Eduskuntavaalit 2027

Eduskuntavaalit 2027

Suomen menestys on tekniikkalaji. Tutustu TEKin ratkaisuihin Suomen menestyksen rakentamiseksi.

Suomi kaipaa kasvua ja se tehdään yhteistyöllä

Nyt on aika yhdessä kääntää katseemme kasvun, lisäarvon ja uuden tuottavuuden luontiin. Riittävä määrä asiantuntevia osaajia, kyky houkutella osaamista myös muualta, hyödyntämisen arvoiset ideat ja ajatukset sekä kyvykkyys investointeihin ratkaisevat Suomen tulevaisuuden.

Avainasemassa on myös toimiva ja järjestäytynyt työelämä. Hyvinvoivat työntekijät ovat motivoituneempia ja sitoutuneempia työhönsä. Työrauha, jonka järjestäytynyt työelämä takaa, luo yrityksille ja niiden johdolle paremman näkyvyyden tulevaisuuteen.

Suomen menestys on paitsi tekniikkalaji, myös joukkuelaji.

Jari Jokinen
TEKin toiminnanjohtaja

Suomen menestys on kiinni osaamisesta ja koulutuksesta

Osaamisen perusta luodaan koulutusketjun alkupäässä

Matematiikan oppimisen tukea on lisättävä erityisesti peruskoulun alkuvaiheessa oppimistulosten kääntämiseksi nousuun

Tekniikan ja luonnontieteiden oppimistulokset nojaavat vahvasti matemaattiseen perustaan, mutta matematiikan oppimistulokset perusasteella ovat heikentyneet huolestuttavasti 2000-luvun kuluessa. Oppimistulokset on käännettävä nousuun kautta linjan, niin heikommin menestyvien kuin kovatasoisimpien osalta.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä peruskoulun alkuvaiheeseen, jotta kaikille oppilaille rakentuu riittävä perusta myöhemmälle menestykselle. Opetuksen täytyy olla laadukasta, siihen täytyy suunnata riittävät resurssit ja opettajille on turvattava mahdollisuus täydennyskoulutukseen.

Tavoitteesta kertoo tarkemmin
Tapio Heiskari
osaamispolitiikan asiantuntija
tapio.heiskari@tek.fi
+358 40 7062 254

Tiedeolympialaisten sekä muiden tiede- ja teknologiakilpailujen resurssit on turvattava sekä tuettava matemaattis-luonnontieteellistä harrastuneisuutta

Erilaiset kilpailut, kuten Tiedeolympialaiset, ovat olennainen tekijä matemaattisen ja luonnontieteellisen osaamisen edistämisessä. Näiden kilpailujen rahoituspohja tulee varmistaa.

Kilpailujen lisäksi järjestöjen organisoima paikallinen kerhotoiminta ja erilaiset kilpailut tukevat kaiken tasoisia oppijoita aina tukea tarvitsevista huippusuorittajiin. Tiivis yhteistyö koulujen ja ammattikunnan kanssa varmistaa, että kolmannen sektorin rahoitus kohdentuu tehokkaasti oikeisiin asioihin.

Tavoitteesta kertoo tarkemmin
Tapio Heiskari
osaamispolitiikan asiantuntija
tapio.heiskari@tek.fi
+358 40 7062 254

Oppimista tukevien tekoälytyökalujen käyttöönottoa kouluissa ja oppilaitoksissa on selvitettävä

Tekoäly on tullut ryminällä työpaikoille ja yhteiskuntaamme. Kouluja ei voida sulkea tästä kehityksestä pois. Tekoälyyn perustuvilla työkaluilla on suuri potentiaali niin oppilaan oppimisen, opettajan työn helpottamisen kuin hallinnon sujuvoittamisen saralla. Samalla on tunnistettava tekoälyn soveltamiseen liittyvät riskit.

Työkalujen hyödyntämisen tulee perustua tieteelliseen näkemykseen ja vakaaseen pedagogiseen harkintaan. Tietoturvasta ja henkilötietojen hallinnasta pitää luonnollisesti huolehtia tarkasti.

Tavoitteesta kertoo tarkemmin
Tapio Heiskari
osaamispolitiikan asiantuntija
tapio.heiskari@tek.fi
+358 40 7062 254

Tuottavuus nousuun osaamisen kehittämisellä

Osaamisen kehittämisen verovähennysoikeutta henkilöverotuksessa on laajennettava ja lakkautetun aikuiskoulutustuen tilalle on kehitettävä tukimuoto, joka kohdistuu tarkemmin, mutta mahdollistaa osaamisen kehittämisen

Keskeisenä keinona osaamisen kehittämiseen kannustamiselle on tarkasteltava uudestaan koulutuskustannusten kohtelua yksilön verotuksessa. Nykyinen ohjeistus mahdollistaa nykyisessä työtehtävässä tarvittavan osaamisen kehittämisen. Tarve olisi kuitenkin huomattavasti joustavammalle järjestelmälle, joka avaa yksilölle mahdollisuuden uusiin osaamisalueisiin, tuleviin työtehtäviin valmentautumiseen ja alanvaihtoon. Yksilön tulisi voida vähentää osaamisen kehittämisensä kustannuksia ilman, että vähennysoikeutta sidotaan suoraan nykyiseen työtehtävään.

Aiemmin lakkautettu aikuiskoulutustuki oli joustava järjestelmä, joka mahdollisti osaamisen kehittämisen eri elämäntilanteissa. Tilalle pitää löytää tarkemmin kohdistuva ratkaisu, joka on käyttäjän kannalta toimiva, muttei muodostu tarpeettoman kuormittavaksi julkisen talouden kannalta.

Tavoitteesta kertoo tarkemmin
Tapio Heiskari
osaamispolitiikan asiantuntija
tapio.heiskari@tek.fi
+358 40 7062 254

Työttömyysturvalla opiskelua on helpotettava niin, että osaamisen kehittäminen on joustavaa ja tehokasta

Työttömyyden iskiessä moni alkaa nopeasti harkita kouluttautumismahdollisuuksiaan. Tarjontaa osaamisen kehittämiseen on olemassa, mutta valitettavaksi esteeksi muotoutuu usein työttömyysturvaan liittyvä byrokratia.

Työttömyyden aikana tapahtuvan kouluttautumisen ehtoja on löyhennettävä niin, että työmarkkinoiden käytettävissä oleva työnhakija pystyy päivittämään osaamistaan parhaaksi katsomallaan tavalla.

Tavoitteesta kertoo tarkemmin
Tapio Heiskari
osaamispolitiikan asiantuntija
tapio.heiskari@tek.fi
+358 40 7062 254

Vahvistetaan tutkimusosaamista ja pidetään kiinni korkeakoulutuksen laadusta sekä määrästä

Suomen koulutustasoa on nostettava määrätietoisesti ja laadusta tinkimättä. Nykyiset tutkintonimikkeet on säilytettävä eikä niiden merkitystä pidä muuttaa.

Korkeakoulutuksen yksikkökustannukset eli eurot per suoritettu tutkinto ovat pudonneet roimasti viimeisen 15 vuoden aikana. Tämä kehitys on pysäytettävä. Korkeakoulutusta tulee rahoittaa riittävästi, jotta tutkintojen laatu säilyy eikä osaamisesta tarvitse tinkiä. Koulutusinvestointien rahoituksesta tarvitaan parlamentaarinen yhteisymmärrys, jotta tavoitteisiin on mahdollista päästä.

Alueelliselta kannalta järkevintä koulutuspolitiikkaa on kouluttaa osaajat siellä, missä on valmis infrastruktuuri ja tehokkaaksi todettu toimintaympäristö. Samalla nykyiset tutkintonimikkeet on säilytettävä, sillä ne kertovat koulutuksen sisällöstä.

Tavoitteesta kertoo tarkemmin
Tapio Heiskari
osaamispolitiikan asiantuntija
tapio.heiskari@tek.fi
+358 40 7062 254

Yliopistojen perusrahoitusta on vahvistettava pysyvän ja kovatasoisen tutkimushenkilökunnan hankkimiseksi. Tutkijoiden liikkumista korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysmaailman välillä on helpotettava.

Yhteiskunnan innovaatioketju tarvitsee alkupäässä kovatasoista tutkimusta. Jotta yliopistot voivat toteuttaa omaa tutkimustehtäväänsä laadukkaasti, yliopistot tarvitsevat lisää pysyvää tutkimushenkilökuntaa, esimerkiksi professoreita. Kovatasoisten tutkijoiden palkkaaminen pysyvästi vahvistaa yliopistojen kykyä tehdä pitkäjänteistä tutkimusta ja luoda kansainvälisesti kovatasoisia tuloksia hankerahoituksella.

Myös tutkijoiden ja asiantuntijoiden liikkumisen helpottaminen yliopistojen ja yritysten välillä on välttämätöntä Suomen innovaatiokyvykkyyden parantamiseksi. Tätä voidaan edistää tarjoamalla rahoitusta yliopistoissa syntyneistä yrityksistä. Kun liikkuvuutta helpotetaan esimerkiksi joustavammilla työsuhdemalleilla, yhteisillä tutkimushankkeilla ja kannustimilla, Suomi voi rakentaa aidosti verkottuneen TKI-ekosysteemin, jossa tutkimus tukee elinkeinoelämän uudistumista ja päinvastoin.

Tavoitteesta kertoo tarkemmin
Mikko Särelä
innovaatio- ja elinkeinopolitiikan asiantuntija
mikko.sarela@tek.fi
+358 44 5264 556

Opiskelua, valmistumista ja työllistymistä on tuettava riittävillä tukipalveluilla ja kotimaisten kielten opinnoilla.

Koulutusmäärien nostaminen edellyttää, että tutkinnot pystytään suorittamaan kohtuullisessa ajassa ja valmistuneet siirtyvät joustavasti täysipainoiseen työelämään. Opinto- ja uraohjausta pitää olla yliopistoissa tarjolla niitä tarvitseville. Resursseista koulutuksen järjestämiseen ei voi enää tinkiä.

Tavoitteesta kertoo tarkemmin
Tapio Heiskari
osaamispolitiikan asiantuntija
tapio.heiskari@tek.fi
+358 40 7062 254

Parannetaan opiskelijoiden uskoa tulevaisuuteen

Opiskelurauha on varmistettava takaamalla joustava toimeentulo, riittävä määrä opiskelija-asuntoja ja turvaamalla mielenterveyspalvelut.

TEKin opiskelijatutkimuksen mukaan kesätöiden saaminen oli entistä haastavampaa ja vastavalmistuneidenkin työllistyminen on epävarmempaa. Opiskelijat joutuvat siis entistä useammin turvautumaan vain opintotukeen, erityisesti opintolainaan.

Samanaikaisesti erityisesti suurissa yliopistokaupungeissa on pulaa kohtuuhintaisista opiskelija-asunnoista, joka edelleen vaikeuttaa opiskelijoiden taloudellista tilannetta. Kohtuuhintaisen opiskelija-asumisen riittävä tarjonta voidaan varmistaa tukemalla asuntojen rakentamista, sisältäen korjausrakentamisen.

TEKin opiskelijatutkimuksen mukaan 46 prosenttia tekniikan alan opiskelijoista oli usein tai jatkuvasti huolissaan jaksamisestaan. Avain jaksamiseen ja mielenterveyteen liittyvien ongelmien ratkaisuun on nopea pääsy matalan kynnyksen palveluihin.

Tavoitteesta kertoo tarkemmin
Ida Parkkinen
opiskelijatoiminnan asiantuntija
ida.parkkinen@tek.fi
+358 400 984545

Nopeasti kasvaneeseen opiskelijoiden velkataakkaan on kehitettävä kestäviä ratkaisuja.

Kelan tilastojen mukaan maisteriksi valmistuvalla opiskelijalla oli vuonna 2024 keskimäärin noin 24 000 euroa opintovelkaa, ja määrä on moninkertainen muutaman vuoden takaiseen verrattuna. Vuoden 2024 Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen (Kott) mukaan 70 prosenttia opintolainaa nostaneista opiskelijoista kertoi, että laina käytettiin välttämättömiin, elämisen kattamiseen liittyviin kuluihin.

Opintolainataakka kuormittaa vastavalmistunutta työuransa alussa ja lisää epävarmuuden tunnetta. Henkilökohtainen lainataakka heikentää myös uskallusta investoida ja esimerkiksi ryhtyä yrittäjäksi. Opiskelijoiden kasvaneeseen velkataakkaan on kehitettäviä kestäviä ratkaisuja. Tilannetta voidaan ratkoa opintolainan korkosuojalla, selvittämällä vuosittaista opintolainahyvitystä ja päivittämällä opintolainahyvityksen osuutta vastaamaan keskiarvoista opintolainataakkaa.

Tavoitteesta kertoo tarkemmin
Ida Parkkinen
opiskelijatoiminnan asiantuntija
ida.parkkinen@tek.fi
+358 400 984545

Suomen menestys on kiinni tuottavuudesta, oikeudenmukaisesta verotuksesta ja kasvavista yrityksistä

Kehitetään verotusta kannustavammaksi

Tuloverotusta on kevennettävä työntekoon ja riskinottoon kannustavaksi.

Suomalaiseen yhteiskuntaan kuuluu ahkeruus ja työnteosta palkitseminen. Kansan vanhetessa tarvitsemme yhä enemmän osaamista oikeisiin tehtäviin. Yksilökohtaisen tuloverotuksen keventäminen kannustaa ihmisiä pyrkimään urallaan eteenpäin, ottamaan vastaan vastuullisempia tehtäviä ja ponnistelemaan paremman toimeentulon eteen. Kun parhaat osaajat saadaan riittävän vaativiin työtehtäviin, työmarkkinoiden dynamiikka toimii ja yritysten tuottavuus kasvaa.

Tavoitteesta kertoo tarkemmin
Juhani Nokela
yhteiskuntasuhdejohtaja
juhani.nokela@tek.fi
+358 40 7547 459

T&K-verokannusteen hyödyntämistä on selkeytettävä erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten näkökulmasta.

Verotuksen tulee olla ennustettavaa ja kilpailukykyistä ja sen tulee kannustaa ottamaan riskiä ja kasvattamaan yritystä. Tukemalla yritysten oman pääoman kerryttämistä ja taseen vahvistamista luodaan edellytykset kasvuyrittäjyydelle.

Mikäli yritys on tehnyt investointipäätöksen, mutta investoinnin kustannukset osuvat tuloksen syntymistä jälkeiselle vuodelle, tulisi voida tehdä ennakkopoisto. Tämä tarkoittaisi, että yritys voisi sijoittaa poistoja ennakkoilmoituksella kustannusta edeltävälle vuodelle. Jos investointi ei jostain syystä toteutuisikaan, ennakkopoisto raukeaisi ja valtio perisi rahansa seuraavassa verotuksessa.

Lisäksi tulee selvittää aineettomaan pääomaan, kuten henkilöstöön, tehtävien investointien verokohtelu ja mahdollisuus tehdä poistoja samaan tapaan kuin käyttöomaisuudesta.

Tavoitteesta kertoo tarkemmin
Martti Kivioja
yrittäjyysvastaava
martti.kivioja@tek.fi
+358 9 2291 2206

Työntekijä- ja työnantajaliittojen jäsenmaksun verovähennysoikeus on palautettava.

Työntekijä- ja työnantajaliittojen jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistaminen oli virhe. Liitot auttavat jäseniään antamalla oikeusapua, ohjaamalla uusille urapoluille ja kehittämään omaa osaamistaan. Monet näistä palveluista ovat muualta ostettuina vähennyskelpoisia. Lisäksi työntekijöiden ja työnantajien järjestäytyminen edistää suomalaista, hyväksi havaittua sopimuksiin perustuvaa yhteiskuntaa, joka on vakaa, reilu ja ennustettava.

Tavoitteesta kertoo tarkemmin
Juhani Nokela
yhteiskuntasuhdejohtaja
juhani.nokela@tek.fi
+358 40 7547 459

Kasvavat yritykset ovat edellytys hyvinvoinnille

Yritysten kasvua on tuettava lisäämällä kansalaisten mahdollisuuksia osallistua pääomasijoitustoimintaan.

Käynnistysvaiheessa ja varhaisen kasvun vaiheessa oleville yrityksille pääomarahoituksen saatavuus on kynnyskysymys. Jos rahoitusta ei saada Suomesta, myydään kasvukykyiset yritykset helposti ulkomaille.

Siksi on tarpeen kasvattaa varhaisen vaiheen yritystoimintaan suuntautuvaa pääomasijoitustoimintaa. Yksi keino saada markkinoille lisää pääomia on helpottaa ns. bisnesenkeleiden lisäksi myös muiden yksityishenkilöiden mahdollisuuksia osallistua pääomasijoitustoimintaan pienemmilläkin summilla esimerkiksi rahastojen kautta.

Tavoitteesta kertoo tarkemmin
Martti Kivioja
yrittäjyysvastaava
martti.kivioja@tek.fi
+358 9 2291 2206

T&K-panostusten 4 % tavoitteesta on pidettävä kiinni ja tehtävä suunnitelma panostusten kasvattamiseksi edelleen 2030-luvulla.

Suomi on pitkään jäänyt tutkimus- ja kehittämistoiminnassa (T&K) verrokkimaistaan, kuten Ruotsista ja Saksasta, joiden T&K-panostukset ovat olleet suhteellisesti korkeampia ja tasaisella kasvu-uralla.

Suomi on viime vuosina sitoutunut T&K-panostusten kasvuun muun muassa T&K-rahoituslain kautta. Tästä kehityksestä tulee pitää kiinni, jotta luomme kasvun eväitä myös tulevaisuuteen. Tutkimus- ja kehittämistoiminta vaatii pitkäjänteistä ja strategista otetta. TK&-rahoituksen panostuksia tulee vahvistaa 2030-luvulla.

Tavoitteesta kertoo tarkemmin
Mikko Särelä
Innovaatio- ja elinkeinopolitiikan asiantuntija
mikko.sarela@tek.fi
+358 44 5264 556

Yritystuet on suunnattava kasvuun ja kansainvälisille markkinoille tähtäävien yritysten sekä uusien innovaatioiden tukemiseen.

Siirretään yritystukijärjestelmän painopistettä kasvuun ja kansainvälisille markkinoille tähtäävien yritysten tukemiseen. Uudistetaan tukia niin, että ne lisäävät yritysten aineettomia investointeja ja tukevat uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä innovaatioita.

Yritystukien tulee olla väliaikaisia katalysaattoreita, joita käytetään uusien liiketoiminta-alueiden synnyttämiseen, TKI-toimintaan sekä yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteystyöhön ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseen.

Tavoitteesta kertoo tarkemmin
Martti Kivioja
yrittäjyysvastaava
martti.kivioja@tek.fi
+358 9 2291 2206

Talouskasvua ja omavaraisuutta vihreällä kasvulla

Viennin ja talouskasvun vauhdittamiseksi Suomesta on tehtävä houkuttelevampi vihreille investoinneille varmistamalla tarvittavan osaamisen omavaraisuus sekä puhtaan energian saatavuus.

Vihreä siirtymä on Suomen suuri taloudellinen mahdollisuus, mikäli kestävän kasvun edellytykset taataan. Osaava työvoima, puhtaan energian saatavuus ja vahvat energiaverkot ovat avaintekijöitä houkuttelemaan Suomeen uusia investointeja.

Pidetään kiinni Suomen hiilineutraaliustavoitteesta vuodelle 2035. Vahvistetaan toimia luontokadon pysäyttämiseksi, varmistetaan vihreän siirtymän osaamistarpeisiin vastaaminen korkeakoulutuksessa ja jatketaan investointeja sähköverkkoihin ja rajasiirtoyhteyksiin markkinaehtoisesti.

Tavoitteesta kertoo tarkemmin
Jussi-Pekka Teini
Engineering Sustainability
jussi-pekka.teini@tek.fi
+358 40 7059 755

EU:n materiaalista omavaraisuutta ja resilienssiä on vahvistettava kiertotalousmarkkinoita kehittämällä.

Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja, jotka vähentävät riippuvuutta neitseellisistä raaka-aineista ja pienentävät ympäristökuormitusta. Korjaaminen, uudelleenkäyttö ja materiaalien kierto luovat työpaikkoja ja vähentävät päästöjä, mutta nykyinen verotus ja lainsäädäntö eivät riittävästi tue näitä toimia.

Kiertotalouden edistäminen vaatii kiertotalousmarkkinoiden luomista. Kotimaiset toimet kiertotalouden edistämiseksi ovat keskeisiä, mutta Suomen sisäinen markkina on pieni, joten kiertotalous edistyy parhaiten kirittämällä EU:n kunnianhimoista kiertotalouspolitiikkaa.

Tavoitteesta kertoo tarkemmin
Jussi-Pekka Teini
Engineering Sustainability
jussi-pekka.teini@tek.fi
+358 40 7059 755

EU-tason päästökauppaa on laajennettava kattamaan liikennesektori sekä muut merkittävät päästösektorit siten, että saastuttaja maksaa ja hiilensidonnasta saa korvauksen.

EU:n yhtenäinen päästö- ja kiertotaloussääntely on avainasemassa luomaan kysyntää vientituotteille ja -palveluille, jotka tuottavat Suomelle kestävää kasvua. On väistämätöntä, että ympäristöratkaisujen kysyntä on kasvavaa myös globaaleilla markkinoilla.

Päästökauppa on osoittanut toimivuutensa markkinaehtoisena ja teknologianeutraalina keinona vähentää päästöjä kustannustehokkaasti. Jatketaan nykymuotoista EU:n energiantuotannon ja teollisuuden päästökauppaa ja otetaan käyttöön rakennusten ja liikenteen päästökauppa, maatalouden päästökauppa sekä maankäyttösektorin hiilensidonnasta palkitseva instrumentti. Integroidaan tekniset hiilinielut osaksi EU:n energiantuotannon ja teollisuuden päästökauppaa. Energiantuotannon ja teollisuuden sekä rakennusten ja liikenteen päästökauppa tulee pitkällä aikajänteellä yhdistää.

Tavoitteesta kertoo tarkemmin
Jussi-Pekka Teini
Engineering Sustainability
jussi-pekka.teini@tek.fi
+358 40 7059 755

Tekoäly vastuullisesti käyttöön julkisella sektorilla

Tekoälyä on hyödynnettävä julkishallinnon prosesseissa tukemaan sujuvaa ja vastuullista hallintoa.

Julkisen sektorin rooli on keskeinen sekä tekoälyn mahdollistajana että käyttäjänä. Se voi vauhdittaa tekoälyn käyttöönottoa ja luoda kysyntää uusille ratkaisuille.

Tekoälyn tuottavuushyödyt vaativat panostuksia osaamiseen ja teknologian käyttöönottoon. Teknologia kehittyy nopeasti, joten julkisen sektorin tulee välttää toimittajaloukkuja tekoälyn käyttöönotossa.

Tavoitteesta kertoo tarkemmin
Mikko Särelä
innovaatio- ja elinkeinopolitiikan asiantuntija
mikko.sarela@tek.fi
+358 44 5264 556

Tekoälylukutaidosta on tehtävä kansalaistaito.

Tekoäly on jo nyt laajasti yritysten ja kansalaisten käytössä olevaa teknologiaa. Käytön osaamisen lisäksi on tärkeää, että suomalaiset ymmärtävät miten tekoälyteknologia toimii, mihin se sopii ja minkälaisia ongelmia sen käyttöön liittyy.

Tekoälylukutaito tarkoittaa sitä, että suomalaiset ymmärtävät tekoälyn toiminnan perusteet ja kykenevät itsenäisesti arvioimaan sen tuotoksia.

Tavoitteesta kertoo tarkemmin
Mikko Särelä
innovaatio- ja elinkeinopolitiikan asiantuntija
mikko.sarela@tek.fi
+358 44 5264 556

Tekoälytyökaluja on hyödynnettävä sosiaali- ja terveyspalveluissa vapauttamaan henkilökunnan työaikaa asiakastyöhön.

Julkisen sektorin rooli on keskeinen sekä tekoälyn mahdollistajana että käyttäjänä. Suomi on jo maailman johtavia valtioita yksilön verosuoritusten automatisoinnissa. Kehitetään ja laajennetaan saman tyyppistä ajattelua julkisen sektorin rutiininomaisiin päätöksiin, esimerkiksi Kelan tukiin liittyen.

Tavoitteesta kertoo tarkemmin
Mikko Särelä
innovaatio- ja elinkeinopolitiikan asiantuntija
mikko.sarela@tek.fi
+358 44 5264 556

Suomen menestys on kiinni toimivasta työelämästä ja mielen työhyvinvoinnista

Työlainsäädännön on uudistuttava työelämän mukana

Etä- ja hybridityö on määriteltävä lainsäädäntöön sekä säädettävä oikeus irtautua työstä ja olla tavoittamattomissa vapaa-ajalla.

Suomen työlainsäädäntö on jäänyt jälkeen työelämän joustavuudesta. Työnteon muodoista sopiminen pitää lainsäädännössä vakiinnuttaa, esimerkiksi säännöllisen vuoropuhelun kautta. Toisaalta työntekijän oikeusturvaa tulee parantaa laajentamalla työtapaturma- ja ammattitautilaki koskemaan myös etätyötä.

Työhyvinvoinnin kannalta on olennaista myös säätää työntekijälle oikeus irtautua työstä ja viettää palautumisen mahdollistavaa vapaa-aikaa. Lainsäädännön muutokset jättävät tilaa työpaikkojen yhteistoiminnassa neuvoteltaville paikallisille ratkaisuille.

Tavoitteesta kertoo tarkemmin
Teemu Hankamäki
työmarkkinajohtaja
teemu.hankamaki@tek.fi
+358 9 2291 2219

Houkuttelukieltosopimusten käyttöä on rajoitettava ja työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä maksettavia korvauksia nostettava.

Viime vuosina yleistynyttä houkuttelukieltosopimusten käyttöä on rajoitettava. Työmarkkinoiden toiminta heikkenee työvoiman liikkuvuuden kärsiessä. Työsopimuslaki on uudistettava niin, että houkuttelukieltosopimusten käyttämistä rajoitetaan ja niiden käyttäminen edellyttää yritykseltä korvausvelvollisuutta.

Työelämän epävarmuus on kasvanut, kun työntekijän irtisanomissuojaa on heikennetty. Siksi on kohtuullista nostaa laittomasta irtisanomisesta maksettavia korvauksia.

Tavoitteesta kertoo tarkemmin
Teemu Hankamäki
työmarkkinajohtaja
teemu.hankamaki@tek.fi
+358 9 2291 2219

Työriitojen sovittelujärjestelmää on vahvistettava.

Työriitojen sovittelu kaipaa kehittämistä. Sovittelujärjestelmässä tulee rakentaa yhteinen tilannekuva ennen neuvottelukierrosta, varmistaa toimialakohtaisten erojen vaikutukset, velvoittaa osapuolet toimittamaan tavoitteensa sovittelijalle ajoissa sekä lisätä sovittelutoimiston resursseja.

Tavoitteesta kertoo tarkemmin
Teemu Hankamäki
työmarkkinajohtaja
teemu.hankamaki@tek.fi
+358 9 2291 2219

Tehdään suomalaisesta työelämästä yhdenvertaisempi

Sukupuolten välisiä tuloeroja on kavennettava kehittämällä perhevapaajärjestelmää edelleen.

Perhevapaita on uudistettu osittain onnistuneesti. On kuitenkin syytä jakaa perhevapaita vieläkin tasaisemmin, esimerkiksi 6+6+6-mallin mukaan, hyvinvoinnin edistämiseksi niin perheissä kuin työelämässä.

Perhevapaajärjestelmä on edelleen tarpeettoman jäykkä. Nykyjärjestelmässä viranomaiset saattavat kieltäytyä palvelemasta perheenjäseniä järjestelmän joustamattomuuden takia. Ydinperheeseen pitää voida laskea esimerkiksi useampi kuin kaksi vanhempaa. Lisäksi on syytä jättää pois sukupuolen tilastointi.

Toisaalta joustavuutta ei hyödynnetä riittävällä tavalla. Osa-aikaisen vanhempainvapaan käyttö voi olla liian monimutkaista niin työnantajan kuin työntekijän kannalta. Käyttöön liittyviä ongelmia tulee selvittää ja toteuttaa niiden pohjalta ratkaisut tiedon lisäämiseksi ja perheiden sujuvan arjen edistämiseksi.

Tavoitteesta kertoo tarkemmin
Sirkku Pohja
työelämäasiantuntija
sirkku.pohja@tek.fi
+358 9 2291 2216

Työelämän pelisääntöjä valvovien viranomaisten toimintaedellytyksiä on vahvistettava, jotta heillä on parempi mahdollisuus toteuttaa tehtäviään.

Suomalaisessa yhteiskunnassa valvovien viranomaisten pitää pystyä toteuttamaan niille annettuja tehtäviä. On syytä selkeyttää eri viranomaisten tehtäviä ja toimivaltaa siten, että päätökset tapahtuvat läpinäkyvästi ja suunnitelmallisesti. Nyt esimerkiksi poliisin tekemä päätös saattaa johtaa laittomaan irtisanomiseen, vaikka sen ei pitäisi olla hierarkiassa muiden viranomaisten päätösten yläpuolella.

Yksilön oikeuksien turvaaminen viranomaisten toiminnassa tulee olla ensimmäinen prioriteetti, niin työelämän pelisääntöjen valvonnan kuin muidenkin viranomaispäätösten suhteen.

Tavoitteesta kertoo tarkemmin
Sirkku Pohja
työelämäasiantuntija
sirkku.pohja@tek.fi
+358 9 2291 2216

Työelämän ikäsyrjintään on puututtava.

Työelämässä tapahtuva ikäsyrjintä osuu eri tavoilla kaiken ikäisiin työntekijöihin. Päätöksiä ei aina tehdä objektiivisin perustein, vaan ikä, muut yleistetyt ominaisuudet ja ennakkoasenteet saattavat vaikuttaa tarpeettomasti.

Syrjintään voitaisiin puuttua esimerkiksi laajentamalla työnantajan todistustaakkaa mahdollisissa syrjintätapauksissa. Nuorten työllistymistä helpottavat toimet vaikuttavat koko työuraan ja siten kansantalouteen vuosikymmenien ajan. Vanhempien työntekijöiden työllistyminen taas on hyvinvointivaltiolle lottovoitto.

Tavoitteesta kertoo tarkemmin
Sirkku Pohja
työelämäasiantuntija
sirkku.pohja@tek.fi
+358 9 2291 2216

Edistetään mielen työterveyttä

Nuorten ja opiskelijoiden mielenterveyspalveluihin on panostettava vahvistamalla kolmannen sektorin toimintaedellytyksiä.

Avain jaksamiseen ja mielenterveyteen liittyvien ongelmien ratkaisuun on nopea pääsy matalan kynnyksen palveluihin. Toisaalta opintojensa loppusuoralla ja työuransa alussa olevat nuoret tarvitsevat monipuolisia tukipalveluita, kuten esimerkiksi uraohjausta ja tukea verkostoitumiseen kehittääkseen työelämäosaamistaan. Tässä tarvitaan laajaa yhteistyötä sektoreiden välillä, jonka vuoksi on varmistettava, että nuorten kanssa työskentelevillä järjestöillä on riittävät edellytykset ja resurssit tukea nuorten hyvinvointia.

Tärkeää ennalta ehkäisevää ja rakentavaa työtä tekevien järjestöjen rahoitusta on leikattu. Kolmannen sektorin toimijoita tulee tukea taloudellisesti palvelutason parantamiseksi, jotta opiskelijoilla ja nuorilla olisi mahdollista saada apua joustavasti ja matalalla kynnyksellä.

Tavoitteesta kertoo tarkemmin
Ida Parkkinen
opiskelijatoiminnan asiantuntija
ida.parkkinen@tek.fi
+358 400 984545

Psykososiaalista kuormitusta on ehkäistävä ja työterveyshuollon tukea vahvistettava.

Vanhenevassa Suomessa ei ole varaa yhteenkään tarpeettomaan aikaiseen eläköitymiseen.

Työnantajalle tulee säätää velvollisuus ehkäistä ja hallita työntekijöiden psykososiaalista kuormitusta. Tämä auttaa ehkäisemään ongelmia etukäteen ja edistää työkyvyn ylläpitämistä. Työterveydellä on keskeinen tukeva rooli.

Myös työntekijän mahdollisuuksia oman kokonaiskuormituksensa hallintaan on syytä kehittää.

Tavoitteesta kertoo tarkemmin
Sirkku Pohja
työelämäasiantuntija
sirkku.pohja@tek.fi
+358 9 2291 2216

Suomen menestys on kiinni kansainvälisistä osaajista

Tulevaisuus rakennetaan kansainvälisten osaajien kanssa

Suomeen on luotava pisteytykseen perustuva järjestelmä, joka mahdollistaa kansainvälisille osaajille pysyvän oleskeluluvan saamisen ilman aiempaa maassa asumista.

Suomeen tarvitaan pisteytykseen perustuva maahanmuuttoväylä, jonka kautta korkeasti koulutetut asiantuntijat voivat Suomeen muuttaessaan saada heti pysyvän oleskeluluvan. Pisteitä voisi saada esimerkiksi osaamisesta työvoimapula-aloilla, koulutuksesta ja kielitaidosta. Pysyvä oleskelulupa on merkittävä vetovoimatekijä, joka luo myös psykologista turvallisuutta, jonka myötä maahanmuuttaja uskaltaa esimerkiksi perustaa yrityksen tai vaihtaa työpaikkaa.

Tavoitteesta kertoo tarkemmin
Owain Hopeaketo
Project Manager, International Experts
owain.hopeaketo@tek.fi
+358 46 954 7718

Kansainvälisten osaajien osallistumista työmarkkinoille on edistettävä kehittämällä työllisyyspalveluita ja ehkäisemällä syrjintää.

Työmarkkinoilla esiintyvään syrjintään on puututtava vahvistamalla yhdenvertaisuuslainsäädäntöä, ottamalla käyttöön anonyymi rekrytointi julkisella sektorilla ja parantamalla työssä tapahtuvan kielenoppimisen tukea.

Työllistymispalveluiden tarjoaman tuen on oltava oikea-aikaista ja oikein kohdennettua. Lisäksi ulkomaiset tutkinnot tulisi tunnustaa entistä paremmin.

Tavoitteesta kertoo tarkemmin
Owain Hopeaketo
Project Manager, International Experts
owain.hopeaketo@tek.fi
+358 46 954 7718

Kansainvälisten osaajien hyväksikäyttöön työmarkkinoilla on puututtava poistamalla 3/6 kuukauden sääntö sekä este kansalaisuuden saamiselle, jos on saanut työttömyys- tai toimeentuloetuutta.

Kolmen tai kuuden kuukauden sääntö on aiheuttanut laaja-alaisia vaikutuksia. Luomalla epävarmuutta ja pelkoa tulevaisuudesta se on johtanut ennakoiviin päätöksiin hakea töitä ulkomailta. Sääntö on myös lisännyt kansainvälisten osaajien hyväksikäytön riskiä työmarkkinoilla.

Lisäksi käyttöön on otettu este kansalaisuuden saamiselle, mikäli on turvautunut työttömyysetuuteen yli kolmen kuukauden ajan viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana. Tämä este rankaisee epäoikeudenmukaisesti työttömyydestä ja tarjoaa työnantajille uuden mahdollisen keinon hyväksikäyttöön.

Ellei näitä sääntöjä poisteta, niitä on vähintään tehtävä joustavammiksi maasta karkotuksen pelon ja hyväksikäytön riskin vähentämiseksi.

Tavoitteesta kertoo tarkemmin
Owain Hopeaketo
Project Manager, International Experts
owain.hopeaketo@tek.fi
+358 46 954 7718

Kansainvälisten opiskelijoiden kielitaitoa on kehitettävä laadukkaalla kieliopetuksella ja luomalla yhteyksiä työelämään jo opintojen aikana.

Kansainväliset opiskelijat ja vastavalmistuneet tarvitsevat heidän tarpeisiinsa räätälöityjä palveluita, jotta polku Suomen työelämään on mahdollisimman selkeä.

Kansainvälisten valmistuneiden työllistymistä ja suomalaiseen yhteiskuntaan kiinnittymistä edesauttaa kotimaisten kielten taito. Yliopisto-opintojen aikana opiskelijoiden tulee olla mahdollista kehittää kielitaitoaan. Tämä voidaan mahdollistaa laadukkaalla ja korkeaan osaamistasoon tähtäävällä kieliopetuksella, joka on mahdollista sisällyttää joustavasti tutkintokokonaisuuteen.

Tavoitteesta kertoo tarkemmin
Ida Parkkinen
opiskelijatoiminnan asiantuntija
ida.parkkinen@tek.fi
+358 400 984545

Avainsanat:

vaalit, vaikuttaminen, yhteiskunta