Antti Vasara rakentaa VTT:stä ajatusjohtajaa

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toimitusjohtajana marraskuussa aloittaneen Antti Vasaran mielestä Suomi kaipaa nyt selkeää näkemystä siitä, mihin suuntaan tutkimus- ja kehitystoimintaa ja Suomen elinkeinoelämän tulevaisuutta ollaan viemässä.

Viime vuosina päättäjän käsi on ollut herkästi leikkurilla, mutta harvoin katse on ehtinyt horisonttiin asti.

– Toivon, että tutkimus- ja kehitystoiminta nähtäisiin enemmän investointina tulevaisuuteen, ei vain kuluna. Liikaa ajatellaan tyyliin ”nyt tehdään tuotekehitystä, missä ne tulokset sitten ovat”. 

Vasara itse puhuu mielellään teknologiavisiosta. Nyt pinnalla olevien asioiden lisäksi pitää nähdä myös pidemmälle. Esimerkiksi monien tällä hetkellä läpimurron kynnyksellä olevien tuotteiden kanssa on otettu ensiaskeleet jo 20 vuotta sitten. 

– Olen kehottanut keskustelemaan enemmän siitä, miltä Suomen halutaan näyttävän 20–30 vuoden päästä. Esimerkiksi tietotyö on tulevaisuudessa aivan erilaista.

Vasara ei osaa nimetä sitä, kenen pitäisi määritellä tulevaisuusvisio. Varmaa kuitenkin on, että VTT ei jää laiturille vaikertamaan.

– Kannustan VTT:läisiä siihen, että meidän pitää olla ajatusjohtaja. Emme ole varmasti ainoa, mutta yksi merkittävimmistä meidän on oltava.

Myös ufotieteelle on tarvetta

Ennen VTT:n ruoriin astumista Vasara teki pitkän uran liike-elämässä. 1990-luvun alussa hän väitteli tohtoriksi ja sen jälkeen hän työskenteli liikkeenjohdon konsulttina McKinsey & Companylla ja Soneran tytäryhtiön SmartTrustin toimitusjohtajana. 

2000-luvulla Vasara näki Nokian kukoistuksen ja alamäen. VTT:hen hän siirtyi Tiedolta tuotekehityspalveluliiketoiminnan johtajan paikalta.

– Olen nähnyt yhden teknologia-alan murroksen ja sen, miten kansainvälisessä ja kilpaillussa bisneksessä menestyy ja milloin tulee turpaan. 

– Minusta Suomi on hillittömän hieno maa. Haluan varmistaa, että Suomi pysyy hienona maana myös jatkossa. Minun kohdallani VTT on paras työkalu siihen. 

Nyt reilut 20 vuotta myöhemmin hän on tehnyt paluun Otaniemeen. Mikä VTT:ssä tulee muuttumaan?

Ennen kaikkea Vasara haluaa kirkastaa VTT:n roolia suomalaisessa yhteiskunnassa. Moni tietää, mitä yliopistot tekevät, mutta tutkimuslaitoksen roolia on jo vaikeampi hahmottaa.

– Yliopistot ovat ideageneraattori, mutta idea ei ole vielä innovaatio eli kaupallisesti hyödynnettävä tuote. VTT:n roolina on jalostaa korkealuokkaisesta tutkimuksesta tuoteaihioita eli tuottaa teknologisen tutkimuksen avulla kasvua Suomeen.

Vasara haluaa luoda VTT:stä entistä aktiivisemman toimijan. Hänen mielestään VTT:n pitää pystyä osoittamaan paremmin sekä Suomessa että EU:ssa, mitä kannattaa tutkia ja mistä uudet tuotteet syntyvät.

– Päätöksiä ei saa tehdä liian lyhytjänteisesti. Eniten olen huolissani siitä, miten löydetään uusia juttuja. Nyt ne saattavat vaikuttaa ufotieteeltä, mutta kymmenen vuoden päästä ne eivät sitä enää olekaan.

– Nokialla huomasin, että vaikka kaikki maailman fiksuimmat ihmiset olisivat kilpailemassa meidän kanssamme, kovassa kilpailussa on mahdollista pärjätä, Antti Vasara sanoo.

Pk-yritysten palvelut paranevat

Yrityksille VTT aikoo tarjota selkeämmin vastaukset siihen, miten ne saavat aikaan uusia tuotteita ja uutta kasvua.

– Emme ole vain se propellipääosasto, joka kutsutaan paikalle, kun tarvitaan ratkaisu tekniseen ongelmaan. Meidän ei pidä ratkoa pelkästään kapean alueen juttuja, vaan tarjota yrityksille valmiimpi paketti, mistä bisnekset syntyvät.

Perinteisesti suurin osa VTT:n asiakkaista on ollut suuryrityksiä. Tulevaisuudessa uudet työpaikat syntyvät pääasiassa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. VTT aikookin kehittää myös pk-yrityksille suunnattuna palveluitaan.

– Nykyiset liiketoimintamallit ja menestystekijät eivät päde ensi vuosikymmenellä. Pk-sektorin menestyminen riippuu siitä, kuinka nopeasti yritys pystyy vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin. Meidän pitää auttaa pk-yrityksiä jatkossa paremmin, sillä niillä ei monesti ole merkittäviä omia tuotekehitysyksiköitään.

Yksi vastaus tähän on joulukuussa Tampereelle avattu uusi osaamiskeskittymä SMACC (Smart Machines and Manufacturing Competence Centre). VTT:n ja Tampereen teknillisen yliopiston rakentama keskittymä tarjoaa erityisesti pk-yritysten käyttöön nopeita ratkaisuja, monipuolista osaamista ja laajan yhteistyöverkoston.

– Pk-yritykselle tuottavuusloikka voi tulla siitä, että parannetaan tuotantoprosesseja tai otetaan uusia työkaluja käyttöön. Tällöin saatetaan saada 50 prosentin parannus tuottavuuteen. Voidaan puhua jopa 10 000 uuden työpaikan luomisesta.

Fokusoidaan varoen

Kun rahahanat hupenevat, moni on vaatinut niin yliopistoja kuin VTT:kin fokusoimaan tutkimustaan. Vasaran mielestä tässä kannattaa olla varovainen.

– Pitää jättää myös yllätykselle tilaa, hän huomauttaa.

VTT keskittyy tällä hetkellä karkeasti ottaen neljään tutkimusalueeseen. Ne ovat tietotyö ja digitaalisuus, luonnonvarojen käyttäminen raaka-aineena, älykäs valmistaminen sekä energia- ja liikenneratkaisut.

Mihin resurssit kannattaa tulevaisuudessa suunnata? 

Tässä Vasara katsoisi eri aikahorisontteja. 

Hallitus panostaa kärkihankkeissaan muun muassa biotalouteen, cleantechiin, digitalisaatioon ja terveysteknologiaan. Vasara pitää näitä lyhyellä tähtäimellä hyvinä alueina ja uskoo, että VTT:llä on paljon annettavaa. 

– Terveysteknologia kehittyy huikeasti. Siellä on fokusoiduttava tiettyihin alueisiin. Se työ on meillä vielä kesken. Paljon puhutaan myös biotalouden ja digitalisaation yhdistämisestä.

Pidemmällä tähtäimellä hän näkee vanhana it-insinöörinä lukuisia mahdollisuuksia digitalisaatiossa. Älykkäistä kaupungeista ja liikenteestä puhe siirtyy sujuvasti keinoälyyn ja tietotyöhön.

– Näissä kenttä muuttuu hurjaa vauhtia. Keinoäly taas tulee muuttamaan maailmankuvaammekin, mutta siihen panostetaan Suomessa aivan liian vähän. Biotieteiden puolta tunnen vielä huonosti, mutta sieltä löytyy varmasti paljon mahdollisuuksia, Vasara luettelee.

Lisää vapautta ajatella

Innostava ja sitoutunut johtaja, selkeä päämäärä, hyvä joukkuepelaaja. Näin entiset työkaverit kuvailevat Vasaraa.

Vasara on jatkanut samalla linjalla VTT:n puikkoihin tultuaan. Heti alkajaisiksi hän kysyi henkilöstöltä, mikä toimii hyvin ja missä pitäisi parantaa. Vastauksia tuli paljon.

– Kun hain toimitusjohtajan paikkaa, moni tuli sanomaan, kuinka vaikea organisaatio VTT on johtaa, koska ihmisillä on mielipide ja he haastavat sinut. Ihmettelin, että mitä vaikeaa siinä on. Sehän on parhaita juttuja, että ihmiset ovat sitoutuneita ja heillä on intohimoa ja halua miettiä näitä asioita.

Ensimmäisestä päivästä alkaen hän on muistuttanut henkilöstölle, kuinka paljon hyvää osaamista VTT:llä on. Hän korostaakin, että VTT:n yksi tehtävistä on innostaa ja luoda uskoa tulevaan.

– Hyvä esimerkki ovat EU:n Horisontti 2020 -puiteohjelman tulokset. Olimme kotiuttaneet Euroopassa kahdeksanneksi eniten EU-rahaa. Moni ajatteli, että vau, ollaanko me oikeasti näin hyviä.

Vasara haluaa rikkoa ajattelulta turhia rajoja.

– Haluan, että ihmiset unohtavat raja-aidat ja ajattelevat vapaammin. Ideoiden kanssa saa tulla puhumaan koska tahansa.