Ensin on kysyttävä: Mihin tuloksia voi käyttää?

|
Uutinen
Kuuntele

Tampereen teknillisen yliopiston optoelektroniikan tutkimus­keskus ORC on maailmankuulu. Laadukkaan tutkimuksen lisäksi sieltä on syntynyt menestyneitä yrityksiä.

Kaikki alkaa kysymyksestä miksi. Mitä hyötyä jonkin materiaalin ominaisuuksilla on? Mihin sitä voisi käyttää? Minkä ongelman haluat ratkaista?

Muun muassa näitä kysymyksiä Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) optoelektroniikan tutkimuskeskus ORC:n perustaja, professori Markus Pessa halusi tutkijoidensa kysyvän. Näin tutkimustulokset eivät jäisi pölyttymään tieteellisiin julkaisuihin, vaan niistä syntyisi tuotteita.

Seppo Orsila oli vuonna 1996 toisen vuoden teekkari. Hän pääsi tutkimusassistentiksi optoelektroniikan tutkimusryhmään ja tekemään tutkijoiden kanssa "kaupallista ja puolikaupallista toimintaa".

Orsila kehuu ryhmän ja Tampereen teknillisen korkeakoulun (nykyisin TTY) ennakkoluulotonta "can do” -asennetta. Tutkimusryhmä teki korkeakoulun johdon kanssa sopimukset, jotta he saivat tehdä korkeakoulun laitteilla liiketoimintaa iltaisin.

Jo tuolloin optoelektroniikan tutkimusryhmä oli tunnettu laadukkaasta tutkimuksestaan ja yritysyhteistyöstään, vaikka ORC perustettiin varsinaisesti vasta keväällä 1999.

Muutaman vuoden "harjoittelun" jälkeen Orsila oli mukana perustamassa Modulight oy:tä yhdessä Mika Saarisen ja Petteri Uusimaan kanssa.

– Itse me poikien kanssa keksimme, että perustetaan firma. Joskin aikaisemmat esimerkit varmasti katalysoivat sitä. Pessan laitoksessa oli koko ajan se fiilis, että yritetään saada jotain, josta tulee Suomelle vientituloja ja sitä kautta kaikille yhteistä hyvää.

Orsila muistuttaa myös, että tutkimusryhmällä oli tutkimuskumppaneinaan paljon kansainvälisiä suuryrityksiä.

– Ne antoivat ymmärtää, että ostavat kyllä, jos alamme tehdä.

- ORC tunnetaan laajasti maailmalla. Siksi muistan aina mainita, että Modulight on ORC:lta spinnannut yritys, sanoo laserin lääketieteellisiin sovelluksiin erikoistuneen Modulight oy:n hallituksen puheenjohtaja Seppo Orsila.

Ainutlaatuinen yhdistelmä osaamisia

Tieteellisten tutkimusten parempi hyödyntäminen on ikuinen puheenaihe. Ehkä tutkija ei näe tutkimustensa laajempaa hyötyä, ehkä tuloksista ei osata viestiä oikealla tavalla tai oikeille ihmisille, tai ehkä tutkijoista ei tule hyviä yrittäjiä.

Markus Pessa lähestyi asioita motivaation kautta. Tämän sai huomata myös vuonna 1999 Bukarestista Tampereelle väitöskirjaa tekemään tullut Mircea Guina.

– Markus tartutti minuun viruksen. On huomattavasti palkitsevampaa käyttää 5–10 vuotta aikaa jonkin asian tutkimiseen, kun kysyy, mihin tutkittavaa asiaa voisi käyttää, Guina kertoo.

Guina korostaa, että matkan varrella tämä käyttötarkoitus voi muuttua, mutta jonkinlainen maali on hyvä pitää mielessä.

– Tutkimus on hyödyllistä. Aina emme vaan heti tiedä mihin.

Guinaan motivaatio todella tarttui. Hän työskenteli alkuun niin tiiviisti, että ei edes tiennyt, että Tampereella oli toinenkin keskusta Hervannan lisäksi.

Valery Filippovilla kaikki lähti ideasta. Filippov kertoo, että normaalisti laserkuidussa pitää olla useita vahvistimia, joiden jälkeen kuidun paksuus ja suorituskyky heikkenee. Filippov sai idean korkeatehoisesta laserkuidusta, joka toimii samalla vahvistimena.

Tämän idean hän esitteli Markus Pessalle yhdeksän vuotta sitten.

Matkan varrella on pitänyt ratkaista monia ongelmia, mutta viimein lokakuussa 2016 tutkimustyö oli siinä vaiheessa, että Filippov perusti yrityksen nimeltä Ampliconyx oy, jonka ensimmäinen tuote on korkeatehoiseen laserkuituun liitettävä vahvistin. Tämä on kuitenkin vasta alkua.

ORC:n ainutlaatuinen piirre on, että tutkimuskeskus yhdistää maailmanluokan tutkimuksen ja osaamisen lasereista ja valoista, uusimmista materiaaleista ja elektroniikkakehityksestä. Tämä yhdistelmä auttoi Filippovia löytämään keksinnölleen uuden sovelluksen.

Filippov kertoo, että hän liittyi ORC:ssa professori Oleg Okhotnikovin tutkimusryhmään, joka kehitti ultranopeita lasereita. Hän tajusi, että hänen kehittelemänsä idean pohjalta voisi rakentaa lasereita, joita voi käyttää esimerkiksi timantin tai piirilevyjen leikkaamisen. Ultranopeat laserit tuottavat viiden miljoonan watin lasersäteen joidenkin pikosekuntien ajaksi, joten leikattava materiaali ei ehdi lämmetä. Näin leikkausjälki on ensiluokkainen.

Filippov kertoo, että tällä hetkellä vastaavat laserleikkauskoneet maksavat noin 400 000 euroa. Hän uskoo, että pystyisi valmistamaan laitteita, joiden hinnaksi tulisi 70 000–100 000 euroa. Tätä hän aikoo lähteä kehittämään noin puolentoista vuoden päästä, kunhan saa ensin ensimmäisen tuotteen valmiiksi ja myynnin käyntiin kunnolla.

Professori Mircea Guina on kehittänyt tutkimusryhmänsä kanssa materiaalin, jonka avulla voidaan tuottaa keltaista laservaloa. Sama materiaali voi myös vastaanottaa valoa. (Kuva: Pekka Leiviskä)

Puolijohdetutkimusryhmä aikoo kutistaa aurinkopaneelit

ORC:n kruununjalokivi oli ollut Pessan johtama puolijohdetutkimusryhmä. Vuonna 2009 Pessa joutui luopumaan sekä sen että koko ORC:n johtamisesta, kun ikä tuli täyteen.

Pekka Savolainen aloitti kesäkuussa 2009 ORC:n johtajana, ja samalla ORC:ssa tehtiin selvempi työnjako. Savolainen keskittyi johtamaan tutkimuskeskusta ja auttamaan rahoituksen hakemisessa. Puolijohdetutkimusyksikön johtoon valittiin Mircea Guina.

Guina aloitti projektin, joka alkoi tutkia hyvin tehokkaita aurinkokennoja. Taustalla tässä oli hänen oma tutkimuksensa keltaisen laserin parissa. Hän aikoo yhdessä tutkijaryhmän kanssa valmistaa muutaman neliömetrin aurinkokennopaneelin, joka vastaa ominaisuuksiltaan nykyteknikalla toteutettua jalkapallokentän kokoista aurinkokennopaneelia.

Guina kokee kulkevansa Pessan jalanjäljissä. Hän haluaa olla mukana tuottamassa parempaa tutkimusta, parempia yrityksiä ja parempaa koulutusta.

– Haluan tehdä asioita, jotka ratkaisevat jotain.

Pessan istuttama asenne on synnyttänyt ORC:stä jo kymmenen yritystä. Pessa itse on perustanut niistä kolme ja Guina yhden.

Seppo Orsila kiinnostui pian Modulightin perustamisen jälkeen taloudesta ja kansainvälisestä kaupasta. Hän pääsi Nokialle töihin vuonna 2006. Vuosien varrella hän muun muassa neuvotteli sopimuksia 70 maahan ja sai paljon vastuuta.

Vuonna 2014 Orsila palasi Modulightiin johtamaan kansainvälistä myyntiä ja tuotehallintaa.

– Olen ikuisesti kiitollinen Nokialle. Ennen paluutani Modulightiin, sen liikevaihto oli tasainen viiva. Nyt liikevaihto on kasvanut 30 prosenttia kolmena vuonna peräkkäin, Modulightin hallituksen puheenjohtajana toimiva Orsila sanoo. 

Hän arvioi liikevaihtoa kertyneen viime vuonna noin neljä miljoonaa euroa ja liikevoittoa miljoona euroa.

Liiketoimintaa on parasta kehittää asiakkaiden kanssa

Orsila reissaa paljon erityisesti Piilaakson ja Tampereen väliä ja etsii uusia asiakkaita. Jos hän pääsee pitämään esitystä, ensimmäiseksi hän yleensä näyttää ilmakuvaa Hervannasta.

Samaan kuvaan mahtuvat TTY, Nokia, Microsoft, Intel, Qualcomm ja muut yritykset sekä Modulight. Näistä TTY – englanniksi TUT – tuntuu olevan vähiten tunnettu.

– Markuksen perustama ORC tunnetaan maailmalla laajasti monissa piireissä. Siksi muistan aina mainita Modulightin olevan ORC:lta spinnannut yritys.

Orsilan mukaan liiketoiminnassa sääntö numero yksi on se, että mahdollisimman äkkiä pitää tehdä töitä asiakkaiden kanssa.

– Tuotteesta ei tule ikinä hyvää, jos asiakas ei ole kertonut, mitä sillä pitää voida tehdä. En tiedä yhtään tämän alan yritystä, joka tekisi liiketoimintaa sillä tuotteella, jolla aloittivat toiminnan.

Modulightin ensimmäiset tuotteet liittyivät tietoliikenteeseen. Seuraavat ideat liittyivät avaruusteknologiaan ja sotateknologiaan. Näistä mikään ei kuitenkaan lähtenyt liiketoimintamielessä lentoon, vaikka Modulightin tekniikkaa onkin avaruudessa asti.

Yhtiön neljäs liikeidea muutaman vuoden takaa keskittyy laserin lääketieteellisiin sovelluksiin. Niistä tulee noin 60 prosenttia liikevaihdosta.

Orsilan mielestä suomalaiset ovat erityisen hyviä ymmärtämään ja hallitsemaan kokonaisuuksia.

– Suomelle on hyvä kilpailuetu, että pystymme yhdistämään hyvin spesifisen teknisen tietämyksen ongelmanratkaisuun. Tämä kokonaisuuden hallinta on myös ollut ORC:n toimintakulttuurin ja tuloksellisuuden perustana. 

TTY:n vuodenvaihteessa organisaatiomuutoksissa ORC ja optiikan laboratorio yhdistettiin fysiikan laitoksen fotoniikan laboratorioksi, jossa tutkimustyö nyt jatkuu. 

Teknis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani Jyrki Vuorinen kertoo, että ORC:n tutkimusryhmät käyttävät jatkossakin ORC:n hyvämaineista brändiä.

Koko Suomen etu olisi, että uusi laboratorio pystyisi tuottamaan edelleen maailmanluokan tutkimusta ja uusia yrityksiä.

Valery Filippov (vas.) jatkaa perustamansa Ampliconyx oy:n pyörittämistä TTY:ltä vuokraamissaan tiloissa. Tutkimuksen tuloksia hänen kanssaan tarkastelee projektitutkija Teppo Noronen.

 

Avainsanat: