Björn Wiemers TEKin töissä

Sopimusalavastaava

Björn Wiemers neuvottelee työelämän sopimuksia, jotta ihmisillä olisi parempi arki.

Björn Wiemers tuli TEKiin töihin 2010. Hänen pääasiallisena tehtävänään on Ylemmät toimihenkilöt YTN tietoalan sopimusalavastaavan työ, TEKin puolella häntä voisi kutsua työelämän asiantuntijaksi.

Mitä työsi sopimusalavastaavana pitää sisällään?

Toimin sopimusalavastaavana YTN tietoalalla, joka on yksi YTN:n yli kolmestakymmenestä sopimusalasta. Koska työehtosopimukset neuvotellaan aloittain, sopimusalojen vetovastuita on jaettu liittojen kesken sen mukaan, millä aloilla liittojen jäseniä on eniten töissä ja näin ollen myös TESin piirissä. Luonnollisesti IT-talot ja ohjelmistofirmat kattavalta tietoalalta löytyy paljon tekkiläisiä, minkä takia TEKistä on suunnattu useamman ihmisen työpanos alan edunvalvonnan hoitamiseen. Muita TEKin näkökulmasta suuria aloja ovat muun muassa suunnitteluala ja teknologiateollisuus. TEK siis maksaa palkkani, vaikka noin 95 prosenttia työajastani kuluukin YTN-töihin, koska työni hyödyttää myös meidän jäseniämme. Vastavuoroisesti teknologiateollisuuden edunvalvonnasta vastaava kollegani Insinööriliitosta palvelee TEKin jäseniä samalla periaatteella. Puhtaasti TEKin puitteissa neuvon esimerkiksi muilla aloilla työskenteleviä tekkiläisiä luottamusmiehiä sekä autan jäseniä työsuhde- ja yt-tilanteissa.

YTN-työssäni hoidan kaikkea, mikä liittyy tietoalan edunvalvonnan koordinointiin. Päätyökaluni on alan työehtosopimus, jota olen myös neuvottelemassa. Olen lähes päivittäin tekemisissä työehtosopimuksen käytäntöön soveltamiseen liittyvien asioiden ja kysymysten kanssa. Autan myös luottamusmiehiä työssään.

Työehtosopimuksia neuvotellessa lähdetään aina puhtaalta pöydältä, ikään kuin alkuperäistä sopimusta ei olisi olemassakaan. Käytännössä kuitenkin samoista asioista sovitaan uudestaan pienillä muutoksilla, tyypillisesti palkankorotuksilla. Välillä harmittaa, että usein uutisoidaan vain näistä palkankorotuksista, vaikka työehtosopimuksissa on niin paljon muutakin, mitä ei tulla ajatelleeksi. Esimerkiksi lomarahat, sairasajan ja vanhempainvapaiden palkat sekä matka-aika- ja päivystyskorvaukset on neuvoteltu työehtosopimuksissa.

Kun luottamusmiehet ottavat minuun yhteyttä, usein aiheina ovat tulossa olevat irtisanomisiin tähtäävät yt-neuvottelut, paikallisen sopimuksen tekeminen jostain aiheesta tai vaikkapa työsopimuksien muuttaminen laajalle porukalle, mikä on tyypillistä esimerkiksi kahden yrityksen fuusioituessa. Olen apuna muun muassa tarkistamalla tarjottuja sopimuspohjia. Välillä on tullut vastaan todella kreisejä sopimuksia, joita ihmiset ovat jo lähestulkoon allekirjoittamassa ymmärtämättä, mihin he ovat sitoutumassa – näissä tilanteissa koen työni aidosti merkitykselliseksi.

Minulla on myös agendalla saada lisää ihmisiä luottamusmiehiksi. Esimerkiksi asiantuntijatyön henkilöstöedustajat ovat oikeasti työpaikkojen kehittäjiä; he ovat hakeneet tehtävään, koska kokevat sitä kautta pystyvänsä vaikuttamaan työpaikan olosuhteisiin ja aidosti rakentamaan parempaa työyhteisöä yhdessä työnantajan kanssa. Monelle luottamusmiehelle tärkeää on myös se, että he voivat auttaa ihmisiä. Luottamusmiehet ovatkin loistava väylä auttaa montaa ihmistä kerralla, esimerkiksi kun 500 ihmiselle tarkoitettu sopimus laitetaan kerralla kuntoon.

Pidän myös työpaikkojen yhteistoimintaa tärkeänä. Yhteistoimintalakihan tunnetaan nimellä yt-laki, jolla on aika eri kaiku kuin lain virallisessa nimessä: laki yhteistoiminnasta yrityksissä. Lain alkuperäinen tarkoitus onkin ollut luoda puitteet työntekijöiden ja työnantajan väliselle dialogille. Dialogilla luodaan ymmärrystä osapuolten välille, ymmärryksellä luottamusta, ja luottamuksen kautta voidaan käydä keskusteluita aiheista, joista ei muuten puhuttaisi. Jos työntekijä- ja työnantajapuoli luottavat toisiinsa, ymmärtävät toisiaan ja toistensa tarpeita, voidaan esimerkiksi nähdä aiemmin ja tarkemmin mahdolliset ongelmat ja löytää niihin yhdessä ratkaisut, ennen kuin ongelmat edes realisoituvat. On sääli, että laki tunnetaan lähinnä irtisanomislakina, kun se sisältää mahdollisuuden jopa estää irtisanomiset. Uskallan väittää, että yhteistoimintalakia kokonaisuudessaan noudattamalla Suomeen saataisiin enemmän kilpailukykyä ja tuottavuutta, ja vieläpä fiksummin, kuin surullisenkuuluisalla kikyllä on yritetty tehdä.

Miten työsi näkyy jäsenillemme?

Mielestäni meidän työmme ja edunvalvonta ylipäänsä on vähän kuin yhteiskunnan infraa. Samalla tavalla kuin insinöörien työ näkyy siinä, että lamppu syttyy kattoon ja vettä tulee hanasta, niin meidän työmme ansiosta työelämässä on rakenteet ja säännöt siihen, millaisin ehdoin töitä tehdään. Tämän työn tavoitteena on tehdä ihmisten työpäivistä sellaisia, että he jaksavat mennä töihin huomennakin. Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi niin, että työntekijä saa palkkaa, kun on murtuneen jalan kanssa kotona ja poissa töistä tai hänellä on työpaikallaan henkilöstöedustaja, jonka kautta voi saada apua ja tukea työsuhteen paikallisiin ongelmatilanteisiin. Näitä etuja ei saa mistään muualta. Asian voisi tiivistää esimerkiksi niin, että ”me tehdään nää tylsät jutut ettei sun tarvii”. Uskon, että jäsenemme ovat tyytyväisiä siihen, että heidän ei tarvitse oman työsuhteensa vuoksi itse alkaa vaikuttamaan lainsäädäntöön tai neuvottelemaan työehtosopimuksissa työnantajaosapuolen kanssa sovittuja työsuhteen ehtoja.

Mikä motivoi sinua? ​

Koen, että tällä työllä on oikeasti vaikutusta ihmisten arkeen. Minua motivoi se, että saan auttaa ihmisiä ja omalta osaltani sekä poistaa synkkyyksiä että tehdä heidän työpäivistään valoisampia. Toisaalta isänä ajattelen tätä myös niin, että sitten kun omat lapset ovat isoja ja menevät töihin, haluan, että heillä olisi vähintään samat työnteon säännöt ja normit kuin nyt, ellei jopa vielä paremmat. Koen, että työlläni on myös isompaa merkitystä, koska minulla on työssäni mahdollisuus vaikuttaa myös rakenteisiin, syihin asioiden takana, enkä joudu pelkästään keskittymään oireiden hoitamiseen.

Mikä on TEKissä parasta?

Kauhean kivat työkaverit. Minulla on ollut tapana sanoa, että hyvällä porukalla tylsemmätkin hommat menevät, mutta huonolla porukalla hyvätkin hommat ovat ikäviä. Porukalla on siis todella paljon merkitystä.

Tykkään myös tekkiläisestä, tieteeseen perustuvasta akateemisesta ajattelusta. Meillä tutkitaan asioita ja tehdään sen pohjalta päätöksiä, mikä sopii tällaiselle ajatuksensa tieteeseen nojaavalle henkilölle mainiosti. Muutenkin promoamme tiedettä esimerkiksi koululaisille ja nuoremmillekin, ja mielestäni onkin todella oleellista olla mukana tekemässä tieteestä houkuttelevampaa kuin höpöhöpöstä.

Avainsanat: