Opintovapaa

Kuka ja missä tilanteessa voi hakea opintovapaata? Minkälaista taloudellista tukea voi saada opintovapaalla?

Sisältöä muutettu 18.4.2018

Mitä on opintovapaa?

Opintovapaalla työntekijä on vapautettu työtehtävistään koulutusta tai opiskelua varten. Työsuhde jatkuu opintovapaan aikana, mutta työnteko ja palkanmaksu keskeytyy. Opintovapaa perustuu aina työntekijän hakemukseen. Opintovapaata ei siis ole työnantajan määräyksestä tapahtuva koulutus tai opiskelu taikka koulutus tai opiskelu, jonka osalta on työehtosopimuksissa sovittu sen lukemisesta työaikaan.

Oikeus opintovapaaseen ja opintovapaan pituus

Työntekijällä, jonka päätoiminen työsuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään vuoden, on oikeus saada opintovapaata saman työnantajan palveluksessa viiden vuoden aikana yhteensä enintään kaksi vuotta. Jos työntekijän päätoiminen työsuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään kolme kuukautta, on hänellä oikeus yhteensä enintään viisi päivää kestävään opintovapaaseen. Vapaan voi käyttää joko yhdessä erässä tai useammassa opintovapaajaksossa.

Mitä on opiskeltava?

Kaikki julkisen valvonnan alainen opiskelu tai koulutus oikeuttaa opintovapaaseen. Tällainen opiskelu tai koulutus voi käsittää:

  • opetuksen seuraamista,
  • opetussunnitelmiin kuuluvaa ohjattua käytännön harjoittelua,
  • valtion viranomaisen vahvistaman tutkinnon tai opinnäytteen suorittamiseen valmistautumista, kuitenkin enintään 10 työpäivää välittömästi ennen kunkin tutkinnon tai opinnäytteen suorittamista,

  • päätoimista ohjattua itseopiskelua tutkinnon tai opinnäytteen suorittamiseksi silloin, kun julkisen valvonnan alaisen oppilaitoksen opettaja ohjaa opiskelijaa ja

  • koetilaisuuteen osallistumista.

Opintovapaa voidaan myöntää myös julkisen valvonnan alaiseen koulutukseen rinnastettavia ulkomailla tapahtuvia opintoja varten.


Opintovapaan hakeminen

Opintovapaata, joka kestää yli viisi työpäivää, haetaan kirjallisesti työnantajalta vähintään 45 päivää ennen opintovapaan alkamista. Jos opintovapaata haetaan enintään viideksi työpäiväksi, sitä on haettava kirjallisesti tai suullisesti vähintään 15 päivää ennen opintojakson alkua. Opintovapaahakemuksesta tulee käydä ilmi seuraavat asiat:

  • opintojen ja haettavan opintovapaan alkamisen ja päättymisen ajankohta,
  • hakemuksen kohteena olevan koulutuksen tai opiskelun muoto ja tavoite,
  • onko kysymyksessä aikaisemman opintovapaan aikana aloitetun koulutuksen tai opiskelun loppuunsaattaminen,
  • oppilaitos tai muu koulutuksen järjestäjä, jonka kirjoissa opiskelija on tai jonka järjestämä ja valvoma tutkinto on sekä
  • päätoimisessa itseopiskelussa opintoja ohjaavan opettajan ja opiskelijan yhteisesti hyväksymä opintosuunnitelma, josta ilmenee aiottu tutkinto tai opinnäyte ja sen edellyttämä opiskeluaika.

Milloin opintovapaata haetaan tutkinnon suorittamista varten, on hakemukseen liitettävä todistus ilmoittautumisesta tutkintoon.


Opintovapaan myöntäminen

Työnantajan on ilmoitettava hakemusta koskevasta ratkaisustaan kirjallisesti 15 päivää ennen opintovapaan alkamista, mikäli opintovapaata haetaan yli viideksi työpäiväksi. Jos opintovapaata haetaan enintään viideksi päiväksi, ilmoitusaika on seitsemän päivää ennen aiotun koulutuksen tai opiskelun alkamista. Työnantajan on myönnettävä opintovapaata, jos sen siirtämiseen myöhäisempään ajankohtaan ei ole riittäviä syitä ja haettu opintovapaa täyttää lain edellytykset opiskelun tai koulutuksen sisällön osalta. Pyynnöstä työntekijän on esitettävä todistus opintovapaan hyväksyttävästä käyttämisestä työnantajalle.

Työnantajan oikeus siirtää opintovapaata

Työnantajalla on oikeus siirtää opintovapaata, jos sen myöntäminen hakemuksessa tarkoitettuna ajankohtana tuottaisi huomattavaa haittaa työnantajan toiminnalle. Opintovapaata saa tällöin kerralla siirtää enintään kuusi kuukautta. Jos koulutustilaisuus toistuu harvemmin, opintovapaata voi siirtää enintään siihen saakka, kunnes seuraava vastaava koulutustilaisuus järjestetään. Työnantajalla on myös oikeus siirtää opintovapaan alkamista, jos työntekijän aiemmasta opintovapaasta on kulunut vähemmän kuin kuusi kuukautta eikä opintovapaan aikana ole tarkoitus saattaa päätökseen aikaisemman opintovapaan aikana aloitettua koulutusta tai opiskelua. Jos työnantajan palveluksessa säännöllisesti on vähintään viisi työntekijää, voi työnantaja siirtää opintovapaata edellä mainituilla perusteilla enintään kaksi kertaa peräkkäin. Enintään neljän työntekijän yrityksissä työnantaja voi siirtää jatkuvastikin työntekijän opintovapaata.

Kenelle annetaan etusija opintovapaaseen?

Jos hakijoiden yhtäaikainen opintovapaa aiheuttaisi tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle eikä vapaata tästä syystä voida kaikille myöntää, tulee etusijalle asettaa ammatilliseen koulutukseen ja peruskoulun oppimäärän suorittamiseen hakeutuvat. Jos etusijajärjestystä ei tällä perusteella voida ratkaista, on etusija vähiten koulutusta saaneilla. Ennen asian ratkaisemista on työnantajan neuvoteltava työntekijöiden luottamushenkilöiden kanssa.


Työntekijän oikeus siirtää opintovapaata

Työntekijällä on oikeus siirtää opintovapaata, jonka on tarkoitus kestää yli viisi päivää, mikäli siitä ei aiheudu työnantajalle tuntuvaa haittaa. Ilmoitus myönnetyn opintovapaan käyttämättä jättämisestä on tehtävä kirjallisesti vähintään kaksi viikkoa ennen opintovapaan alkamista.

Opintovapaan keskeyttäminen

Pidemmäksi kuin 50 työpäiväksi myönnetty opintovapaa on mahdollista keskeyttää ilmoittamalla tästä kirjallisesti työnantajalle neljää viikkoa ennen työhön paluuta. Jos opintovapaan ajaksi on otettu sijainen työntekijälle, ei opintovapaalla olevalle työntekijälle tarvitse tarjota työtä ennen kuin sijaisen työsuhde lain tai sopimuksen mukaisesti päättyy. Työnantajan on viipymättä vastattava kirjallisesti työntekijän pyyntöön keskeyttää opintovapaa.

Sairastuminen opintovapaan aikana

Jos sairaudesta, synnytyksestä tai tapaturmasta aiheutuva työntekijän työkyvyttömyys alkaa opintovapaan aikana ja jatkuu yhdenjaksoisena yli seitsemän päivää, ei tämän ajan ylittävää osaa työkyvyttömyysajasta lueta opintovapaa-ajaksi, jos työntekijä tätä viipymättä pyytää. Työntekijällä on hakemuksesta oikeus käyttää näin keskeytynyt opintovapaa myöhemmin. Työntekijän on työnantajan pyynnöstä esitettävä selvitys työkyvyttömyydestään.

Opintovapaan vaikutus palvelussuhteen ehtoihin

Opintovapaa ei vähennä vuosilomaetuja, jos se on kestänyt enintään 30 päivää lomanmääräytymisvuoden aikana. Työntekijän työsopimusta ei saa irtisanoa eikä purkaa sillä perusteella, että hän on hakenut tai käyttänyt opintovapaata. Opintovapaan vaikutus eläkkeen kertymiseen on syytä tarkistaa erikseen.

Lainkohdat: Opintovapaalaki ja opintovapaa-asetus

Taloudellinen tuki opiskelulle

Opintotuki

Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta. Opintotukea haetaan Kelasta.
Opintoraha on valtion rahoittama avustus, joka maksetaan kuukausittain opiskelijan pankkitilille. Opintoraha on veronalaista tuloa.
Asumislisä on valtion rahoittama avustus, joka maksetaan kuukausittain opiskelijan pankkitilille.
Opintolainan myöntää hakemuksesta pankki. Se maksetaan pankkien varoista ja takaisinmaksu alkaa useimmiten opintojen päätyttyä. Valtiontakauksen ansiosta lainalle ei tarvita muuta vakuutta.

Aikuiskoulutustuki

Aikuiskoulutustukea myönnetään ammatilliseen tai ammattitaitoa parantavaan koulutukseen, jota järjestetään julkisen valvonnan alaisessa oppilaitoksessa. Aikuiskoulutustuen myöntäminen edellyttää ansiotyöstä poissaoloa opintovapaalla sekä ansionmenetystä vähintään kaksi kuukautta kestävältä koulutusajalta. Aikuiskoulutustukea myönnetään henkilölle, jonka päätoiminen yritystoiminta tai palvelussuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhdessä tai useammassa jaksossa vähintään vuoden. Tämän lisäksi edellytetään pääsääntöisesti, että henkilöllä on työhistoriaa koulutuksen alkamiseen mennessä vähintään kahdeksan vuotta. Aikuiskoulutustuen enimmäiskesto on 15 kuukautta. Aikuiskoulutustukea haetaan Koulutusrahastosta. Aikuiskoulutustuki on veronalaista tuloa.

Ammattitutkintostipendi

Ammattitutkintostipendi voidaan myöntää henkilölle, joka on suorittanut ammatillisesta koulutuksesta annetusta laissa tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksenä on, että hakija on tutkinnon suorittamispäivänä alle 64-vuotias, jos tutkinto on suoritettu ennen 1.1.2018. Jos tutkinto on suoritettu 1.1.2018 tai sen jälkeen, tulee hakijan olla alle 68-vuotias. Lisäksi edellytetään, että hän on ollut Suomessa eläkevakuutetussa työ- tai virkasuhteessa vähintään viisi vuotta ennen tutkinnon suorittamista. Työhistoriaan voidaan laskea myös EU- ja ETA-maissa ja Sveitsissä vakuutettu työ. Ammattitutkintostipendin suuruus on pääsääntöisesti 400 euroa. Stipendi on verovapaa etuus. Stipendiä haetaan Koulutusrahastosta.

Asiasanat: