Päästökaupan alkuperäinen idea oli se, että jos vähennät fossiilisia päästöjä, säästät päästöoikeuksia ja hyödyt ilmastotoimista taloudellisesti.
Pohjoismaiselle metsäteollisuudelle tilanne muuttui kuitenkin ongelmalliseksi edellisen komission kaudella, kun päästökauppasääntelyyn lisättiin kohta, jonka mukaan laitos poistuu päästökaupasta ja maksuttomien päästöoikeuksien piiristä, jos yli 95 prosenttia sen päästöistä on bioperäisiä.
Voimassa oleva 95 prosentin sääntö tarkoittaa, että jos tehdas vähentää fossiilisia päästöjä liian paljon, se menettää maksuttomat päästöoikeudet kokonaan.
Metsäteollisuus on vähentänyt merkittävästi fossiilisia päästöjään, mutta nyt kehitys on johtanut siihen, että puhtaimmat tehtaat menettävät maksuttomat oikeudet ja joutuvat saastuttavampia tehtaita heikompaan asemaan.
Metsäteollisuuden mukaan nykykäytäntö luo perverssin kannustinjärjestelmän, jossa fossiilisten polttoaineiden polttaminen voi olla taloudellisesti järkevää.
Investointijarru
Metsäteollisuuden prosesseissa syntyy bioperäisiä päästöjä, kun puun jalostuksessa syntyvä sivuvirta hyödynnetään energiantuotannossa. Samalla fossiilisten polttoaineiden käyttö on vähentynyt niin paljon, että monien tehtaiden päästöistä yli 95 prosenttia on nykyisin bioperäisiä. Tämän seurauksena edelläkävijätehtaat, jotka ovat ensimmäisinä vähentäneet fossiilisia päästöjään, menettävät maksuttomat päästöoikeudet.
Metsäteollisuuden mukaan ongelma heijastuu myös tuleviin investointeihin.
”Eurooppalainen hehtaariarvio päästöoikeuden nykyhinnoilla on, että jos tehtaaseen investoidaan yli 250 miljoonaa euroa ja sillä saavutetaan 98-prosenttisesti fossiilivapaa tuotanto, investointi tuottaisi vain noin 10 miljoonan euron vuotuiset säästöt. Tämä merkitsisi posketonta yli 25 vuoden takaisinmaksuaikaa”, sanoo Metsäteollisuus ry:n energia- ja ilmastopäällikkö Ahti Fagerblom.
Tehtaiden ei siis kannattaisi tehdä investointeja fossiilisten päästöjen vähentämiseen, koska 95 prosentin säännön myötä investointien hyödyt kääntyvät haitaksi, kun ilmaiset päästöoikeudet poistuvat.
Suomi ja Ruotsi yrittivät aikanaan poistaa 95 prosentin säännön EU-käsittelyssä. Sääntö saatiin pois parlamentin kannasta, mutta se palautui jäsenmaiden neuvoston neuvotteluissa, joissa pohjoiset metsäteollisuusmaat eivät olleet vahvoilla.
Nyt direktiivi on hyväksytty, mutta Suomessa on pyritty vaikuttamaan siihen, että sääntö voitaisiin kansallisesti toteuttaa aiheuttaen mahdollisimman vähän haittaa. Sopivaa ratkaisua ei kuitenkaan ole Metsäteollisuus ry:n mukaan löydetty.
”Mikäli päästökauppaa vielä säädetään, myös Suomelle tärkeän 95-säännön muuttaminen saattaa yllättäen tulla mahdolliseksi eli kaikki toivo ei ole mennyt”, Fagerblom sanoo.
”Suomen ja Ruotsin on siis hyvä olla hereillä”, hän jatkaa.
Fagerblomin mukaan biosäännön muuttaminen ei lisäisi päästöoikeuksien kokonaismäärää Euroopassa eli muutos ei heikentäisi ilmastotavoitetta, mutta sillä on iso vaikutus metsäteollisuuden tehtaille.
”Tässä mitataan, onko EU:n biotalousstrategialla oikeasti painoarvoa vai ei”, Fagerblom sanoo.
Suomi ja Ruotsi ovat nostaneet asian uudelleen esiin komission kanssa, kun päästökaupassa on käynnissä seuraava vaihe, jossa valmistellaan uudistuksia vuoden 2030 jälkeiseen aikaan.
Komissio valmistelee myös parhaillaan nykyiselle kaudelle ilmaisjakoon liittyviä laskelmia, joihin metsäteollisuus yrittää vaikuttaa.
Päästökauppa tauolle?
Päästökaupan tulevaisuuteen liittyy EU-maissa tällä hetkellä laajempia muutospaineita, jotka liittyvät EU:n kilpailukykyyn ja korkeisiin energian hintoihin.
Esimerkiksi Italia on toivonut, että päästökauppa laitettaisiin tauolle, kunnes se saadaan uudistettua. Myös Tšekki on vaatinut tulevan päästökauppauudistuksen lykkäämistä sekä sitä, että nykyisille päästöoikeuksien hinnoille pitäisi asettaa paljon alhaisempi katto, koska korkeat päästöoikeuksien hinnat nostavat fossiilienergiaan nojaavan maan energiakustannuksia, joista Tšekin teollisuus kärsii.
Suomen mukaan puhtaisiin investointeihin kannustavaa päästökauppajärjestelmää ei pidä romuttaa eikä ilmastotavoitteista luistaa. Tätä mieltä on myös Metsäteollisuus. Tosin Metsäteollisuus haluaa, että nykyinen 95 prosentin biosääntö muutetaan.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on luvannut esittää päästökauppajärjestelmään muutoksia ensi kesänä.
