tervetuloa, Mikkonen innostaa. 

Napoli, Yrittäjäklubi, uraillat, afterit...

HelYEA, ammatilliset verkostot sekä Nuorten osaajien afterit – joista voit lukea tämän lehden sivulta 55 – ovat esimerkkejä TEKin uudesta yhteisöllisestä toiminnasta. 

Esimerkkejä jo vuosia toimineista vilkkaista TEK-verkostoista ovat puolestaan vuonna 2012 perustettu, yli 600 jäsenen Yrittäjäklubi sekä vuonna 1980 perustettu, myös liki 650 jäsenen Naispolyteekkarien Napoli.

Tapahtumien ja koulutusten lisäksi Yrittäjäklubi tarjoaa klubi-iltoja ja webinaareja. Teknologiayrittäjyyspäivät järjestetään vuosittain, tänä vuonna marraskuun 13. päivänä Tampereella. Vetonauloja ovat Yhdysvaltojen entinen suurlähettiläs, yrittäjä Bruce Oreck ja Sävelkellon keksijä, startup-yrittäjä Perttu Pölönen. 

Yrittäjäklubilaiset saavat kerran kuussa oman sähköpostikirjeen, ja myös Facebookista voi seurata klubin tarjontaa. 

– Verkostoituminen on auttanut tutustumaan muihin yrittäjiin, mutta onpa verkostossa syntynyt asiakkuussuhteitakin  ja tehty yrityskauppoja, Yrittäjäklubin asioita TEKissä hoitava asiamies Martti Kivioja kertoo.  

Napoli kokoaa puolestaan yhteen pääkaupunkiseudulla tekniikan alalla toimivia akateemisia naisia. Toiminta on vilkasta, viime vuonna Napoli järjesti 77 jäsentapahtumaa!  Napolilla on jäsenilleen myös kiitosta saanut mentorointiohjelma. Viitisen vuotta pyörineessä ohjelmassa on muodostettu nelisenkymmentä paria, jotka ovat työstäneet asioita yhdessä keskimäärin vuoden verran. 

Mitä hyötyä?

– Ammatillisten verkostojen merkitys kasvaa koko ajan, esimerkiksi työtä haetaan nykyään nimenomaan oman kontaktiverkoston kautta, Teini ja Mikkonen toteavat.

Verkostojen voimasta todistavat myös diplomi-insinöörit Juho Liljeroos ja Petri Louhelainen. 

Kilta, NääsPeksi, Tamppi, Wappuradio, Tammerkosken Nuorkauppakamari... Lista on pitkä, kun tamperelainen Liljeroos luettelee tahoja, joissa omat verkostot ovat rakentuneet. 

– Kun on monessa mukana, oppii tuntemaan ihmisiä. Ja kun on ihmisten mielessä, siitä koituu monenlaista hyötyä. Lähtökohtana on kuitenkin se, että kun antaa, voi myös saada, Liljeroos määrittelee verkostoitumisfilosofiaansa. 

Palvelumuotoilua tarjoavan Effision omistaja pitää verkostoja ensiarvoisina niin yksityiselämän kuin työelämän kannalta.

– Kyllä verkoston kautta on tullut pari asiakastakin. 

Liljeroos on aktiivinen osallistuja LinkedIn-ryhmissä ja Facebookissa, mutta arvostaa kuitenkin elävää elämää virtuaalimaailmaa enemmän. 

Helmikuussa 2017 perustetun ohjelmistoyrityksen Kamu Healthin tuotekehityspäällikkö ja perustajajäsen Louhelainen on myös verkostoitumisen konkari. Ja siitähän on ollut vain hyötyä; vuonna 2002 tietotekniikan diplomi-insinööriksi valmistunut Louhelainen ei ole juuri työhakemuksia kirjoittanut. 

– Olen saanut kaikki työpaikkani verkostojen kautta.

Louhalaisen tärkeimpiin verkostoihin kuuluvat entiset kollegat ja työnantajat. 

– Osasta on tullut vuosien varrella kaveriporukkaa, jota tapaan melko säännöllisesti kasvokkain.Osaan tulee taas pidettyä yhteyttä lähinnä LinkedInin ja Facebookin välityksellä. 

Reaktorilla 2011–15 työskennellyt Louhelainen käy myös yrityksen alumnitapaamisissa. 

Osa Louhelaisen verkostoista on muodostunut yrittäjyyden ympärille. 

–  Startupille Slush on verkostoitumisen paratiisi.  

Liljeroos ja Louhelainen antavat verkostoitumista ujosteleville pari vinkkiä.

–  Mene puhumaan niille, joita et vielä tunne, Liljeroos sanoo, ja Louhelainen jatkaa:

–  Kuuntele, mitä toinen sanoo ja ilmaise kiinnostuksesi muutamalla kysymyksellä, niin juttu lähtee luistamaan.

Yli 80 % verkostoituneista kokee verkoston auttaneen menestymään työelämässä! 

Verkostojen kasvava merkitys on todettu tutkimuksissakin.  Sitran pari vuotta sitten tekemän Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -kyselytutkimuksen mukaan aktiivisesti verkostoja hyödyntävät henkilöt kokevat myös hyötyvänsä niistä selvästi. Yli 80 prosenttia heistä on sitä mieltä, että verkostoituminen on auttanut menestymään työelämässä.

Sama selvitys osoitti verkostojen mahdin työnhaussa: enää vain joka neljäs suomalainen oli työllistynyt avointa työpaikkaa hakemalla. 

Vaikka verkostoituminen todettiin hyödylliseksi, vain kuusi prosenttia Sitran tutkimukseen vastanneista piti sitä vahvuutenaan. 

TEK Loungessa tavataan

TEK tarjoaa tekkiläisille myös kohtaamispaikkoja. Tampereen teknillisen yliopiston kampuksen TEK Lounge on ollut avoinna jo vuoden verran. Sinne voi sopia tapaamisia – ja siellä toki törmää tekkiläisiin melko varmasti sopimattakin. 

Lappeenrannan kampukselle lounge avataan suunnitelmien mukaan ensi vuoden alussa. Parin vuoden kuluessa TEK Lounget avannevat ovensa myös Otaniemessä, Oulussa ja Turussa.

Jännittääkö verkostoituminen?

Saa jännittää! Jännitykseen liittyvät tuntemukset ovat merkki siitä, että fyysinen vireystilamme nousee, kierrokset meissä ikään kuin lisääntyvät, puheviestinnän yliopisto-opettaja Riikka Järvelä Helsingin yliopistosta sanoo.

– Useimmat meistä jännittävät vuorovaikutustilanteissa, eikä tätä jännitystä tarvitse yrittää poistaa.  Se on normaalia.

Konsteja jännitysoireiden lieventämiseen on kuitenkin kosolti. Vaikka emme voi hallita jännityksen tunnetta, niin omaa toimintaamme voimme muuttaa ja suunnitella – mikä sitten vähitellen vaikuttaa myös tunteisiimme ja ajatuksiimme.

Järvelä neuvoo ensin miettimään, mitä ja missä jännität.

– Pelkäätkö kompuroivasi? Tutustu etukäteen tilaan, jossa tapaaminen on – Google auttaa. Ja kun olet siellä, valitse itsellesi turvalliselta ja mukavalta tuntuva paikka.

– Vai tuntuuko juuri vieraiden seuraan astuminen mahdottomalta? Keskitytkö omiin jännitysoireisiisi? Laske silloin vaikka monellako osallistujalla on silmälasit. Näin keskityt asioihin itsesi ulkopuolella ja saat aikaa tottua tilanteeseen, Järvelä opastaa.

– Etkö keksi mitään sanottavaa? Valmistele keskusteluun osallistumista etukäteen. Small talkin hallitsevat amerikkalaiset tuttuni kertoivat miettivänsä tapahtumiin mennessään aina kolme keskustelunaihetta valmiiksi. 

Järvelä neuvoo myös helpomman konstin: ota puhelias kaveri mukaasi tai hankkiudu paikalla sellaisen viereen. Lisäksi Järvelä kannustaa kuuntelemaan muita.

– Kun joku kuuntelee meitä, se tuntuu aina mukavalta.

Ja vielä lopuksi yksi neuvo:

– Suhtaudu itseesi lempeästi.

• Tutustu: Jännä juttu -itseopiskelusivusto: 
headsted.fi/jannitys