Poliittisiin riskeihin, sotilaallisiin konflikteihin ja globaaliin turvallisuuteen erikoistunut International Institute for Strategic Studies eli IISS laskee tuoreessa raportissaan, että Euroopan maiden on investoitava tuhat miljardia dollaria, jos ne aikovat korvata Yhdysvaltojen panoksen eurooppalaisessa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa siinä tapauksessa, että presidentti Donald Trump päättää vetää maansa pois sekä Natosta että muutoin Euroopasta.
Raportin kirjoittaneet tutkijat huomauttavat lisäksi, että tämä summa tarvitaan pelkästään tulevaa Venäjän uhkaa vastaan suojautumiseen ilman Yhdysvaltoja.
”Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan, sen hybridisota Euroopan valtioita vastaan ja Trumpin hallinnon vaatimukset Euroopan puolustusautonomiasta tekevät eurooppalaisille päätöksentekijöille välttämättömäksi harkita sotilaallisia, taloudellisia ja puolustusteollisuuden investointeja, joita tarvitaan riippuvuuden vähentämiseksi Yhdysvalloista ja äärimmäisissä tapauksissa valmistautumiseksi Natoon ilman Yhdysvaltoja”, tutkijat toteavat.
IISS odottaa Yhdysvaltojen ilmoittavan mahdollisesti jo kuluvan kesän aikana aikeistaan priorisoida Intian ja Tyynenmeren alueen sotatoimintaa. Käytännössä se ennakoi Trumpin hallinnon alkavan samalla poistaa kalustoa, varastoja, tarvikkeita ja sotilashenkilöstöä Euroopasta.
Samalla IISS arvioi, että Venäjä voi muodostaa merkittävän sotilaallisen haasteen Nato-liittolaisille, erityisesti Baltian maille, jo vuonna 2027.
”Siihen mennessä Venäjän maavoimat voisivat peilata helmikuun 2022 aktiivikalustovarastojaan yhdistämällä kunnostuksia ja uusien järjestelmien tuotantoa. Lisäksi sen ilma- ja merivoimat eivät ole juurikaan kärsineet sodasta”, raportissa todetaan.
”Haavoittuvuusikkuna” avautuu nopeasti
Tutkijat varoittavat kovin sanoin, että jos Yhdysvaltain joukot vetäytyisivät Euroopan operaatioalueelta vuoden 2025 puolivälistä alkaen, Euroopan ”haavoittuvuusikkuna” avautuisi nopeasti.
”Eurooppalaisten liittolaisten ei tarvitsisi ainoastaan korvata Yhdysvaltojen merkittäviä sotilastukikohtia ja henkilöstöä – jälkimmäisen arvioidaan olevan 128 000 sotilasta – vaan myös puuttua avaruus- ja koko alueen tiedustelu-, valvonta- ja tiedusteluresurssien puutteisiin. Niiden olisi myös korvattava Yhdysvaltojen merkittävä panos Naton komento- ja valvontajärjestelyihin ja täytettävä monia Naton organisaatioiden korkeita sotilasvirkoja, joissa työskentelee tällä hetkellä yhdysvaltalaista henkilöstöä.”
IISS:n tutkijat sanovat suoraan, että tuhannen miljardin dollarin rahoituksen kerääminen on Euroopalle mahdollista, mutta se aiheuttaisi huomattavia ongelmia monille valtioille.
”Tarvittaisiin radikaalimpia lähestymistapoja puolustusinvestointeihin ja puolustusmenojen tasoihin, jotka olisivat lähempänä kylmän sodan tasoa – jossa menot olivat "rutiininomaan keskimäärin" yli kolme prosenttia bruttokansantuotteesta. Positiivista on, että useat Euroopan maat ja Euroopan unioni ovat alkaneet tasoittaa tietä puolustusmenojen kasvulle ja paremmalle puolustusinvestointiympäristölle. Silti jää nähtäväksi, löytyykö poliittista tahtoa tarvittavien menojen saavuttamiseksi kaikissa Euroopan maissa, kun otetaan huomioon monien hallitusten rajallinen finanssipoliittinen liikkumavara”, tutkijat kommentoivat.
Lisäksi eurooppalaiset liittolaiset kohtaavat IISS:n mukaan puolustusteollisuuden haasteita. Vaikka hankintatilaukset ovat kiihtyneet, lisäinvestointeja tuotantokapasiteetin lisäämiseen on tehty vain vähän.
EU:n paketti ei riitä
Näin ollen IISS arvioi, että seuraavan vuosikymmenen aikana Euroopan puolustusteollisuuden olisi vaikea korvata monia Yhdysvaltojen valmiuksia, erityisesti ilma- ja merialoilla. Pitkiä toimitusaikoja voitaisiin kuitenkin lyhentää, jos Euroopan teolliseen kapasiteettiin investoidaan merkittävästi ja hankitaan täydentäviä järjestelmiä.
”Mitä pidempään päätöksiä lykätään, sitä pidemmät ovat toimitusajat ja – Venäjän uhkan vuoksi – sitä pidempään haavoittuvuusikkuna pysyy avoinna.”
Toistaiseksi Euroopan unioni on käytännössä päättänyt vain 150 miljardin euron SAFE-välineestä. Laajempi ”Readiness 2030”-paketti on EU-maiden valtiojohtajien käsittelyssä myöhemmin kesäkuussa pidettävässä huippukokouksessa. Toteutuessaankin paketti olisi kuitenkin vain murto-osa IISS:n esittämästä jättisummasta.
Naton pääsihteeri Mark Rutte julkisti torstaina puolustusliiton puolustusministerien kokouksessa esityksensä jäsenmaiden puolustusmenojen kasvattamisesta viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta ja ministerit hyväksyivät ehdotuksen. Seuraavaksi sitä käsitellään Naton huippukokouksessa kesäkuun lopulla. Tähän asti tavoite on ollut kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta, eivätkä kaikki Nato-maat ole päässeet siihen.
