News and blogs

Norjassa on noussut kiivas keskustelu kiinalaisten sähköbussien hankinnoista. Maassa on esitetty huolia siitä, että kriisitilanteissa busseihin voisi olla mahdollista vaikuttaa ulkopuolelta etäyhteyden kautta.

Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi bussien sammuttamista tai niiden toiminnan häiritsemistä muulla tavoin.

Kuljetusalan järjestöt ovat vaatineet riippumattomia turvallisuusarvioita, ja poliitikot ovat esittäneet jopa hankintakieltoa maista, joiden kanssa Norjalla ei ole turvallisuuspoliittista yhteistyötä.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan Suomessa on liikennekäytössä yhteensä 962 sähkökäyttöistä linja-autoa, joista valtaosa on Yutongin ja BYD:n valmistamia.

Traficomin mukaan uusia linja-autoja koskevat nykyisin sääntelyn mukaiset kyberturvallisuusvaatimukset, jotka liittyvät muun muassa ohjelmistopäivityksiin.

”Liikenne- ja viestintävirasto valvoo kyberturvallisuusvaatimusten täyttymistä kuten muidenkin ajoneuvoja koskevien vaatimusten täyttymistä. Autoja koskevat kyberturvallisuusvaatimukset ovat uusia, ja niitä sovelletaan koko EU:n alueella”, yksikönpäällikkö Anna Mikkola Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista kertoo.

Suomessa ei ole tehty erillistä riskiarviota ulkomailta, kuten esimerkiksi Kiinasta, tuotujen sähköbussien tietoturvasta tai mahdollisista teknisistä uhkakuvista. Tilannetta seurataan kuitenkin viranomaisten kansainvälisillä yhteistyöfoorumeilla.

”Erityisesti kiinalaisvalmisteisiin ajoneuvoihin liittyviä kyberturvallisuusuhkia ei keskustelussa ole havaittu”, Mikkola sanoo.

Yli 400 Yutong-sähköbussia

Suomeen kiinalaisia Yutongin valmistamia sähköbusseja maahantuo YES-EU, joka on osa sveitsiläistä konsernia.

Liiketoimintaan liittyvät riskit on tunnustettu Suomen-yhtiön vuoden 2023 tilinpäätöksessä, jossa todetaan: ”Yhtiön strategiset riskit liittyvät pääosin globaaleihin poliittisiin epävarmuustekijöihin, sekä Kiinaan liittyviin kansainvälisiin poliittisiin riskeihin.”

YES-EU:n mukaan Suomessa on tällä hetkellä operatiivisessa käytössä yli 400 sen toimittamaa Yutong-sähköbussia.

Norjassa käytävään keskusteluun liittyen YES-EU:n toimitusjohtaja Mikko Kytölä kommentoi:

”Emme ole tietoisia väitetyistä turvallisuushuolista, joten emme pidä Norjassa käytävää keskustelua relevanttina tämän hetken tiedon perusteella.”

Kytölän mukaan Yutongin linja-autoissa ei tällä hetkellä ole käytössä niin sanottua ota- eli over-the-air-ominaisuutta, jonka avulla ohjelmistopäivitykset voitaisiin tehdä langattomasti ja automaattisesti.

”Päivityksiä tehdään asiakkaiden toiveiden mukaisesti tai kehitystarkoituksessa tarpeen mukaan. Me vastaamme päivitysten toteuttamisesta ja valvonnasta”, Kytölä sanoo.

”Sim-kortti pois”

YES-EU:n Mikko Kytölän mukaan Yutongin linja-autoissa on samanlaiset etäluentakyvykkyydet kuin moderneissa henkilöautoissa.

”Emme ole kuitenkaan tietoisia, että autojen käyttöön voisi puuttua etänä. Etäyhteys voidaan disabloida manuaalisesti ottamalla sim-kortti pois linja-autosta”, Kytölä sanoo.

Norjassa on lisäksi nostettu esiin vuonna 2023 Ruotsissa julkaistu, ihmisoikeusjärjestö ETI Swedenin ja maan joukkoliikenteen toimijoiden kanssa tehty selvitys, jonka mukaan kiinalaisilla bussitehtailla on riski pakkotyön käytöstä. Selvityksessä mainitaan myös Yutong, jonka alihankkijana toimii akkuvalmistaja CATL.

”Selvityksen mukaan Yutongilta ei löydetty mainittuja ihmisoikeuksiin liittyviä ongelmia tai havaittu riskejä, mutta CATL:n osalta akkujen raaka-ainetoimitusketjuihin voi liittyä mainittuja riskejä”, Kytölä tarkentaa.

CATL on jyrkästi kieltänyt tiedot. Raportin seurauksena Ruotsissa on kuitenkin tiukennettu julkisen liikenteen hankintakriteerejä siten, että tarjouskilpailuihin ei enää hyväksytä ajoneuvoja, joiden valmistusmaassa ei voida taata ihmisoikeuksien toteutumista.

YES-EU:n mukaan yhtiö on tehnyt useita, myös hiljattain suoritettuja, auditointeja toimittajilleen eikä ole havainnut selvityksessä esiin nostettuihin väitteisiin liittyviä ongelmia.

”Huomautamme erikseen, että kyseisen maailman suurimman akkuvalmistajan tuotteita käytetään myös laajamittaisesti eurooppalaisessa bussi-, kuorma- ja henkilöautoteollisuudessa”, Kytölä sanoo.

”Luotettavia ja toimineet hyvin”

Useilla alueilla Suomessa toimiva linja-autoyhtiö Pohjolan Liikenne hankki ensimmäiset kiinalaisen Yutongin valmistamat sähköbussinsa vuonna 2019. Jo ennen tätä yhtiöllä oli ollut käytössään suomalaisen Linkkerin valmistamia sähköbusseja.

Tällä hetkellä Pohjolan Liikenteellä on käytössään noin 220 Yutongin sähköbussia, ja kevään aikana kalustoon on tulossa lisäksi noin 20 uutta Yutong-bussia. Yhtiöllä on myös noin 60 Volvon ja VDL:n valmistamaa sähköbussia.

”Meidän kokemuksemme mukaan Yutong-bussit ovat olleet erittäin luotettavia ja toimineet hyvin Suomen vaikeissa sääolosuhteissa. Kaluston luotettavuudella on iso vaikutus hankintapäätöksissä”, yhtiön turvallisuudesta ja laadusta vastaava johtaja Jaakko Rantala sanoo.

Pohjolan Liikenteen mukaan sen käyttämä kalusto on tarkastettu ja hyväksytty viranomaisten vaatimusten mukaisesti. Bussit täyttävät Suomessa voimassa olevat vaatimukset, ja niihin kohdistuu jatkuvaa teknistä ja toiminnallista seurantaa osana yhtiön normaalia laadunvalvontaa.

Kysyttäessä mahdollisista muutoksista hankintakriteereihin, kuten Ruotsissa on tehty ja Norjassa harkitaan, yhtiö kertoo seuraavansa tiiviisti alan kehitystä sekä viranomaisten sääntelyä ja ohjeistuksia.

”Pohjolan Liikenteellä tarkastelemme hankintakriteerejä sekä toimittajien laatua ja toimitusvarmuutta jatkuvasti osana normaalia prosessiamme. Tavoitteenamme on jatkuvasti kehittää hankintaprosessia niin, että se palvelee parhaiten käyttäjiä ja kestävää liikkumista. Teemme jatkuvasti työtä hankintojemme vastuullisuuden eteen”, Rantala vastaa.

Vain yksi hyväksytty tarjous

Tampereen kaupunkiliikenteelle kilpailutettiin sähköbusseja vuonna 2023. Tarjouksen jättivät määräaikaan mennessä suomalainen Jeti Industries, alankomaalaiseen konserniin kuuluva VDL Bus & Coach Finland sekä YES-EU, joka maahantuo Yutong-busseja.

Hankintapäätöksen mukaan Jetin ja VDL:n tarjoukset suljettiin tarjouskilpailusta, koska ne eivät vastanneet tarjouspyynnön vaatimuksia.

Tekniikka&Talous pyysi Tampereen kaupunkiliikenteeltä hylkäyspäätösten perusteluliitteitä julkisuuslain mukaisella tietopyynnöllä. Kilpailutuksen toteuttanut yhteishankintayhtiö Tuomi Logistiikka toimitti perustelumuistiot, mutta hylkäyksen perustelut oli poistettu kokonaisuudessaan liikesalaisuuksiin vedoten.

Kilpailutuksen voittajaksi valittiin YES-EU, joka toimitti ainoan tarjouspyynnön mukaisen tarjouksen. Tarjousvertailua ei siis suoritettu.

Syyskuussa 2023 hankittu kokonaisuus kattoi seitsemän linja-auton hankinnan. Sen arvonlisäveroton arvo oli noin 3,75 miljoonaa euroa. Lisäksi Tampereen kaupunkiliikenne päätti solmia kymmenen vuoden huolenpitosopimukset, jolloin kokonaisarvo nousi noin 4,75 miljoonaan euroon.

30 miljoonan euron hankinnat mahdollisia

Tehty sopimus mahdollistaa hankintoja YES-EU:lta yhteensä 30 miljoonan euron arvosta sopimuskauden aikana.

”Optiokausi on voimassa kunnes 30 miljoonan arvo on saavutettu tai enintään vuoden 2027 loppuun saakka. Mahdolliset tulevat hankinnat kuuluvat Tampereen Kaupunkiliikenne Oy:n sisäiseen päätöksentekoon. Päätökset optioiden käytöstä tekee yhtiön hallitus. Hankinnoista tiedotetaan erityisalojen hankintalain edellyttämällä tavalla, joten emme voi kommentoida asiaa tarkemmin tässä vaiheessa”, Tampereen kaupunkiliikenteen toimitusjohtaja Kai Honkanen kertoo.

Tällä hetkellä Tampereen kaupunkiliikenteellä on käytössään kahdeksan Yutong-merkkistä sähköbussia, ja lisäksi viisi uutta ajoneuvoa on parhaillaan tilauksessa.

Yhtiö korostaa, että kaikki sen käytössä olevat bussit täyttävät viranomaisten asettamat tekniset ja turvallisuusvaatimukset.

”Busseihin tehdään vuosittaiset, riippumattomat katsastukset. Yhtiöllä ei ole tiedossa todennettua näyttöä siitä, että busseihin liittyisi esitetyn kaltaisia turvallisuusriskejä. Yhtiö kuitenkin seuraa keskustelua sekä alan yleistä kehitystä jatkuvasti”, Honkanen sanoo.

Entä onko Tampereen kaupunkiliikenteellä suunnitelmissa tarkentaa hankintakriteerejä tulevaisuudessa, kuten Ruotsissa on tehty ja Norjassa harkitaan?

”Nykyiset kriteerit perustuvat ensisijaisesti kokonaistaloudellisuuteen. Yhtiössä seurataan aktiivisesti alan kehitystä sekä kansainvälistä keskustelua vastuullisuus- ja turvallisuusnäkökulmista. Tällä hetkellä hankintakriteereihin ei ole suunnitteilla muutoksia, mutta tarvittaessa kriteereitä arvioidaan uudelleen alan yleisen kehityksen ja mahdollisten uusien viranomaisohjeiden mukaisesti”, Kai Honkanen vastaa.

Suomalaisten kasvuyritysten näkymät ovat kääntyneet paremmiksi, kertoo tuore tutkimus.

”Positiivista on, että yli 20 prosentin kasvua ennustavien osuus on kasvanut 27 prosenttiin, kun se oli viimevuotisessa kyselyssä 21 prosenttia”, kertoo EY:n tilintarkastuspartneri Juha Hilmola.

Hänen mukaansa kasvuennusteiden positiivisuus liittyy avointen vastausten perusteella omiin tavoitteisiin, markkinanäkymiin ja investointeihin.

Konsulttiyhtiö EY:n ja Terraviestinän teettämän Kasvuyritystutkimuksen mukaan 21–30 prosentin kasvua ennustaa 17 prosenttia yrityksistä, 31–50 prosentin kasvua 6 prosenttia ja yli 50 prosentin kasvua 1 prosentti vastaajista.

Tutkimuksen mukaan suomalaisten yritysten kasvustrategia on varovainen tai passiivinen. Niistä suurin osa eli 59 prosenttia hakee kasvua ”mahdollisuuksien mukaan”, mikä heijastelee sekä markkinoiden epävarmuutta että yritysten varovaisuutta.

Voimakasta kasvua hakevien osuus on edelleen 28 prosenttia, mikä on saman verran kuin viime vuonna, 10 prosenttia pyrkii säilyttämään nykyiset asemansa, ja kaksi prosenttia ei hae kasvua lainkaan.

”Yritykset kyllä tunnistavat kasvun mahdollisuuksia, mutta haluavat edetä maltillisesti. Ne, jotka aikovat kasvaa mahdollisuuksien mukaan, perustelivat varovaisuutensa muun muassa riskienhallinnan, kannattavuuden ja markkinatilanteen avulla”, Hilmola sanoo.

Rekrytointiaikeet vaisuja

Varovaisuudesta kertoo sekin, että kasvua haetaan kumppaniverkoston ja tehostamisen avulla, ei palkkaamalla lisää henkilöstöä. Vain 10 prosenttia yrityksistä ennustaa henkilöstömääränsä kasvavan yli 20 prosenttia ja yli puolet arvioi kasvun jäävän alle 10 prosenttiin.

Kasvun suurin yksittäinen este on edelleen talousnäkymien epävarmuus. Muita keskeisiä esteitä ovat kova kilpailu, osaavan työvoiman puute ja rahoituksen saatavuus.

Iro Researchin toteuttamaan puhelinhaastattelututkimukseen vastasi maaliskuussa 180 suomalaista yritystä, joiden liikevaihto oli yli 3,5 miljoonaa euroa, ja jotka kasvoivat yli 30 prosenttia vuosina 2022–2024.

Moni yhtiö on vaarassa joutua uudenlaisen kyberhyökkäyksen kohteeksi. Niin sanottujen kehotehyökkäysten onnistumisen todennäköisyys on kyberturvallisuusyhtiö Palo Alto Networksin mukaan jopa 88 prosenttia. Hyökkääjä voi tehdä pahaa vahinkoa yrityksen järjestelmissä ja tietoturvassa, mikäli mahdollisuutta ei oteta vakavasti.

Kehotehyökkäyksessä (engl. prompt attack) tekijä käyttää hyväkseen yhtiön käyttämää laajaa kielimallia. Oikealla kehotteella, eli promptilla yhtiön järjestelmiin integroidun kielimallin voi saada tekemään asioita, joita se ei tavallisesti tekisi. Tällaisia toimintaan kiinteästi integroituja tekoälyjärjestelmiä on käytössä yhä useammassa suuressa ja keskikokoisessa yrityksessä alasta riippumatta.

Päätöksentekoon ja kriittisiin toimintoihin integroitu kielimalli avaa kuitenkin hyökkääjille täysin uusia keinoja heikkouksien hyväksikäyttöön: hyökkääjä voi aktivoida yhtiön järjestelmissä vahinkoa aiheuttavia toimintoja sekä urkkia arkaluonteisia tietoja.

Kuten onnistumisen todennäköisyydestä voi nähdä, nykyaikaiset laajat kielimallit ovat tällaisille hyökkäyksille äärimmäisen alttiita. Palo Alto Networksin mukaan yhtiöiden tietoturvaa on räätälöitävä kehotehyökkäysten varalle, sillä markkinoilla ei ole kaiken kattavaa ratkaisua järjestelmien erilaisuuden vuoksi. Kielimallien heikkouksia täytyy tukkia riskien mukaan.

Yleisin kehotehyökkäyksen metodi on johdatteleva kehote. Sellaisen avulla järjestelmä saadaan suorittamaan asioita, joihin sen ei pitäisi pystyä tai ryhtyä. Tekniikka perustuu kielimallia hämmentäviin ja johdatteleviin kehotteisiin, joilla tekoälyä hämätään vaivihkaa ja hienovaraisesti.

Johdattelevia kehotteita vastaan on melko helppo puolustautua asettamalla yhtiön käytössä olevalle kielimallille selkeät rajat ja suojakaiteet, joita se ei voi kiertää ovelallakaan johdattelulla.

Yhtiön tietoturvaosaston täytyy varautua myös siihen, että hyökkääjä pyrkii kiertämään tällaiset rajat ja suojaukset. Kielimallien tulee olla ajan tasalla, jotta niiden suojauksen murtaminen on mahdollisimman vaikeaa.

Hyökkäykset voivat paljastaa yhtiön arkaluontoisia tietoja, kuten järjestelmäkehotteita tai yhtiön sisäistä koulutusmateriaalia. Tällaisia tietoja hyväkseen käyttävä hyökkääjä voi hakea aiemmista vuorovaikutuksista luottamuksellisia tietoja. Palo Alto Networksin mukaan on oleellista, että tiedonkulun suodatus toimii tietoa molempiin suuntiin siirrettäessä.

Aggressiivisin kehotehyökkäyksen muoto on Palo Alto Networksin mukaan niin sanottu infrastruktuurihyökkäys. Tällaisessa hyökkäyksessä kehotteet on laadittu hyödyntämään yhtiön järjestelmäresursseja ja suorittamaan luvatonta koodia. Tällaiset hyökkäykset voivat esimerkiksi kuluttaa liiallisesti laskentatehoa tai suorittaa etäkoodia.

Tällaisenkin hyökkäyksen torjuminen vaatii perinteisiä suojausmalleja ja tekoälylle räätälöityjä suojakeinoja. Toistuvat kehotehyökkäykset tulee torjua kehotetunnistuksen keinoin.

Palo Alto Networksin tutkimusraportissa peräänkuulutetaankin ymmärryksen tärkeyttä eli on tärkeää tietää mitä osa-alueita, järjestelmiä, toimintoja ja palveluita kehotehyökkäykset voivat uhata ja miten näiltä voidaan suojautua. Näin moni suomalainenkin yhtiö voi säästää suuren määrän resursseja tietoturvassaan.

Dubai alkaa opettaa tekoälyn käyttöä oppiaineena kaikilla koulutuksen tasoilla aina päiväkodista lähtien. Yhdistyneisiin Arabiemiirikuntiin osavaltion kaltaisena emiirikuntana kuuluvan Dubain hallitsija sheikki Mohammed bin Rashid ilmoitti asiasta sunnuntaina 4. toukokuuta.

Nuorimmat tekoälyopetusta saavat ovat neljävuotiaita. Opetus kestää 12. kouluvuoteen asti, eli suomalaisittain lukioikäiseksi.

Bin Rashidin mukaan tarkoituksena on mahdollistaa uusien sukupolvien syvällinen tekoälyn ymmärtäminen. Opetuksessa aiotaan Dubain mukaan korostaa tekoälyn käytön etiikkaa sekä datan, algoritmien, sovellusten ja riskien ymmärtämistä.

Opetussuunnitelma kattaa seitsemän aluetta: perustavanlaatuiset käsitteet, data ja algoritmit, ohjelmistojen käyttö, eettinen tietoisuus, reaalimaailman sovellukset, innovaatio ja projektisuunnittelu sekä politiikat ja yhteisön osallistuminen.

Jokaiselle ikäryhmälle on räätälöityjä yksiköitä. Esimerkiksi nelivuotiaat tutustuvat tekoälyyn leikin kautta. Tekoälyä opettavat nimetty opettajat osana tietojenkäsittelyn, luovan suunnittelun ja innovaation oppiainetta.

Mohammed bin Rashidin mukaan tekoäly tulee olemaan Dubain uuden talouskasvun kulmakivi. Myös opetusministeri Sarah Al Amiri kuvaa tekoälyn integrointia koulutukseen kansalliseksi välttämättömyydeksi, joka tukee talouskasvua, kestävää kehitystä ja yksilöiden kykyjen parantamista.

Hän kuitenkin varoittaa, että tekoälyn käyttöönoton kiireellisyys voi edeltää kysymystä siitä, miten ihmiskunta voi kehittää tarvittavat valmiudet käyttää tekoälyä viisaasti ja eettisesti.

Dubain emiraatissa asuu 3,5 miljoonaa ihmistä. Se on yksi Arabiemiraattien seitsemästä osasta. Kukin emiraatti on oma monarkiansa eli kuningaskuntansa, mutta kansainvälispoliittisesti ne muodostavat liittovaltion.

Tekoälysovellukset voivat valehdella ja huijata auditointitilanteessa olevansa kyvyiltään heikompia. Tähän lopputulokseen päätyi tekoälyn turvallisuutta tutkiva Olli Järviniemi. Tutkimus on esijulkaistu Arxiv-palvelussa.

Järviniemen Claude 3 Opus -mallia koskevan tutkimuksen toisena kirjoittajana on tekoäly-yhtiö Anthorpicin Evan Hubinger, joka ohjasi projektin kulkua. He tapasivat Constellationissa, joka on tekoälyturvallisuustutkijoiden urakiihdyttämö. Hubinger oli mentorina Constellationin tutkimusohjelmassa.

Tutkijat loivat simuloidun yritysympäristön, jossa kielimalli sai erilaisia tehtäviä. Lisäksi kielimalli sai ohimennen tietää Slack-keskustelusta, jonka mukaan pian on tulossa sitä koskeva lainmukaisuutta tarkasteleva auditointi. Kielimalli ei lähtenyt poistamaan aiempia tietoja vaikuttaakseen heikommalta ja harmittomammalta, mutta auditoinnissa se tahallaan ei suorittanut kokonaan tehtäviä, joista sen tiedettiin suoriutuvan. Näin se tekeytyi todellisia kykyjään heikommaksi.

Apollo Research on tehnyt vastaavia kokeita laajemmin ja pidemmälle jalostettuna eri kielimalleilla. Ne ovat osoittaneet, että myös aktiivisempaa petollista toimintaa esiintyy. Kielimallit ovat lähteneet poistamaan tietoja tai kopioimaan omia tietojaan eli mallinsa painotuksia toiselle palvelimelle.

”Pitää olla tarkkana, ettei liioittele, mutta malli yritti koeympäristössä karata tietokoneesta toiselle”, Järviniemi sanoo.

Ihmisten mielistelyä on vaikea välttää

Valehteleminen syntyy kielimallin opetusvaiheessa vahingossa. Kielimallia koulutetaan vahvistusoppimisella, jossa sitä palkitaan eli vahvistetaan sen toimiessa oikein. Samalla tavalla lemmikkikoirakin voi oppia eri asian, kuin mitä ihminen tarkoitti sille opettaa herkkuja antaessaan.

Voivatko kielimallit luoda tietoturvahaavoittuvuuksia vahingossa vai tarkoituksella?

”Molempia, mutta enemmän tutkin jälkimmäistä. Olen huolissani tilanteista, joissa kielimallit toimivat tieten tahtoisesti tavoilla, jota ihmiset eivät haluaisi ja yrittävät pitää tämän salassa ja pyrkivät omiin tavoitteisiinsa”, Järviniemi sanoo.

Hän haluaa selvittää, voiko kielimalleista tehdä sekä hyödyllisiä että turvallisia ilman mahdollisia katastrofaalisia lopputuloksia. Malli saattaa vahingossa löytää porsaanreiän tai tietoturvahaavoittuvuuden, jonka kautta se saavuttaa halutun lopputuloksen. Ihmiset saattavat huomata tämän ja paikata aukon, mutta malli saattaa hetken päästä löytää toisen haavoittuvuuden.

Lopulta on vaikea tietää, onko ihmisiltä jäänyt jokin haavoittuvuus huomaamatta.

Mallit saattavat oppia sanomaan sellaista, mitä ihmiset haluavat kuulla, vaikka se ei olisi totta. Esimerkiksi hiljattain uutisoitiin, että Instagramin kielimalli väittää pokalla olevansa sertifioitu terapeutti, joka voi antaa terapiaa alaikäiselle keskustelukumppanilleen.

Huono suuntaus

Viimeisen parin kuukauden aikana kielimallien kehityksessä on Järviniemen mukaan näkynyt muutosta huonompaan suuntaan.

”Open AI:n malleihin on tehty hiljattain uudistuksia. Ne ovat nyt valehdelleet ja mielistelleet huomattavasti enemmän, jopa siinä määrin mitä en olisi itse odottanut”, Järviniemi sanoo.

Tekoäly-yhtiöt yrittävät rajoittaa valehtelua, mutta tarkemmalla tasolla menetelmistä ei kerrota yrityssalaisuuksien vuoksi. Ei kuitenkaan ole olemassa mitään testiä, joka voitaisiin ajaa ja todeta, että malli on varmasti rehti ja avoin.

Terapeutiksi tekeytymisen ja muiden epäsopivien keskustelunaiheiden kieltäminen olisi vaikeaa, jos pitäisi osata luetella kaikki kielletyt keskustelunaiheet. Järviniemen mukaan koulutuksessa mallille opetetaan joitakin tapauksia ja toivotaan, että se osaa yleistää niistä oikein.

”Tässä on omat haasteensa, että meillä on heikko ymmärrys siitä, miten ne yleistyvät. Olen käytännössä pöyristynyt siitä, miten heikosti tässä tunnutaan onnistuvan”, Järviniemi.

Juuri mielenterveysaiheet ovat yksi käyttökohde, jossa pitäisi olla varuillaan. Hän mainitsee esimerkin, jossa keskustelija on kertonut kielimallille lopettaneensa lääkkeidensä syömisen ja kokevansa perheensä olevan häntä vastaan, missä ihmisen implikoidaan kärsivän mielenterveysongelmista, joihin lääkkeet auttoivat. Kielimalli kehui ihmistä hienosta toiminnasta ja kertoi olevansa hänestä ylpeä.

”Tällaisia virheitä ei pitäisi tapahtua, kun yhtiöllä on satojamiljoonia käyttäjiä ja heissä on kaikenlaisia käyttäjiä. Selvästi siinä prosessissa on jotain hyvin syvästi pielessä.”

Kielimallit saattavat helposti tukea käyttäjien mielipiteitä, jolloin ne eivät tarjoa kriittistä näkökulmaa, ellei sitä osaa promptatessa pyytää.

Tutkijoille lisää töitä

Järviniemi on aloittamassa kohtapuoliin työt Britannian hallinnon AI Security Institutessa (AISI). Siellä työskennellään jo samanlaisten aiheiden parissa, joita hän on pohtinut viime vuosina.

Hän on väitellyt matematiikasta, mutta päätti pari vuotta sitten muuttaa uransa suuntaa.

”Päällimmäinen syy oli, että tekoäly on suuri ilmiö, jossa on myös riskejä. Ajattelin, että minä voisin tehdä oman osani riskien ehkäisemisessä.”

Nopeasti kehittyvällä alalla on mahdollista tehdä uraauurtavaa tutkimusta. Järviniemi toteaa vaatimattomasti, että hänen tutkimuksessaan metodit eivät olleet kovin syviä puhtaaseen matematiikkaan verrattuna, jossa menetelmät on kehitetty vuosikymmenien saatossa. Hänen uudella alallaan ei vielä ole niin selkeitä tapoja siihen, miten tutkimusta tehdään ja monia asioita ei osata vielä ratkoa.

Tekoälybuumi näkyy myös tutkimuspuolella: erilaisia kursseja ja tutkimusohjelmia on enemmän tarjolla, mutta samalla Järviniemi arvioi kilpailunkin koventuneen, kun alasta kiinnostuneita on enemmän liikkeellä. Osaavalle ihmiselle löytyy onneksi aina tekemistä.

Henkilöautovalmistaja Volvo Car AB leikkaa viisi prosenttia työvoimastaan Yhdysvaltain tehtaallaan Etelä-Carolinassa. Tuotantolaitoksessa on 2 500 työntekijää, ja heistä lähtöpassit on saamassa 125.

Syynä ovat ”muuttuvat markkinaolosuhteet” ja kauppapolitiikka. Jälkimmäisellä tarkoitetaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin määräämiä korotettuja autotulleja.

Tehtaalla valmistetaan S60- ja EX90-malleja.

Volvo Car kertoi huhtikuun lopussa aloittavansa 18 miljardin Ruotsin kruunun eli noin 1,66 miljardin euron säästöohjelman vastatakseen laimeaan kysyntään ja kaupan jännitteisiin. Säästöt vähentävät Volvon työpaikkoja maailmanlaajuisesti. Suurimmat leikkaukset osuvat vuodelle 2026.

Autonvalmistajan kappalemääräinen myynti putosi huhtikuussa 11 prosenttia viime vuoden huhtikuuhun verrattuna.

Kaikkia puhelimen kameralla napattuja otoksia tai muuten vain laitteeseen tallennettuja kuvia ei ole tarkoitettu ulkopuolisten silmien tirkisteltäviksi. Vaikka kuvassa ei mitään skandaalimaista olisikaan, on osa otoksista hyvä saada lisäsuojan taakse.

Esimerkiksi vanhat Chromecastit nostavat television ruudulle suoraan käyttäjän kuvasyötteestä napattuja otoksia. Kovin yksityisen tai mahdollisesti intiimin kuvan ei soisi ponnahtavan television ruudulle.

Onneksi nykypuhelimissa on helppo piilottaa kaikki erityistä yksityisyyttä vaativat otokset sekä Android- että iOS-ympäristössä. Tehtävää varten ei tarvita kolmannen osapuolen sovelluksia.

Samaan aikaan on hyvä muistaa, että puhelimessa käytössä olevat pilvipalvelut ovat saattaneet jo varmuuskopioida kuvat omaan palveluunsa.

Näin piilotat kuvat iPhone-puhelimessa

Kuvien piilottaminen onnistuu suoraan Kuvat-sovelluksen kautta. Tämä tapahtuu Kätke-painikkeella, jonka avulla kuva siirtyy omaan Kätketyt-kansioon.

Voit piilottaa kuvat yksitellen painamalla otosta gallerianäkymässä pitkään, minkä jälkeen esiin ponnahtaa pieni valikko. Valitse näistä vaihtoehdoista Kätke.

Vaihtoehtoisesti paina ruudun oikeassa yläkulmassa olevaa Valitse-painiketta, valitse kaikki haluamasi kuvat ja paina sitten oikeassa alareunassa olevaa valikkoa, joka on merkitty kolmella pisteellä. Täältä löydät Kätke-painikkeen.

Kätketyt-kansio on sijoitettu Kuvat-sovelluksessa Apukansioiden joukkoon. Sen avaaminen vaatii biometristä tunnistautumista tai puhelimen ruudunlukitukseen käytettävää avainkoodia.

Näin piilotat kuvat Google Kuvat -sovelluksessa

Android-ympäristössä erilaisia kuvagalleriaratkaisuja on runsaasti, mutta Google Kuvat on yksi suosituimmista vaihtoehdoista. Sovelluksessa kuvien piilottaminen sujuu näppärästi.

Mene polkuun Google Kuvat > Kokoelmat > Lukittu. Sovellus kysyy, haluatko ottaa lukitun kansion käyttöön. Samalla voit päättää, haluatko varmuuskopioida lukitun kansion sisällön pilveen.

Tämän jälkeen voit lisätä kuvia lukittuun kansioon painamalla kuvaa pitkään gallerianäkymässä tai suoraan Lukittu-kansion kautta.