Akava haluaa pelisäännöt työsopimusten salassapitoehdoille

|
Uutinen
Kuuntele

Akavan selvityksen mukaan TEKin jäsenistä 74 prosenttia on sopinut salassapitoehdosta.

Akavan jäsenistä 74 prosentilla on työsopimukseen kirjattu liikesalaisuuksia koskeva salassapitoehto. Käytäntö on yleistynyt viime vuosien aikana. Vuoden 2015 jälkeen solmituista työsopimuksista 84 prosentissa on salassapitoehto, tai työntekijä on solminut erillisen salassapitosopimuksen.

TEKin jäsenistä 74 prosenttia on sopinut salassapitoehdosta.

Tiedot käyvät ilmi Akavan tuoreesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin salassapitoehtojen yleisyyttä ja piirteitä yrityksissä työtä tekevien akavalaisten työsopimuksissa maalis–huhtikuussa 2017. Kyselyyn vastasi 2 115 akavalaista yrityksissä työskentelevää palkansaajaa.

–  Akavalaisten työntekijöiden kannalta salassapitosopimusten asema lainsäädännössä on tärkeä aihe, koska käytäntö yleistyy ja lainsäädäntöä uudistetaan, sanoo Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.
 

Salassapidon ehdoista on säädettävä työsopimuslaissa

Koska salassapitoehtojen käyttäminen on yleistynyt, Akavan mukaan työsopimusten salassapitoehtojen ehdoista on säädettävä jatkossa työsopimuslaissa, jotta erittäin kirjavasta sopimuskäytännöstä päästäisiin eroon.

Tällä hetkellä salassapitoehdoista ei ole säädetty erikseen työsopimuslaissa.

– Tavoitteenamme on, että kun työsopimuslaki syksyllä avataan liikesalaisuusdirektiivin toimeenpanon vuoksi, sinne lisätään oma momenttinsa salassapitoehdoista ja -sopimuksista, joissa rajoitetaan ehtojen voimassaoloa vastaavalla tavalla kuin kilpailukieltosopimusten osalta on tehty, sanoo Akavan vastaava lakimies Vesa Vuorenkoski.

– Eli työsuhteen jälkeiselle ajalle sovittu salassapitovelvollisuus voisi olla voimassa enintään kuusi kuukautta työsuhteen päättymisen jälkeen ja sen rikkomiseen liittyvä sopimussakko voisi olla enintään kuuden kuukauden palkkaa vastaava summa, Vuorenkoski jatkaa.
 

Käytännöt kirjavia

Ylimmän johdon salassapitoehtoja on rajoitettu useammin kuin työntekijöiden salassapitoehtoja. Ylimmässä johdossa työskentelevät ovat useammin pystyneet neuvottelemaan sellaisen salassapitosopimuksen, jossa sopimussakkovastuuta on rajoitettu.

Ylimmän johdon salassapitosopimuksista 56 prosentissa sopimuksen voimassaoloa on rajoitettu. Asiantuntijoilla voimassaoloa on rajoitettu 28 prosentilla.

TEKin jäsenistä 27 prosentilla salassapitoehto on rajattu työsuhteen päättymisen jälkeen.

Yrityksissä työskentelevillä akavalaisilla asiantuntijoilla sopimussakko on kirjattu joka viidenteen salassapitosopimukseen.

Niissä asiantuntijoiden salassapitoehdoissa, joissa sopimussakko oli määritelty, 73 prosentissa sakon suuruutta oli rajoitettu samalla tavoin kuin työsopimuslaissa on kilpailukieltosopimusten käyttöä rajoitettu. Näissä tapauksissa sopimussakot vastaavat enintään kuuden kuukauden palkkaa. Suurin selvityksessä esille tullut sopimussakko vastasi yli 20 vuoden bruttopalkkaa vastaavaa summaa.