News and blogs

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori kertoi 30. tammikuuta havainneensa järjestelmässään tietomurron. Hyökkääjä on voinut päästä käsiksi yli 50 000 valtiolla työskentelevän henkilön puhelinten ja tablettien tietoihin. Aluksi arvio oli 20 000, mutta tieto täsmentyi lisätutkinnassa.

Kyberiskussa käytettiin hyväksi amerikkalaisen Ivanti-yhtiön mobiilipäätelaitteiden hallintajärjestelmässä ollutta kahta haavoittuvuutta. Tiedossa ei ole, kauanko haavoittuvuus on ollut olemassa.

Ivanti ilmoittaa julkaisseensa Endpoint Manager Mobile (EPMM) -järjestelmäänsä korjauksen kahteen kriittisen vakavaan nollapäivähaavoittuvuuteen. Yhtiö sanoi tiedotteessaan, että sen tiedossa ”hyvin rajallinen määrä asiakkaita, joiden ratkaisuissa haavoittuvuuksia oli hyödynnetty”.

Kumpikin haavoittuvuuksista, CVE-2026-1281 ja CVE-2026-1340, sai kymmenen pisteen asteikolla vakavuuden perusteella arvosanaksi 9,8 eli lähes maksimituloksen. Haavoittuvuudet mahdollistivat hyökkääjälle käyttöoikeuksien korottamisen järjestelmässä ylläpitäjäksi ja sitä kautta pääsyoikeuksien myöntämisen järjestelmässä oleviin tietoihin. Ivantin mukaan hyökkääjä voi saada haltuunsa esimerkiksi mobiililaitteiden gps-tietoja ja puhelinnumeroita.

Ivanti julkaisi sivuillaan ohjeet siitä, miten kyseisiä haavoittuvuuksia käyttäviä hyökkäyksiä voi havaita ja estää. Yhtiö korosti, että haavoittuvuus ei vaikuta mihinkään muuhun sen järjestelmään kuin juuri Ivanti Endpoint Manager Mobileen (EPMM).

Valtorin tapaus on parhaillaan Keskusrikospoliisin tutkinnassa. Julkisuuteen ei ole kerrottu arvioita siitä, kuka voisi olla iskun tekijä.

Ylen haastatteleman Valtorin ict-toiminnan tukipalveluiden ylijohtajan Hannu Naumasen mukaan riskinä on, että esimerkiksi syyttäjinä toimivien henkilöiden puhelinnumerot ovat voineet vuotaa yhtenä pakettina. Vaikka valtiolla työskentelevien yhteystiedot ovatkin pääosin julkisia, voivat ne Naumasen mukaan yhtenä pakettina jaettuna muodostaa merkittävän uhkan. Esimerkiksi syyttäjällä voi olla työnsä vuoksi salainen numero. Tietomurto lisää myös hyvin räätälöityjen tietojenkalasteluiskujen mahdollisuutta.

Syyttäjälaitos ja valtioneuvosto ovat ilmoittaneet olleensa murron kohteena, mutta muiden virastojen suhteen Valtori ei kommentoi asiaa. Tiedotteen mukaan tietomurto ei koske turvallisuusverkon hallintaympäristön päätelaitteita.

Yhdysvaltalaislähtöinen puolustusteknologiayhtiö Lockheed Martin julkaisi uuden autonomisen vedenalaisen dronen. Se kulkee nimellä Lamprey Multi-Mission Autonomous Undersea Vehicle eli Lamprey MMAUV.

Vedenalaiset autonomiset dronet ovat yleistyneet merivoimien etsiessä kustannustehokkaita tapoja valvoa meriä.

Poikkeuksellista dronessa on sen kyky ”liftata” kyyti ja ladata akkuja.

Lamprey kiinnittyy tavalliseen pinta-alukseen tai sukellusveneeseen ilman, että niitä tarvitsee muokata. Kun Lamprey on kiinnittynyt emäalukseen, se avaa luukun, josta paljastuu turbiini.

Turbiini tuottaa virtaa veden virtauksesta, jolloin sukellusdrone saapuu tehtäväalueelleen täysillä akuilla. Lataustavan tehokkuudesta tai akkujen kapasiteetista ei ole kerrottu.

Laukaisee torpedoja ja lennokkeja

Vedenalaisessa dronessa on 24 kuutiojalan (n. 0,68 m³) hyötykuormatila.

Tehtävästä riippuen sinne voidaan sijoittaa muun muassa torpedoja, harhautuslaitteita, sensoreita ja lennokkeja. Sukellusdronesta voidaan siis laukaista niin tiedusteluun kuin hyökkäykseen tarkoitettuja lennokkeja.

Hyötykuormatilan tilavuus on ainoa luku, jonka yritys paljastaa uudesta vedenalaisesta aluksestaan.

Dronessa on masto, joka tukee viestintää pinnan ylä- ja alapuolella.

Tiedotteen mukaan taipuminen monenlaisiin tehtäviin on Lampreyn etu.

Se pystyy toimimaan salaa vihollisen alueella, keräämään tiedustelutietoa ja valvomaan kohteita pitkiä aikoja. Tarvittaessa drone voi myös hyökätä tarkasti tai estää vihollisen toiminnan häiritsemällä heidän elektroniikkaansa ja käyttämällä harhautuksia.

Sukellusdronen käyttöönotosta, testeistä tai aikatauluista ei ole vielä kerrottu tarkempaa tietoa.

Katso video: (jos upotus ei toimi, voit katsoa videon tästä linkistä)

Inspiraatiota eläinkunnasta

Inspiraatio nerokkaaseen latausteknologiaan tulee eläinkunnasta. Tietyt kalalajit saattavat takertua suurempiin eläimiin saadakseen hyötyä vähän kuin uusi drone, joka takertuu sukellusveneeseen tai pinta-alukseen.

Englannin kielen sana lamprey tarkoittaa nahkiaista. Tietyt nahkiaislajit takertuvat muihin kaloihin loisena saadakseen ravintoa. Ruokana nahkiaiset jakavat mielipiteitä. Toiset pitävät niitä arvokkaana herkkuna ja toiset eivät pistäisi suuhunsa mistään hinnasta.

Toinen esimerkki vastaavasta käyttäytymisestä on remora-kalat. Niiden päälaella on imulevy, jonka avulla kala kiinnittyy suuriin merieläimiin. Isäntäeläin tarjoaa remoralle suojan, ruoan ja ilmaisen kuljetuksen, joka säästää voimia.

Aiheesta uutisoivat muun muassa New Atlas ja Interesting Engineering.

Lue lisää:

Autonvalmistaja Stellantis on ajautunut syvään kriisiin, joka syveni entisestään yhtiön julkistettua yllättäviä taloustietoja perjantaina 6.2. Yhtiön osakekurssi syöksyi Milanon pörssissä päivän aikana 25 prosenttia, raportoi Bloomberg.

Stellantis-konsernin alaisuuteen kuuluvat Abarth, Alfa Romeo, Chrysler, Citroën, Dodge, DS Automobiles, Fiat, Jeep, Lancia, Maserati, Opel, Peugeot, Ram ja Vauxhall.

Stellantiksen toimitusjohtaja Antonio Filosa ilmoitti perjantaina yhteensä 22,2 miljardin euron alaskirjauksista. Suuri osa summasta liittyy yhtiön aiemman toimitusjohtajan Carlos Tavaresin sähköautostrategian purkamiseen. Filosan mukaan kyseiset sähköautohankkeet olisivat olleet kannattamattomia.

Markkinoiden reaktio oli raju, sillä Stellantiksen tulos oli analyytikoiden odotuksia selvästi heikompi. Vielä joulukuun alussa sijoittajatapahtumassa Filosa oli vakuuttanut yhtiön olevan aikataulussa koko vuoden tavoitteidensa suhteen.

Nyt yhtiö kuitenkin varoitti, että se odottaa raportoivansa viimeiseltä vuosipuoliskolta jopa 1,5 miljardin euron tappion.

Luottamuspula syvenee

Stellantiksen markkina-arvo on laskenut maaliskuun 2024 huipusta jo lähes 70 miljardia euroa. Lasku alkoi jo edellisen toimitusjohtajan kaudella, mutta syöksy on kiihtynyt Filosan johdolla.

Bernsteinin analyytikko Stephen Reitman huomauttaa, että Stellantiksen kurssireaktio oli huomattavasti rajumpi kuin kilpailijoiden Fordin tai General Motorsin vastaavissa tilanteissa.

”Tämä kuvastaa sitä kuilua, joka Stellantiksen johdon on ylitettävä palauttaakseen luottamuksen”, Reitman kirjoitti asiakasraportissaan.

Evercore ISI:n analyytikko Chris McNally kuvaili yhtiön tulosvaroitusta "paljon odotettua pahemmaksi" ja piti vuoden 2026 näkymiä epämääräisinä. Stellantis ennustaa tälle vuodelle liikevaihdon kasvua vain yksinumeroisilla prosenttiluvuilla ja oikaistun liikevoittomarginaalin jäävän matalaksi.

Kallis vetäytyminen akkuhankkeesta

Osana alaskirjauksia Stellantis myy 49 prosentin osuutensa kanadalaisesta yhteisyrityksestä kumppanilleen LG Energy Solutionille vain 100 dollarilla. Kauppa nollaa käytännössä koko 980 miljoonan dollarin sijoituksen, jonka autovalmistaja oli hankkeeseen tehnyt. Yhtiöt olivat vuonna 2022 sopineet rakentavansa yhdessä suuren sähköautojen akkutehtaan Kanadan Windsoriin.

Kaikki alaskirjaukset eivät kuitenkaan liity sähköautoihin. Yhtiö kirjaa 4,1 miljardin euron kulun takuukustannusvarauksiin, mikä johtuu aiemman johdon aikaisista laatuongelmista. Lisäksi 1,3 miljardia euroa kohdistuu pääasiassa Euroopassa ilmoitettuihin työpaikkojen vähennyksiin.

Valonpilkahduksia Yhdysvalloissa

Synkistä luvuista huolimatta toimitusjohtaja Filosa on korostanut yhtiön tärkeimpien brändien eli Ramin ja Jeepin vetoapua. Jeepin myynti Yhdysvalloissa kääntyi neljännellä vuosineljänneksellä 4 prosentin kasvuun katkaisten kuuden vuoden laskuputken.

Osa sijoittajista näkee tilanteessa mahdollisuuden. RBC Capital Marketsin analyytikko Tom Narayan toteaa, että optimistit pitävät tätä "pöydän puhdistamisena".

”Odotamme kuitenkin lisätodisteita liiketoiminnan perustekijöiden käänteestä”, Narayan huomauttaa.

Japanilainen energiayhtiö Tepco käynnisti Kashiwazakin–Kariwan ydinvoimalan 6-reaktorin Niigatan prefektuurissa suunnitellusti maanantaina 9. helmikuuta, kertoo World Nuclear News. Kaupallisen sähköntuotannon aloittamista reaktorilla suunnitellaan maaliskuun 18. päivälle.

Reaktori käynnistettiin kello 14.00 paikallista aikaa (kello 7:00 Suomen aikaa). Kello 15.20 fissioreaktio saavutti kriittisyyden eli tilanteen, jossa reaktio jatkuu spontaanisti.

Painetta reaktorin sisällä kasvatetaan vähitellen, ja sähkön tuottaminen ja siirto alkanee 16. helmikuuta. Reaktori pysäytetään tilapäisesti 20. helmikuuta tai hieman myöhemmin ja tarkistetaan mahdolliset poikkeavuudet sen toiminnassa ennen lopputarkastusta ja kaupallista käyttöönottoa.

Tekniikka&Talous on seurannut reaktorin uudelleenkäynnistysaikeita talvella 2025–2026. Nettosähköteholtaan 1 315 megawatin reaktori käynnistettiin jo kertaalleen keskiviikkona 21. tammikuuta, mutta jouduttiin ajamaan alas viisi tuntia myöhemmin.

Voimalan yhden säätösauvan sähkömoottorin ohjausjärjestelmässä oli tammikuun käynnistyksen aikaan Tepcon mukaan konfigurointivirhe. Siksi se hälytti sähkövirran pienistä muutoksista yhdessä kaapelissa, vaikka muutokset todellisuudessa olivat turvalliseksi katsotun rajan sisäpuolella.

Kashiwazakin–Kariwan ydinvoimalaitoksen seitsemän reaktorin yhteenlaskettu nettosähköteho on noin 8 000 megawattia. Se on potentiaaliselta kapasiteetiltaan maailman suurin ydinvoimala, vaikka nyt onkin käynnistetty vasta yksi reaktori, jonka teho ei päihitä esimerkiksi Olkiluodon ydinvoimalan kokonaiskapasiteettia.

Ydinvoiman tuotanto Japanissa pysähtyi kuin seinään maaliskuussa 2011 Fukushiman ydinonnettomuuden jälkeen. Maan 54:stä ydinreaktorista sittemmin 14 on käynnistetty uudelleen. Ennen Fukushiman onnettomuutta Japani tuotti noin 30 prosenttia sähköstään ydinvoimalla.

Kashiwazakin–Kariwan ydinvoimala on ollut tuottamatta sähköä verkkoon viitisentoista vuotta, koska sitä ei ole käytetty sähköntuotantoon Fukushiman onnettomuuden jälkeen.

Texasin yliopistossa on kokeiltu uudenlaista asfalttia, jossa pieniä määriä kierrätysmuovia sekoitetaan perinteisen asfaltin joukkoon. Alustavat kokemukset ovat lupaavia, sillä asfaltti näyttää kestävän käytössä tavallista pidempään.

Tutkimusta on johtanut Texasin yliopiston Arlingtonin kampuksen rakennustekniikan professori Md S. Hossain, ja sen tuloksista kerrotaan The Conversation -sivustolla julkaistussa artikkelissa.

Tutkijat ovat kokeilleet korvata noin 8–10 prosenttia asfaltin sisältämästä bitumista sulatetulla kierrätysmuovilla. Alustavien tulosten mukaan muovi lisää asfaltin lujuutta ja joustavuutta.

Asfaltissa käytettävä bitumi on raakaöljyn jalostuksen sivutuote. Kun osa bitumista korvataan kierrätysmuovilla, öljypohjaisen raaka-aineen tarve vähenee. Hossain arvioi, että Texasissa tehtyjen kokeiden perusteella tiet voivat kierrätysmuovin ansiosta kestää jopa useita vuosia pidempään kuin tavanomaiset tiet.

Muovin lisääminen asfalttiin parantaa erityisesti teiden lämmönkestävyyttä, mikä on tärkeää alueilla, joilla lämpötilat nousevat korkeiksi.

Tutkimus muovin vaikutuksista asfaltin koko elinkaaren aikana on kuitenkin yhä kesken. Vielä ei tiedetä täysin, voiko asfaltista vapautua esimerkiksi mikromuovia tien käyttöiän loppuvuosina. Hossain pitää tätä kuitenkin epätodennäköisenä, sillä muovi on sitoutunut tiiviisti asfaltin rakenteeseen.

Hossainin tutkimusryhmä aikoo seuraavaksi laajentaa kokeiluja Texasin osavaltion ulkopuolelle ja muihin maihin. Ryhmä on myös hakenut patenttia kehittämälleen teknologialle.

Perinteiselle asfaltille on etsitty kestävämpiä vaihtoehtoja jo pitkään. Yksi niistä ovat betonilla päällystetyt tiet, joita kokeiltiin Suomessa viimeksi 1990-luvulla.

Kokeilussa kävi kuitenkin ilmi, ettei betoni kestänyt Suomen vaihtelevia sääolosuhteita Viimeiset betonitiet päällystettiin asfaltilla vuonna 2006.

Lue myös:

Saab aikoo ensi vuoden kuluessa lentää hävittäjän kokoisella miehittämättömällä ilma-aluksella. Asiasta kertoo Aviation Week, joka osallistui Saabin Aeronautics-yksikön Per Nilssonin lehdistötapaamiseen Singaporen ilmailumessuilla.

Koelentojen tarkoituksena on testata teknologioita, joita voitaisiin hyödyntää mahdollisessa tulevaisuuden hävittäjäprojektissa. Ruotsin valtion on vuonna 2030 määrä päättää, minkälaista kalustoa lähdetään kehittämään nykyisen Gripen E/F -hävittäjäkaluston jälkeen, jos ylipäänsä lähdetään.

Nilssonin mukaan Saab pyrkii kehittämään etenkin häivemateriaaleja, jotka olisivat helposti huollettavissa, kun ilmavoimat toteuttaa hajautettua taistelutapaa maantietukikohdista. Näitä materiaaleja ei vielä ensi vuoden ilma-alukseen integroida, mutta itse teknologiaa tullaan jollakin tapaa demonstroimaan vuonna 2027.

Talvella 2024 Saab esitteli kehittämäänsä miehittämätöntä ja häiveominaisuuksia hyödyntävää ilma-aluskonseptia, joka oli tarkoitettu suurilla nopeuksilla näköetäisyyden ulkopuolella käytävään ilmataisteluun.

Ilma-alus kykenisi lentämään yliäänennopeudella. Ei kuitenkaan ole tietoa, missä määrin tämä liittyy nyt esillä olleeseen kehitysprojektiin.

Lue myös:

Sauvon kuntaan Varsinais-Suomessa suunnitellaan uutta aurinkovoimalaa, jonka nimellisteho olisi arviolta 100–130 megawattia. Hankealueelle on tarkoitus sijoittaa myös akkuvarasto.

Sauvon kunnanhallitus käsitteli maanantaina 2. helmikuuta aurinkovoimalahankkeen osayleiskaavan käynnistämistä ja hyväksyi kaavoituksen aloittamisen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman.

Aurinkovoimalaa suunnitellaan alustavasti noin 180 hehtaarin suuruiselle alueelle Sauvon eteläosaan, Alhonojan alueelle. Alueen läheisyydessä sijaitsee joitakin asuin- ja lomarakennuksia. Hanketta varten varattu maa-alue on vuokrattu yksityisiltä maanomistajilta.

Hankkeen taustalla on espanjalainen aurinkovoimayhtiö FRV, jonka puolesta hankekehityksestä vastaa suomalainen Will & Must.

Kunnanhallituksen mukaan hanke olisi toteutuessaan ensimmäinen merkittävä aurinkovoimalaitos Sauvon kunnan alueella. Nykyisessä mittakaavassa se kuuluisi myös Suomen suurimpiin aurinkovoimaloihin.

Sauvoon suunnitellun aurinkopuiston osayleiskaavan aloittamisesta uutisoi ensimmäisenä Yle.