Ylityö, lisätyö ja sunnuntaityö

Mitä lisä- ja ylityö ovat ja millä tavoin ne korvataan?

Sisältöä muutettu 8.1.2016

Säännöllinen työaika

Säännöllinen työaika voi pääsääntöisesti olla enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Näissä puitteissa on työntekijän työaika vapaasti sovittavissa. Työsopimuksessa sovittu palkka on korvausta tästä sovitusta säännöllisestä työajasta. Sen lisäksi tehty työ on korvattava erikseen.

Tuntipalkan laskeminen

Lisä-, yli- ja sunnuntaityökorvaukset lasketaan tuntipalkasta. Jos työntekijän palkka määräytyy tuntia pidemmältä ajalta, lasketaan tuntipalkka jakamalla sopimuksen mukainen palkka säännöllisen työajan mukaisella tuntimäärällä. Suorituspalkalla tehtävässä työssä tuntipalkka lasketaan jakamalla suorituspalkka työn suorittamiseen käytetyllä tuntimäärällä. Jos palkkaukseen sisältyy luontoisetuja, ne on otettava huomioon tuntipalkkaa laskettaessa. Säännöllisen työajan ansioon ei kuitenkaan lueta työntekijän työsuorituksesta riippumatonta enintään kaksi kertaa vuodessa suoritettavaa voitto- tai muuta vastaavaa palkkiota.Työehtosopimuksilla on kuitenkin mahdollista sopia tuntipalkan laskemisesta toisella tavalla. Niinpä tuntipalkka onkin usein sovittu laskettavaksi jakamalla kuukausipalkka 158:lla, jos työviikko on 37,5 tuntia ja vastaavasti 160:lla, jos työviikko on 40 tuntia.

Lisätyö

Lisätyö on työtä, joka tehdään sovitun säännöllisen työajan lisäksi ylittämättä kuitenkaan säännöllisen työajan enimmäismääriä (8 t ja 40 t). Mikäli säännöllinen työaika on sovittu esimerkiksi 7,5 tunniksi vuorokaudessa, niin lisätyötä voi siis kertyä puoli tuntia päivässä. Lisätyön tekemiseen on aina saatava työnantajan lupa tai määräys. Lisätyötä voidaan teettää vain työntekijän suostumuksella, joten sen tekemisestä on mahdollista kieltäytyä. Lisätyön tekemisestä voidaan myös sopia työsopimuksessa. Tällöin työntekijällä on kuitenkin oikeus perustellusta henkilökohtaisesta syystä kieltäytyä lisätyöstä työvuoroluetteloon merkittynä vapaapäivänä. Lisätyö korvataan pääsääntöisesti työntekijän tavallisella tuntipalkalla. Paremmasta korvauksesta voidaan kuitenkin sopia kuten joissakin työehtosopimuksissa on tehty.

Ylityö

Ylityötä on työ, joka tehdään laissa säädetyn pisimmän mahdollisen säännöllisen työajan lisäksi (siis yli 8 t/vrk tai yli 40 t). Ylityön teettäminen edellyttää työntekijän antamaa suostumusta kutakin kertaa varten erikseen. Tällaista suostumusta ei voida antaa työsopimuksessa. Työntekijä voi kuitenkin antaa suostumuksensa määrätyksi lyhyehköksi ajanjaksoksi kerrallaan, jos tämä on työn järjestelyjen kannalta tarpeen. Ylityön tekeminen edellyttää pääsääntöisesti työnantajan lupaa tai määräystä.

Ylityötä on käsitteellisesti kahdenlaista; vuorokautista ja viikoittaista. Vuorokautisella ylityöllä tarkoitetaan sitä työtä, joka yhden vuorokauden aikana ylittää pisimmän mahdollisen vuorokautisen työajan (8 tuntia). Viikoittaisella ylityöllä taas tarkoitetaan sitä työtä, joka yhden viikon aikana ylittää pisimmän mahdollisen viikoittaisen säännöllisen työajan (40 tuntia). Ylityö ei kuitenkaan voi olla sekä vuorokautista että viikoittaista. Tämän vuoksi viikoittaisena ylityönä ei pidetä työtä, jota on tehty yli kahdeksan tuntia saman vuorokauden aikana.

Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 50 prosentilla korotettu palkka. Paremmista korvauksista voidaan kuitenkin sopia esimerkiksi työehtosopimuksella.

Korvaus vapaa-aikana

Lisä- ja ylityökorvaukset voidaan, toisin kuin sunnuntaityökorvaus, sopia annettavaksi vapaa-aikana. Tällöin vapaa-aika lasketaan ylityökorvausten osalta korotettujen tuntien mukaan eikä "tunti tunnista" -periaatteen mukaan. Vapaa-aika on annettava ja otettava kuuden kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä, ellei toisin ole sovittu. Työnantajan ja työntekijän on pyrittävä sopimaan vapaa-ajan ajankohdasta. Jos ajankohdasta ei voida sopia, työnantaja määrää ajankohdan, jollei työntekijä vaadi korvauksen suorittamista rahassa. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia lisä- ja ylityön korvauksena annettavan vapaa-ajan yhdistämisestä vuosilomalaissa tarkoitettuun säästövapaaseen. Tällöin vapaa-aikaa säätelevät vuosilomalain säästövapaata koskevat säännökset.

Ylityökorvaus erillisenä kuukausikorvauksena

Lisä-, yli- ja sunnuntaityökorvaukset maksetaan ensisijaisesti korotettujen tuntien mukaan. Johtavassa asemassa oleva työntekijä sekä työntekijä, jonka pääasiallisena tehtävänä on välittömästi johtaa tai valvoa työtä ja joka ei ota osaa tai vain tilapäisesti ottaa osaa johdettaviensa tai valvottaviensa työntekijöiden työhön, saavat kuitenkin sopia, että lisä-, yli- ja sunnuntaityöstä tarkoitetut korvaukset maksetaan erillisenä kuukausikorvauksena (ns. könttäsopimus). Tämän lisäksi erillisen kuukausikorvauksen käyttö on voitu tehdä mahdolliseksi sovellettavassa työehtosopimuksessa. Kiinteän erillisen kuukausikorvauksen tulee olla keskimäärin yhtä suuri kuin korotettujen tuntien mukaan laskettu palkka. Sovittaessa erillisestä kuukausikorvauksesta on syytä samalla sopia korvauksen perusteena oleva arvioitu ylityömäärä ja korvauksen suuruus. Tällaista sopimusta on myös syytä tarkistaa esimerkiksi vuosittain vastaamaan todellista ylityötilannetta.

Ylitöiden enimmäismäärät

Työntekijää voidaan hänen suostumuksellaan pitää ylityössä enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana, kuitenkin enintään 250 tuntia kalenterivuodessa. Työnantaja ja henkilöstön edustaja tai henkilöstö taikka henkilöstöryhmä voivat sopia lisäylityön tekemisestä. Lisäylityön enimmäismäärä on 80 tuntia kalenterivuodessa. Ylityön enimmäismääräksi tulee tällöin 330 tuntia kalenterivuodessa. Tällöinkään ei edellä mainittua 138 tunnin enimmäistuntimäärää saa ylittää neljän kuukauden ajanjakson aikana. Työehtosopimuksella voidaan sopia ylityön enimmäismääristä toisin.

Sunnuntaityö

Sunnuntaityö on työtä, joka tehdään sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapyhänä. Sunnuntaityötä voi teettää vain, jos sitä laatunsa vuoksi tehdään säännöllisesti sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä tai jos siitä on työsopimuksella sovittu tai jos työntekijä antaa siihen erikseen suostumuksensa. Säännöllisenä työaikana tehdystä sunnuntaityöstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka. Usein sunnuntaityö on myös lisä- tai ylityötä, jolloin sunnuntaityöstä maksettavan korvauksen lisäksi on maksettava lisä- tai ylityökorvaus.

Esimerkki  Ma Ti Ke To Pe La Su Yht.
Säännöllinen työaika 7,5 7,5 7,5 7,5 7,5     37,5
Tehty 7,5 8 9 10 12 4 4 54,5
Ylityö 100%         2     2
Ylityö 50%     1 2 2     5

Tehdyt tunnit - (vuorokautiset ylityöt + 40 h) = Viikoittainen ylityö
54,5 - (7 + 40) = 7,5
Tehdyt tunnit - (kaikki ylityöt + sään. työaika) = Lisätyö
54,5 - (14,5 + 37,5) = 2,5
Sunnuntaityötä 4 h

Esimerkissä on säännölliseksi työajaksi merkitty ylemmillä toimihenkilöillä yleinen 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa. Kaaviossa toisella rivillä on todelliset tehdyt työtunnit. Ylitöistä on esimerkissä ensin laskettu 100 % korotetun palkan mukaiset päivittäiset ylityöt, eli ylityöt yli 10 tunnista tehtyä työtä. Seuraavaan kohtaan on merkitty 50 % korotetun palkan mukaiset päivittäiset ylityöt, eli 8-10 tuntiin tehdyt ylityöt. Tämän jälkeen saadaan laskettua viikoittainen ylityö ja lisätyö esimerkissä olevia laskukaavoja noudattaen. Lopuksi tarkastetaan sunnuntaityöstä maksettava 100 % korvattava palkka. Sunnuntaina tehty työ voi siis oikeuttaa sekä sunnuntaikorvaukseen että ylityökorvaukseen.


Viikoittaisesta vapaa-ajasta poikkeaminen

Pääsääntöisesti työntekijälle on annettava sunnuntain ajaksi tai, jollei se ole mahdollista, muuna viikon aikana vähintään 35 tuntia kestävä yhtäjaksoinen vapaa-aika. Tämä viikoittainen vapaa-aika ajoittuu useimmiten viikonlopun ajaksi. Jos työntekijä määrätään työhön viikoittaisen vapaa-ajan aikana, on häneltä etukäteen saatava suostumus. Saamatta jäänyt vapaa-aika on korvattava työntekijälle lyhentämällä hänen säännöllistä työaikaansa menetettyä vapaa-aikaa vastaavalla ajalla. Tämä on tehtävä viimeistään kolmen seuraavan kuukauden aikana, ellei toisin sovita. Työntekijän suostumuksella työ voidaan kuitenkin korvata myös rahassa. Rahakorvauksen suuruus on tällöin sama kuin viikoittaisen vapaan aikana tehtyyn työhön käytetyltä ajalta maksettava yksinkertainen peruspalkka. Jos normaalin työviikon lisäksi tehdään töitä koko viikonloppu, maksetaan siis sunnuntailta peruspalkan lisäksi sunnuntaityökorvaus, viikkoylityökorvaus sekä korvaus viikoittaisen vapaa-ajan menettämisestä ja lisäksi korvaus mahdollisesta vuorokautisesta ylityöstä

Hätätyö

Hätätyötä voidaan teettää, kun ennalta arvaamaton tapahtuma on aiheuttanut keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen tai hengen, terveyden tai omaisuuden vaarantumiseen. Hätätyön teettämiseen ei tarvita työntekijän suostumusta. Työntekijä voidaan kutsua tekemään hätätyötä vapaa-aikanaankin. Hätätyötä ei lueta ylityöaikaan, eli sitä ei huomioida esimerkiksi ylityötuntien enimmäismäärissä. Hätätyötä voidaan teettää enintään kahden viikon ajan. Hätätyön teettämisestä tulee ilmoittaa työsuojeluviranomaisille kirjallisesti.


Säännösten pakottavuus

Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle työaikalain mukaan tulevia etuja, on mitätön. Tämän vuoksi työsopimuksessa ei voida sopia esimerkiksi ylityön tekemisestä tai siitä, että ylityökorvaukset sisältyvät peruspalkkaan.

Kanneajat ja rangaistukset

Oikeus työaikalain mukaisiin työaikakorvauksiin raukeaa, ellei kannetta ole nostettu kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jolloin oikeus saatavaan syntyi. Työsuhteen päätyttyä kanne on laitettava vireille kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsopimus on päättynyt. Lakien asettamien velvoitteiden tehosteeksi on säädetty sakkorangaistus.

Työaikakirjanpito

Työnantajan on pidettävä luetteloa tehdyistä työtunneista, lisä-, yli-, hätä- ja sunnuntaityöstä sekä niistä maksetuista korotetuista palkoista. Työtuntiluettelo on vaadittaessa näytettävä työsuojelutarkastajalle ja luottamusmiehelle tai luottamusvaltuutetulle tai, jos sellaista ei ole valittu, työsuojeluvaltuutetulle. Työnantajan on pyynnöstä annettava työntekijälle tai tämän valtuutetulle kirjallinen selvitys työntekijää koskevista luettelossa olevista tiedoista.


Lainkohdat: Työaikalaki

Asiasanat: