Eläketurvakeskus (ETK) julkisti maanantaina 15.6. uudet pitkän aikavälin laskelmansa. Laskelmista paljastuu kiinnostavia tietoja nykyisistä ja nykytietojen perusteella ennakoiduista tulevista eläkkeistä.
Eläketurvakeskuksen tekemä PTS-laskelma kertoo, miten eläkemenot, eläkemaksu ja eläkkeiden taso kehittyvät, jos tietyt väestöä, taloutta ja esimerkiksi työeläkevarojen sijoitustuottoja koskevat oletukset toteutuvat. Laskelma perustuu oletukseen, että nykyinen lainsäädäntö pysyy ennallaan.
Uudesta laskelmasta selviää, miten eläkkeet ovat nykyennustein nousemassa. Luvuista voi esimerkiksi katsoa, millaisella kuukausieläkkeellä yltää ylimpään kymmeneen prosenttiin eläkkeensaajista nyt ja tulevaisuudessa.
Mediaaniomaeläke on tänä vuonna Eläketurvakeskuksen mukaan reilut 1 700 euroa. Ylimpään kymmeneen prosenttiin yltää tänä vuonna noin 3 300 euron eläkkeellä. Omaeläke tarkoittaa sitä, että eläkkeen määrässä ei ole huomioitu perhe-eläkettä.
Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan mediaanieläke nousee vuoteen 2060 mennessä vajaaseen 2 200 euroon vuoden 2025 hintatasolla. Ylimpään kymmeneen prosenttiin yltää vuonna 2060 puolestaan vajaan 4 100 euron eläkkeellä. Keskeistä on huomata, että viime vuoden rahanarvolla mitattuna eläke olisi vajaat 4 100 euroa. Nimellisesti summa olisi inflaation myötä todennäköisesti tuntuvasti suurempi.
”Kaikissa laskelmissa eurot on muunnettu vuoden 2025 rahanarvoon”, ETK:n kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki toteaa.
Vuonna 2100 mediaanieläke on laskelman mukaan reilussa 3 000 eurossa ja ylimpään 10 prosenttiin ylletään reilun 6 000 euron eläkkeellä.
Erot kasvavat
Eläketurvakeskuksen lukujen perusteella näyttää siltä, että erot eläkkeissä kasvavat jonkin verran tulevina vuosina. Suurimpien eläkkeiden kasvu näyttää suhteellisesti jonkin verran nopeammalta kuin muiden ryhmien.
ETK:n Tikanmäki arvioi, että kokonaisuudessaan eläkkeiden kehitys on kuitenkin varsin tasaista.
Eläketurvakeskuksen mukaan eläke-erot selittyvät pääsääntöisesti työeläkkeiden eroilla. Työeläkkeiden yksilökohtaiset erot johtuvat ansiotason ja työurien eroista.
Kansaneläke ja takuueläke tasoittavat eläke-eroja, mutta tämä vaikutus pienenee ETK:n laskelmassa ajan mittaan. Eläketurvakeskuksen mukaan eläke-eroja kasvattaa tulevaisuudessa myös se, että yhä useampi eläkeläinen on maahanmuuttaja.
Maahanmuuttajien eläkkeet jäävät keskimäärin kantaväestön eläkkeitä pienemmiksi useista syistä. Ensinnäkin maahanmuuttajien eläkettä kartuttava työura alkaa tavallisesti aikaisintaan maahanmuuttohetkestä. Lisäksi muun muassa maahanmuuttajien työllisyysaste on ETK:n mukaan matalampi kuin kantaväestön.
Osalle maahanmuuttajista maksetaan ulkomailta eläkettä, joka perustuu heidän ulkomailla tekemäänsä työuraan. Nämä ulkomaaneläkkeet eivät sisälly Eläketurvakeskuksen laskelmiin.
Telan Sirén: ”Ei hätiköityjä johtopäätöksiä”
Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelman mukaan tuore eläkeuudistus vahvistaa eläkkeiden rahoitusta arvioitua paremmin. Nykyinen eläkemaksu riittää eläkkeiden hoitamiseen pitkälle tulevaisuuteen.
Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtajan Saara-Sofia Sirénin mukaan uusienkaan arvioiden pohjalta ei pidä tehdä hätiköityjä johtopäätöksiä.
”Työeläkejärjestelmää on kehitetty rauhallisin liikkein ja tämä on tuottanut hyviä tuloksia. Siksi ei ole perusteltua lähteä etupainotteisesti alentamaan työeläkemaksuja tai korottamaan eläkkeitä. Hätäisesti tehtyjen toimien lasku jäisi helposti tulevien sukupolvien maksettavaksi”, Sirén painottaa tiedotteessa.
Syyt varovaisuuteen ovat Sirénin mukaan talouden isoissa tekijöissä, jotka löytyvät laskelmankin oletuksista.
”Väestökehitys on niin työeläkejärjestelmän kuin kansantalouden kannalta haastava, ja tähän on syytä varautua nykyistä paremmin. Varovaisuus on perusteltua myös, koska laskelmiin sisältyy merkittävää epävarmuutta. Viimeisten kymmenen vuoden aikana työeläkevarat ovat kasvaneet voimakkaasti, mutta myös huonompia aikoja varten kannattaa jättää puskuria”, Sirén sanoo.
Sijoitustuottoja nuorten eläkkeiden rahastointiin
Sirén muistuttaa, että Suomessa on 2010- ja 2020-luvulla syntynyt yhä pienempiä ikäluokkia. Kun työeläkkeitä halutaan uudistaa, Sirén pitäisi keskiössä heidän edellytyksensä ylläpitää eläkejärjestelmää ja saada aikanaan kohtuulliset eläkkeet.
”Nuorten luottamusta eläkejärjestelmään voidaan lisätä varmistamalla, että ansaitut työeläkkeet pystytään maksamaan myös tulevaisuudessa. Tehokkain keino tähän on etukäteinen varautuminen lisäämällä työeläkkeiden rahastointia ja kohdistamalla sijoitustuottoja nykyistä enemmän nuorempien ikäluokkien eläkkeiden rahastointiin”, Sirén sanoo.
Työeläkkeiden rahastoinnin kohdistaminen nuorille ikäluokille kuuluu Telan ja työeläkevakuuttajien tavoitteisiin seuraavalle hallituskaudelle. Rahastoinnin kehittämistä selvitetään parhaillaan.
Päätökset kokonaisarvion pohjalta
Työeläkejärjestelmän muutoksissa Sirén korostaa harkintaa ja pitkäjänteisyyttä. Sirén muistuttaa, että Eläketurvakeskuksen PTS-laskelma on yksi tärkeä tietopohja, mutta se ei voi yksin määrittää eläkepolitiikan suuntaa.
”Laskelmien tehtävä on tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi. Eläkemaksusta ja muista keskeisistä ratkaisuista päätetään työmarkkinajärjestöjen neuvotteluissa aina kokonaisarvion pohjalta”, Sirén toteaa.
Hän sanoo, että työeläkejärjestelmän kehittäminen kuuluu perustellusti sen rahoittajille eli työntekijöille ja työnantajille, vaikka lopullinen päätösvalta kuuluukin eduskunnalle.
”Työmarkkinajärjestöt ovat onnistuneet kehittämään eläkejärjestelmää pitkäjänteisesti”, Sirén sanoo.
