Konecranes uskoo, että se oli ensimmäinen suomalainen teollisuusyritys, joka hankki itselleen humanoidirobotin. Tekniikka&Talous kävi Hyvinkäällä selvittämässä, mihin Hugo-niminen ihmistä muistuttava robotti todella pystyy ja mihin tarkoitukseen nosturiyhtiö käyttää sitä.
Kiinalaisen Unitreen valmistama G1 EDU -humanoidirobotti yrittää haparoivin käsin tarttua edessään roikkuvaan nosturin koukkuun ja muutaman kilon painoiseen nostoliinaan.
Robotin nimi on Hugo. Sen koti on sijainnut nosturiyhtiö Konecranesin tiloissa Hyvinkäällä syksystä 2025 lähtien.
Hugon vieressä seisoo Konecranesin tutkimusinsinööri Timo Lundstedt virtuaalilasit päässään. Vr-laseihin kytketty järjestelmä seuraa Lundstedtin käsien liikkeitä. Hugo jäljittelee niiden liikkeitä lähes reaaliajassa.
Harjoituksen tavoitteena on opettaa robottia käsittelemään nostoliinaa ja koukkua.
Hugo ehtii huhkia noin viisi minuuttia. Sitten tutkimusinsinööri Iina Lumme vilkaisee näyttöä ja huudahtaa vierestä: ”Alkaa ylikuumentua.”
Robotin käsivarsien moottorien lämpötilat ovat nousseet liian korkeiksi. Muutaman kilon esine ei kuulosta raskaalta. Sen kuormittavuus kasvaa kuitenkin nopeasti, kun robotti joutuu pitämään kättään olkapään korkeudella ja työskentelemään samanaikaisesti.
Myös ihmiselle ilmiö on tuttu. Esimerkiksi litran maitopurkin kannatteleminen lähellä vartaloa on helppoa, mutta suoralla kädellä sama kuorma alkaa tuntua pian painavalta.
”Humanoidirobottia ei ole suunniteltu työskentelemään pitkiä aikoja käsillään näin”, Konecranesin vanhempi tutkimusinsinööri Sami Terho toteaa.
Ihmisen kädet ovat yhä ylivoimaiset
Tulevaisuudentutkija Risto Linturi sai Suomessa laajasti huomiota syksyllä 2025, kun hän varoitti, että Suomi on jäämässä jälkeen humanoidirobottien hyödyntämisessä. Linturi väitti, että humanoidirobotit alkavat vaikuttaa teollisuuteen merkittävällä tavalla jo viiden vuoden sisällä. Hän uskoi, että tulevaisuudessa humanoidirobotteja voisi saada käyttöön tehtaissa eurolla tunnissa.
Teknologia kehittyy nopeasti, mutta tämän päivän humanoidirobotti ei silti vielä pärjää monissa sellaisissa tehtävissä, jotka ovat ihmisille helppoja.
”Tavaroiden käsittely on edelleen robotiikan tutkimuksen vaikeimpia alueita. Robotit eivät ole vielä käsistään yhtä näppäriä kuin ihmiset”, Sami Terho kertoo.
Hugo on kuitenkin käsistään tavallista Unitreen G1 EDU -mallia kyvykkäämpi. Konecranes hankki sille erikseen viisisormiset robottikädet. Kummassakin Hugon kädessä on kuusi moottoria: yksi jokaisessa sormessa ja peukalossa kaksi.
”Kädet saattavat maksaa yhtä paljon kuin itse robotti”, Terho sanoo.
Konecranes ei kerro Hugon tarkkaa hankintahintaa. Robotin valmistaja Unitree neuvottelee tutkimus- ja tuotekehityskäyttöön tarkoitettujen G1 EDU -mallien hinnan asiakaskohtaisesti. Hinta lähenteli kuitenkin sataa tuhatta euroa.
Konecranesissa uskotaan, että yhtiö oli viime vuonna ensimmäinen suomalainen teollisuusyritys, joka hankki humanoidirobotin. Niiden saatavuus oli tuolloin heikkoa, ja hankinta vaati Konecranesiltakin paljon vaivaa.
Tutkimus- ja tuotekehityskäyttöön tarkoitetun Unitreen G1 EDU -robotin perusversio maksaa nykyisin verkosta tilattuna jälleenmyyjältä lähes 40 000 euroa. Tavallisen G1-perusversion saa suoraan valmistajalta 13 500 dollarilla eli noin 11 800 eurolla.
Kävely onnistuu paremmin
Parhaimmillaan Hugo-robotin osaaminen on, kun se saa kävellä vapaasti.
Sitä se pystyy tekemään pitkäänkin yhtäjaksoisesti. Liikkuessaan robotti muistuttaa ihmistaaperoa, joka välillä hieman vaappuen etsii tasapainoaan. Kun Hugo on vähällä kompastua, se tekee jaloillaan nopeita korjausliikkeitä. Ne näyttävät melkein tanssiaskeleilta.
Konecranesin tutkimus- ja innovaatiojohtaja Markku Häivälä havainnollistaa robotin tasapainoa tuuppaamalla sitä kevyesti. Hugo horjahtaa mutta korjaa asentonsa saman tien.
”Sitä voi töniä. Se pysyy silti pystyssä.”
Vaikeammaksi tilanne muuttuu robotin kannalta, jos sen pitää tehdä käsillään jotakin ja samalla pitää koko kehonsa tasapainossa. Juuri tämä ongelma tuli esille, kun Hugo nosti liinaa käsillään ja yritti pysyä jaloillaan pystyssä samalla.
Humanoidirobottien valmistajat esittelevät mielellään robottiensa näyttäviä liikkumiskykyjä. Esimerkiksi kiinalainen Agibot julkaisi helmikuussa 2026 videon, jossa humanoidirobotit tekivät voltteja ja Shaolin-munkkien rinnalla kungfu-liikkeitä.
Häivälä suhtautuu tällaisiin temppuihin käytännöllisesti.
”Teollisessa käytössä kungfu-liikkeillä ei tee mitään. Mutta se näyttää, että tekniikka menee eteenpäin. Siitä ei ole kahta sanaa.”
Teollisuudessa kaksijalkaista robottia parempi ratkaisu voisi olla neljällä jalalla tai pyörillä liikkuva robotti.
Robotin opettamisen vaikeus
Humanoidirobottia voidaan ohjata vr-lasien avulla ihmisen liikkeillä. Samalla saadaan kerättyä dataa, jonka avulla sitä koulutetaan myöhemmin suorittamaan tehtäviä itsenäisesti.
Kun vr-lasit laittaa päähänsä, käyttäjä näkee maailman Hugon kameroiden kautta. Konecranes on lisännyt robottiin toisen kameran, jotta sen näkymä ympäristöön olisi laajempi ja koulutuksessa saataisiin parempaa dataa. Robotissa on lisäksi lidar-anturi, joka mittaa etäisyyksiä laserin avulla.
Saan itsekin kokeilla Hugon ohjaamista. Kun liikutan käsiäni ja koukistan sormiani, Hugo seuraa liikkeitäni tarkasti perässä.
Kurotan vasemmalla kädelläni kohti pahvilaatikkoa. Vien oikean käteni teippirullan luokse ja yritän avata kämmeneni tarpeeksi suureksi, jotta saan sen rullan ympärille.
Kun Hugon käsi näyttää olevan oikeassa kohdassa, puristan sormet kiinni. Ensimmäinen yritys epäonnistuu. Puristukseni on liian varovainen, eikä robotti saa otetta rullasta.
”Purista ihan kunnolla. Ei se teippirulla mene rikki”, tutkimusinsinööri Lundstedt opastaa.
Seuraavalla yrityksellä teippirulla jääkin robotin käteen. Kuvittelen kurottavani kädelläni kohti laatikkoa ja avaan sormet. Rulla putoaa Hugon kädestä laatikkoon.
Ihmiselle tehtävä on naurettavan helppo. Humanoidirobotille jo tällaisen liikesarjan opettaminen voi vaatia suuren määrän harjoittelua.
Tehtävä voidaan joutua näyttämään satoja kertoja
Yhden uuden tehtävän opettaminen humanoidille voi vaatia kymmeniä tai jopa satoja harjoittelukertoja.
Kun ihminen ohjaa Hugoa vr-laseilla, järjestelmä tallentaa videota, liikedataa ja tietoa robotin asennoista. Samalla aineistolla voidaan myöhemmin kouluttaa neuroverkkoa. Ihmisen tekemää etäohjausta kutsutaan teleoperoinniksi.
Se ei kuitenkaan ole ainoa tapa opettaa robottia. Konecranes käyttää myös vahvistusoppimista, jossa robotti oppii kokeilemalla erilaisia toimintatapoja ja saa palautetta siitä, kuinka hyvin se onnistuu tehtävässä.
Konecranesia kiinnostaa kehittää robotin osaamista erityisesti tavaroiden liikutteluun ja sisälogistiikkaan.
Konecranesin mukaan tulevaisuudessa robotit saattavat oppia uusia tehtäviä myös katsomalla vain opetusvideoita. Vähän samaan tapaan kuin ihmiset etsivät apua erilaisiin askareisiin Youtube-videoista.
Vaikeinta Lundstedtin mukaan ei ole kuitenkaan saada robottia tekemään uudelleen täsmälleen samaa liikettä. Ongelmat alkavat, kun maailma ei seuraavalla kerralla olekaan samanlainen.
Ihminen sopeuttaa toimintansa tällaiseen muutokseen lähes huomaamattaan. Robotin pitäisi oppia tekemään sama.
”Haaste ei ole vain se, mitä se tekee, vaan miten se adaptoituu”, Lundstedt kuvaa.
Käytännössä kyse voi olla esimerkiksi siitä, että teippirulla voi olla viisi senttimetriä eri kohdassa. Laatikko voi olla kääntynyt eri asentoon. Tai robotin edessä voi olla este, jota harjoituksessa ei ollut.
Kun Konecranes sai G1 EDU -robotin, siinä oli valmiina mukana vain kävelytoiminto. Yhtiön on pitänyt rakentaa erityisiin työtehtäviin tarvittavia toimintoja itse.
”Robotille on saatavilla ohjelmistoja, mutta ne ovat vasta tutkimuksellisessa vaiheessa”, Lundstedt kertoo.
Yhtiölle on tullut yllätyksenä, miten raakoja valmiit ohjelmistot edelleen ovat.
Konecranesia kiinnostaa kehittää robotin osaamista erityisesti tavaroiden liikutteluun ja sisälogistiikkaan. Syy on selvä: materiaalinkäsittely on yhtiön oman liiketoiminnan ydintä.
Ihmisen muoto ei ehkä ole paras
Tutkimus- ja innovaatiojohtaja Häivälä suhtautuu epäillen ajatukseen, että humanoidirobotit valloittaisivat tulevaisuudessa tehtaat ja työskentelisivät niissä ihmisten tavoin.
”En näe, että humanoidirobotit tulisivat olemaan se juttu teollisuudessa”, Häivälä sanoo.
Hänen mukaansa teollisuudessa kaksijalkaista robottia parempi ratkaisu voisi olla esimerkiksi neljällä jalalla tai pyörillä liikkuva robotti. Sen ei tarvitsisi käyttää jatkuvasti kapasiteettiaan tasapainossa pysymiseen.
Yksittäisessä työtehtävässä paras kone on teollisuudessa yleensä aina mahdollisimman yksinkertainen ja luotettava.
”Humanoidirobotissa on teollisuuden kannalta monta turhaa juttua. Jos käsivarressa on kuusi akselia, mutta oikeasti tarvitaan vain yksi, on vain ylimääräisiä paikkoja, jotka voivat mennä rikki. Tehtaissa halutaan minimoida riski, että tuotanto pysähtyisi”, Häivälä korostaa.
Hugossa on tehokas laskentasiru ja 43 moottoria. Niitä pitää pystyä ohjaamaan samanaikaisesti.
Autoteollisuus kulkee edellä
Konecranesia ei lopulta kiehdo Hugossa sen ihmismäinen ulkomuoto, joka on tehnyt siitä erityisen mielenkiintoisen suurelle yleisölle.
”Meitä kiinnostaa robotin sydän. Humanoidirobotti on meille todellisuudessa tutkimusalusta”, Häivälä sanoo.
Hän muistuttaa, että autoteollisuuden jättiläiset, kuten Mercedes-Benz ja BMW, ovat jo julkisesti kertoneet käyttävänsä humanoidirobotteja tehtaissaan.
”Meidän pitää vähintäänkin ymmärtää, mistä näissä roboteissa on kyse.”
Esimerkiksi BMW kertoi syyskuussa 2026, että humanoidirobotteja on jo käytetty yhtiön tehtailla Saksassa ja Yhdysvalloissa.
BMW:n Spartanburgin-tehtaalla Yhdysvalloissa amerikkalaisen Figure AI:n humanoidirobotti on pilottihankkeessa poiminut peltiosia ja asettanut ne millimetrin tarkkuudella valmiiksi ihmisille hitsaamista varten.
Saksassa BMW testaa puolestaan sveitsiläisen Hexagon Roboticsin Aeon-humanoidirobottia korkeajänniteakkujen kokoonpanossa ja komponenttivalmistuksessa. Robotti kuljettaa myös materiaalia tuotantolinjalle ja väistää matkallaan esteitä.
Aeon poikkeaa monista muista humanoidiroboteista. Sillä on ihmistä muistuttava ylävartalo ja jalat, mutta jalkaterien sijasta se liikkuu kahdella pyörällä.
Robotin opit voivat siirtyä aivan toisiin koneisiin
Konecranes toivoo, että Hugon kanssa työskentely auttaa yhtiötä ymmärtämään, miten uuden sukupolven robotteja voidaan ohjata ja opettaa.
Hugossa on Nvidian tehokas laskentasiru ja yhteensä 43 moottoria. Niitä pitää pystyä ohjaamaan samanaikaisesti. Tällaisen järjestelmän ohjelmointi poikkeaa olennaisesti perinteisestä teollisuusautomaatiosta.
“Tarkoituksena on, että opimme uusimmat tavat ohjelmoida robotteja. Perinteinen tapa ohjelmoida, että joku koodaa, ei ole se juttu. Näin monimutkaisia asioita ei voi koodata”, Häivälä sanoo.
Samoista ohjelmointimenetelmistä voi olla hyötyä, vaikka tulevaisuuden teollisuusrobotti ei lopulta näyttäisi lainkaan ihmiseltä. Humanoidista opittua teknologiaa voidaan hyödyntää esimerkiksi tehtaissa robottikäsivarsissa, liikkuvissa alustoissa tai muissa autonomisissa koneissa.
Konecranes on hahmotellut esimerkiksi tilannetta, jossa robotti voisi kulkea suuren nosturikuorman edellä ja ilmoittaa nosturille, jos se havaitsee reitillä ihmisen tai ajoneuvon. Pidemmällä aikavälillä vastaavan havainnointikyvyn voisi saada itse nosturi.
Yhtiö on kokeillut Hugolla useita mahdollisia käyttökohteita. Kaikkia niitä se ei vielä halua kertoa julkisuuteen.
Nostoliinan laittaminen koukkuun ei sen sijaan ole varsinainen käyttökohde, johon Konecranes etsii Hugolla ratkaisua. Harjoituksen tarkoituksena oli vain esitellä robotin ohjaamista, oppimista ja kykyä suoriutua fyysisestä tehtävästä.
Humanoidirobotti voi olla uusi kuulento
Sami Terhon mukaan nykyisillä humanoidiroboteilla on vielä matkaa siihen, että ne voisivat työskennellä tehtaissa ihmisen tavoin. Kehityksestä ei puutu vain viimeinen silaus vaan enemmän. Robottien pitää vielä kehittyä nykyisestä: ne tarvitsevat hänen mukaansa lisää voimaa ja parempaa ohjausta liikkeisiinsä.
Terho on varovainen antamaan arviota, milloin humanoidirobotit voisivat tulla laajempaan teolliseen käyttöön. Se ei myöskään ole Konecranesin omassa tutkimustyössä tavoitteena.
”Teoriassa voisi olla, että muutaman vuoden päästä. Luultavasti menee pidempi aika”, Terho sanoo.
Konecranesin tutkimus- ja innovaatiojohtaja Markku Häivälä katsoo kehitystä myös toisesta näkökulmasta. Hän vertaa ihmisen kaltaisten humanoidirobottien kehittämistä Kuuhun lentämiseen.
Kuuhun pääseminen vaati 1960-luvulla valtavan teknologisen harppauksen. Itse kuulennosta ei syntynyt kuitenkaan uutta liiketoimintaa. Humanoidiroboteille voi Häivälän mukaan käydä samalla tavalla.
”Kuuhun pääsemiseen tarvittiin aika monta uutta teknologiaa, jotka kantavat monien yritysten tulovirtoja tänäkin päivänä. Useat maat ovat jälleen menossa avaruuteen”, Häivälä sanoo.
- Lue myös Tekniikka&Taloudesta:
