News and blogs

Viron raideyhtiö Eesti Raudtee on valinnut GRK:n toteuttamaan Tapasta Narvaan kulkevan rataosuuden sähköistämistä. Hankkeen kokonaisarvo on noin 84 miljoonaa euroa.

Tapa–Narva-rataosuus on henkilö- ja tavaraliikenteen käytössä. Urakan pitää olla valmis kesään 2027 mennessä.

Kyseessä on merkittävä osuus Viron rautateiden sähköistämisessä, sillä hankkeen aikana sähköistetään noin 150 kilometriä rataa.

Virossa on noin 1 200 kilometrin rataverkosto, josta aiemmin vain Tallinnan ympäristön rataosuudet ovat olleet sähköistettyjä. Rautateiden sähköistäminen on osa Viron vihreää siirtymää, sillä sen myötä dieselillä kulkeva junaliikenne voidaan korvata ympäristöystävällisemmällä kalustolla. Viro aikoo sähköistää suurin osan maan rataverkosta vuoden 2028 loppuun mennessä.

Hankkeen aikana GRK vastaa sähköistysjärjestelmän suunnittelusta ja rakentamisesta.

Suunnittelutyö sisältää muun muassa pohjatutkimukset, geosuunnittelun, pylvässijoittelun, sähkörata- ja rakennesuunnittelun sekä maadoitukset. Sähköradan rakentaminen pitää sisällään perustukset, pylväät, portaalit ja ajojohdinjärjestelmät. Lisäksi urakkaan kuuluu rataosan sähkönsyötön suunnittelu ja rakentaminen.

”Virossa sähköradalle tulee 2x25 kV -sähköistysjärjestelmä, joka on käytössä osalla rataosia myös Suomessa. Suurin osa Suomen henkilöliikenteestä kulkee sähkövetoisesti, joten meille on kertynyt runsaasti kokemusta kyseisestä sähköratajärjestelmästä sekä Suomesta että Virosta”, sanoo GRK Suomen rataliiketoiminnan johtaja Mikko Nyhä tiedotteessa.

Tämän lisäksi kokonaisuuteen kuuluu kunnossapitosopimus, jonka perusteella GRK vastaa rakentamisen jälkeen vähintään viiden vuoden ajan sähköraiteen viankorjauksesta ja huollosta.

Virossa rataverkon kunnossapitoa ei ole aiemmin merkittävästi ulkoistettu. Tilaajalla on mahdollisuus uusia kunnossapitosopimus neljä kertaa.

Lue lisää:

Kiinalaiset tutkijat ovat ilmoittaneet, että heidän rakentamansa jumbojetin prototyyppi olisi ylittänyt äänennopeuden jopa 6,6-kertaisesti. Kiinalaisten mukaan ulkoisesti varsin tavanomaisen koneen nopeus olisi ollut Mach 6,56 koelennolla vuonna 2021, kertoo Interesting Engineering.

Kone luokitellaan hypersooniseksi, kun sen nopeus on vähintään Mach 5 eli se ylittää äänennopeuden vähintään viisinkertaisesti.

Kiinan viranomaiset olivat kuitenkin salanneet testitulokset, kunnes maan tiedeakatemia paljasti ne sosiaalisen median julkaisussaan. Mukana oli video jumbojetin lentoonlähdöstä.

Julkaisu sisälsi myös projektin johtajan Cui Kain puheen. Cui Kai toimii tutkijana Kiinan tiedeakatemian alaisessa mekaniikan instituutissa. Hän oli pitänyt puheensa lokakuussa tapahtumassa, jossa oli esitellyt projektin etenemistä ja tuloksia.

Mach-luku kuvaa lentonopeuden suhdetta äänen nopeuteen. Lentokorkeus vaikuttaa äänen nopeuteen lämpötilan vuoksi, mutta kenties yllättäen ilman paine tai tiheys eivät käytännössä vaikuta.

20 asteen lämpötilassa kuivassa ilmassa äänen nopeus on 344 m/s eli 1237 km/h ja tropopaussin kylmyydessä –60 asteessa enää 293 m/s eli 1055 km/h. Niinpä Mach 6,56 tarkoittaa jotakin suurin piirtein 6 000 ja 7 000 km/h väliltä.

Matkustajia ja rahtia

Jo vuonna 2013 Cui Kai oli tutkimusryhmänsä kanssa paljastanut suunnitelmansa suihkukoneesta, joka pystyisi lentämään hypersoonisilla nopeuksilla. Ryhmän jäsenet olivat kertoneet, että kone pystyisi kuljettamaan matkustajia ja rahtia kahdessa tunnissa Pekingistä New Yorkiin.

Matka-aika siis lyhenisi radikaalisti noin 13 tunnista, jonka se vie tänä päivänä.

Kiinan tiedeakatemian tiedotteen mukaan Cuin ryhmä olisi kehittänyt koneen pitkälle jo kolmessa vuodessa. Vuonna 2018 tutkijat olisivat, useiden raporttien mukaan, saaneet muotoiltua hypersoonisen koneen.

Ulkomuoto ei kuitenkaan ollut kapea kuten vaikkapa Mach 2,04:n matkanopeuteen yltäneellä Concordella, joka aikanaan osoitti, että yliäänikoneella voidaan lentää kaupallisia lentoja. Hypersooniset koneet veisivät teknologian äärimmilleen.

Interesting Engineeringin siteeraaman hongkongilaisen South China Morning Postin mukaan Cuin ryhmä olisi elokuussa 2021 testannut konetta Jiuquanin satelliitinlaukaisukeskuksessa Gobin autiomaassa.

Pienehkö sisätila

Koelento kesti 20 minuuttia, mutta paljasti lentokoneiden suunnittelijoille oleellisen ongelman prototyypissä. Koneen käyttökelpoista sisätilaa on pakko pienentää, koska koneen lentonopeus laski.

Useissa hypersoonisissa lentolaitteissa on pieni sisätila, minkä vuoksi niitä voidaan yleensä käyttää vain ohjuksina, miehittämättöminä tiedustelukoneina ja muihin sotilaallisiin tarkoituksiin.

Cui tai Kiinan tiedeakatemia eivät kuitenkaan paljastaneet, onko täysimittainen hypersooninen matkustajakone jo rakenteilla tai jos on, koska sitä kokeiltaisiin.

Cuin kerrotaan todenneen, että tutkimusryhmällä on yhä monia haasteita kuten voimaan, materiaaleihin ja koneen rakenteeseen liittyvät.

Kiinalaiset eivät kuitenkaan ole asialla yksin. Eurooppalaisen ilmailualan startup Destinus kehittää hypersoonista matkustajalentokonetta, jonka polttoaineeksi tulee vety.

Lue lisää:

Kiina teki marraskuussa sotilasilmailun historiaa esittelemällä maailman toistaiseksi ensimmäisen kaksipaikkaisen viidennen sukupolven hävittäjäkoneen.

Zhuhain ilmailumessuilla paljastettu Chengdu J-20S on kaksipaikkainen versio nykyisestä J-20:sta. Messuilla esillä oli mittakaavassa 1:2 oleva malli J-20S:stä.

Tähän mennessä viidennen sukupolven kalusto – J-20:n lisäksi ainakin F-22, F-35 ja Su-57 – on ollut ainoastaan yksipaikkaista, eikä edes koulutuskäyttöön ole tehty kaksipaikkaisia versioita.

Nyt Janes kertoo, että yksi koneelle suunnitelluista rooleista voisi olla taktisena johtokoneena toimiminen. Lähteenä on Kiinan valtiollinen AVIC, eli Aviation Industry Corporation of China.

Tyypillisesti Kiina on käyttänyt S-kirjaintunnusta koulukoneiden nimeämiseen, mutta J-20S olisi tässä poikkeus.

Kiinan puolustusministeriön sivuilla AVICin tiedottaja Wu Jiwei kertoi marraskuussa, että J-20S voi myös toimia ilmataistelussa yhteistyössä miehittämättömän kaluston kanssa.

Takaistuimella ei kuitenkaan Kiinan mukaan toimittaisi vain ase- ja järjestelmäoperaattorin roolissa, vaan myös koneen ohjaaminen olisi mahdollista.

Lue myös:

Valmistuneet ratahankkeet ovat tuoneet lisää kapasiteettia ja välityskykyä rataverkolle sekä luoneet edellytyksiä entistä sujuvammalle ja täsmällisemmälle junaliikenteelle eri puolilla Suomea, Väylä kertoo tiedotteessaan.

”Vuosi 2024 on erityisesti rataverkon kehittämisen näkökulmasta ollut varsin merkittävä, kun iso määrä ratahankkeita valmistuu. Hankkeen tuovat rataverkolle tärkeää lisäkapasiteettia ja välityskykyä sekä matkustajille entistä esteettömämpää ja toimintavarmempaa junaliikennettä”, toimialajohtaja Magnus Nygård kertoo tiedotteessa.

Hankkeista neljä suurinta ovat yli 100 miljoonan euron arvoisia. Luumäki–Imatra-ratahanke maksoi 210 miljoonaa, Helsinki-Riihimäki 163 miljoonaa, Kouvola-Kotka/Hamina 133 miljoonaa ja Kontiomäki-Pesiökylä 102 miljoonaa.

Joutsenon ja Imatran välille kaksoisraide

Luumäki–Imatra-ratahanke on yksi tämän vuoden aikana valmistuneista pitkään käynnissä olleista suurhankkeista.

Vuodesta 2018 asti rakenteilla olleessa ratahankkeessa parannettiin rataosuuden palvelutasoa nostamalla sen välityskykyä, toimintavarmuutta ja häiriötilanteiden hallintaa.

Joutsenon ja Imatran välille rakennettiin uusi kaksoisraide ja Luumäen ja Joutsenon välillä perusparannettiin olemassa olevaa raidetta. Hanke sisälsi myös merkittäviä siltakohteita, kuten Saimaan kanavan ja Mansikkakosken ratasillat sekä kaksoisraideosuuden peräti 12 uutta siltaa.

Myös pääradan kapasiteettia parantavan Helsinki–Riihimäki-ratahankkeen lähes vuosikymmenen kestänyt ensimmäinen vaihe saatiin joulukuussa päätökseen. Kolmivaiheisen hankkeen toisen vaiheen rakentaminen on jo käynnissä ja työt Suomen vilkkaimmin liikennöidyn rataosuuden liikenteen sujuvoittamiseksi jatkuvatkin saumattomasti.

Vuosina 2015–2024 toteutetussa hankkeen ensimmäisessä vaiheessa keskityttiin liikennepaikkojen parantamiseen uusimalla Riihimäen ja Tikkurilan ratapihat sekä rakentamalla tavaraliikenneraide Keravalle ja läntinen lisäraide Järvenpäähän.

Uutta sähköistystä valmistui Suomen rataverkolle kaiken kaikkiaan noin 283 kilometriä tämän vuoden aikana. Tästä noin 160 kilometriä syntyi, kun Ylivieska–Iisalmi-rata sähköistettiin ja samassa yhteydessä rakennettiin Iisalmen sähköistetty kolmioraide.

Ainoa tänä vuonna valmistunut tiehanke oli Suhangon kaivostien rakentaminen Ranualla. Hankkeessa rakennettiin uusi tieyhteys kantatieltä 78 Suhangon kaivosalueelle. Uusi tieyhteys palvelee suunnitteilla olevan Suhangon kaivoksen ja paikallisen liikenteen tarpeita.

Suhangon kaivostie toteutetaan jälkirahoitusmallilla, jossa kaivosyhtiö maksaa aluksi rakentamiskustannukset kokonaan. Väylävirasto maksaa valtion osuuden kaivosyhtiölle kaivoksen avaamisen jälkeen.

Suhangon tie maksaa 7,4 miljoonaa euroa.

Lue myös:

Helsinkiin Pasilan virastokeskukseen on valmisteilla valtion yhteinen työympäristö, josta tulee valmistuessaan Suomen suurin. Sinne tulee toimitilat 12 eri toimijalle.

Tämän hetken suunnitelmassa Pasilan virastokeskuksen yhteiseen tilaan sijoittuvat Verohallinto, Tilastokeskus, Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta, Maanmittauslaitos, Digi- ja väestötietovirasto, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus eli Ely-keskus, Aluehallintovirasto, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Metsähallitus, Väylävirasto, Energiavirasto sekä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto.

Ensimmäiset purkutyöt aloitettiin Pasilassa vuoden 2024 kesällä ja varsinaiset rakennustyöt alkavat vuoden 2025 alussa.

Hankkeen reilusta 38 000 neliön alasta hyödynnetään mahdollisimman paljon olemassa olevaa monitilaympäristöä. 14 000 neliön osalta tehdään laajempia muutostöitä.

Kalustamiseen käytetään pääosin kiertokalusteita.

Pasilan yhteisessä työympäristössä työskentelee noin 5050 henkilöä vuoden 2026 loppuun mennessä

Senaatti-kiinteistöt toteuttaa Pasilan yhteisen työympäristön yhteistyössä virastojen kanssa. Hanketta ohjaamaan on perustettu asiakkaiden edustajista koostuva ohjausryhmä, tiedote kertoo.

Valtion toimitilastrategian tavoitteena on, että neljännes valtion henkilöstöstä työskentelee yhteisissä työympäristöissä vuoteen 2030 mennessä. Samalla tyhjenevistä toimistotaloista luovutaan ja vapautetaan pääomaa muuhun käyttöön.

Lue lisää:

Rakennusmateriaalien valmistaja Betolar on aloittanut kehityshankkeen tunnelirakentamisen ratkaisujen toimittaja Balsam Laboratoryn kanssa. Tavoitteena on hyödyntää tunneliporauksen hienomursketta suoraan tunnelirakentamisessa.

Tämän toivotaan tehostavan resurssien käyttöä ja vähentävän sementin kulutusta.

Betolar suorittaa tutkimuksia maksimoidakseen lietteen käytön injektointitäytteen seossuunnittelussa. Kun tunneliporauksessa syntyviä sivuvirtoja käytetään tehokkaasti, se vähentää samalla jätteen määrää.

Tavoitteena on myös vähentää kokonaissideaineen tarvetta. Yritykset pyrkivät tunnistamaan vaihtoehtoisia paikallisia ja alueellisia materiaaleja sekä hyödyntämään niitä sideaineen raaka-aineina. Näin saadaan vähennettyä tunnelirakentamisen ympäristövaikutuksia.

”Hyödyntämällä dataohjattuja materiaaliteknologioitamme sekä tunnistamiamme kierrätysmateriaaleja pyrimme mullistamaan tunnelirakentamisen hankkeiden toteutusmenetelmiä”, Betolarin toimitusjohtaja Tuija Kalpala sanoo tiedotteessa.

Lue lisää:

Jopa 78 prosenttia suomalaisista talousjohtajista arvioi, että Suomen talous alkaa elpyä vuoden 2025 aikana. Tämä selviää Deloitten kyselystä, johon osallistui Suomessa 71 suurten yritysten talousjohtajaa syyskuussa 2024.

Noin puolet talousjohtajista uskoo, että korkojen lasku ja sitä seuraava yksityisen kulutuksen kasvu käynnistävät Suomen talouden elpymisen.

Suomalaisten talousjohtajien luottamus on pysynyt kevään tasolla. Epävarmuus tulevasta on pienempää kuin Euroopassa, mutta suomalaisyritykset eivät halua lisätä velkataakkaa, kyselyssä selviää.

Suomalaisista talousjohtajista 68 prosenttia puolestaan näkee, että nyt ei ole hyvä aika suuremmalle riskinotolle.

Geopoliittiset riskit kuumottavat

Suomalaiset talousjohtajat pitävät geopoliittisia riskejä ja heikkoa talouskasvua merkittävimpinä riskeinä seuraavien 12 kuukauden aikana.

Seuraavaksi suurimpina riskeinä nähdään kotimaisen kysynnän lasku ja kyberriskit.

Euroopassa yleisesti suurimpina riskeinä nähdään kotimaisen kysynnän lasku ja ammattitaitoisen työvoiman puute.

Suomessa talousjohtajat nimeävät kasvun nykyisillä markkinoilla tärkeimmäksi strategiaksi, jota seuraavat orgaaninen kasvu ja digitalisaatio. Ruotsissa kustannussäästöt nähdään tärkeimpänä strategiana.

Deloitten talousjohtajatutkimukseen osallistui 1 839 talousjohtajaa 26 Euroopan maasta.

Suomesta tutkimukseen osallistui syyskuun 2024 aikana 71 suuryrityksen johtajaa, joista yli puolet työskenteli yrityksissä, joiden liikevaihto oli yli 100 miljoonaa euroa vuodessa.

Helsinki-Vantaalta lähtevät lentomatkustajat voivat nyt tarkistaa ennakkoon, paljonko turvatarkastuksen jonoon kannattaa varata aikaa.

Lentoasemayhtiö Finavian tiedotteesta selviää, että uutta digitaalista palvelua on kokeiltu lokakuusta 2024 asti. Palvelu ennustaa turvatarkastusjonon tilanteen aina 12 tuntia eteenpäin.

”Ennustettu jonotusaika perustuu siihen, paljonko matkustajia turvatarkastuksessa on seuraavan 12 tunnin aikana”, sanoo Helsinki-Vantaan matkustuspalveluista vastaava johtaja Hanna Hämäläinen Finaviasta tiedotteessa.

Hämäläisen mukaan jonotusaikaennusteella pyritään kehittämään sujumaan matkustamista ja turvatarkastuksen asiakaskokemusta.

”Keräämme palvelun käyttäjiltä aktiivisesti palautetta sivustolla olevan palautelomakkeen kautta”, Hämäläinen kertoo tiedotteessa.

Turvatarkastuksen ruuhkaisimmat tunnit ovat aamuisin kello 6–9 ja iltapäivällä kello 14–18, Finavian sivuilta selviää.

Finavia suosittelee matkustajia jatkossakin noudattamaan lentoyhtiön antamaa saapumisaikaa lentoasemalle.

Maidonjalostaja Valio tiedottaa siirtävänsä Vantaan-tehtaansa toiminnot Joensuuhun ja Helsingin Pitäjänmäen varastotoiminnot Riihimäelle.

”Vantaan tehdas suljetaan tämän hetken arvion mukaan vaiheittain vuosien 2025–2027 aikana ja Pitäjänmäen varastoiminnot aikaisintaan vuoden 2027 lopulla. Toimintojen siirrolla Valio tavoittelee tuotannon tehokkuuden ja kannattavuuden parantamista”, yhtiön tiedotteessa kerrotaan.

Tällä hetkellä Valion Vantaan tehtaalla työskentelee noin 230 henkilöä ja Pitäjänmäen varastotoiminnoissa noin 110 henkilöä. Yhtiön mukaan tämänhetkisen arvion perusteella Joensuussa olisi tarjolla noin 100 uutta työpaikkaa ja Riihimäellä enintään noin 35 uutta työpaikkaa.

Vantaan tehdas suljetaan tämän hetken arvion mukaan vaiheittain vuosien 2025–2027 aikana ja Pitäjänmäen varastoiminnot aikaisintaan vuoden 2027 lopulla.

Iso joukko keskieurooppalaisia energia- ja teollisuusyhtiöitä perustaa Keski- ja Etelä-Eurooppaan uusiutuvan vedyn käytävän. Alueelle on tarkoitus rakentaa uusiutuvan vedyn tuotantoa, kulutusta ja siirtoa laajassa yhteistyössä.

Asiasta kertoo saksalainen terästeollisuuden SHS – Stahl-Holding-Saar -yhtiö. Se valmistaa viisi miljoonaa tonnia raakaterästä vuosittain.

Mukana on kriisissä pyristelevä Thyssenkrupp Steel Europa ja sen lisäksi yhtiöt Moeve, Thyssenkrupp nucera, DH2, Elyse energy, HDF Energy, Hynamics, QAIR, SEFE, Copenhagen Infrastructure Partners ja Enagas, GRTgaz, OGE, REN ja Teréga.

Tanskalainen Copenhagen Infrastructure Partners on rahoittanut Suomessakin biopolttoaineiden hankkeita.

Uusiutuvan vedyn yhteistyö ulottuu Ranskan, Saksan, Espanjan ja Portugalin alueille.

Yhtiöt kertoivat yhteistyöstä Madridissa pidetyssä tilaisuudessa. Hankkeen rahoituksesta ei ollut nyt puhetta, mutta ensimmäisiä näkyviä tuloksia luvataan jo 2030-luvun alkuun.

Tavoitteena on uudistaa teollisuutta ja energiantuotantoa, joka ei puhdistu hiilidioksidipäästöistä suoraan sähkön avulla.

Nykykäsityksen mukaan se on kuitenkin mahdollista uusiutuvan vedyn jalostuksen avulla isossa mittakaavassa. Tavoitteena on vähentää merkittävästi teräksentuotannon, lentämisen, laivaliikenteen ja kemianteollisuuden ilmastopäästöjä 2030–2050-luvuilla.

Lue lisää: