Suomalainen Cimcorp toimitti saksalaisen vähittäiskaupan jättiläisen Rewen Berliinin alueella sijaitsevaan valtavaan logistiikkakeskukseen automaatiojärjestelmänsä. Näin siellä käsitellään massoittain tavaraa.
Saksassa Oranienburgin kaupungissa, hieman Berliinin pohjoispuolella, sijaitsee saksalaisen vähittäiskauppajätin Rewen yhtä lailla jättimäinen tuoretuotteiden logistiikkakeskus.
Keskus ottaa vastaan vihanneksia ja hedelmiä tuottajilta ja toimittaa niitä yhteensä 370 supermarkettiin ja 580 pienempään elintarvikekauppaan alueella. Joka päivä logistiikkakeskuksen läpi kulkee jopa 650 000 yksittäistä tuotetta.
Miten tällaisen massan käsittely hoidetaan?
Helposti: hankitaan automatisoitu tilauskeräilyjärjestelmä, joka on suunniteltu Suomessa.
Ulvilassa päämajaansa pitävä Cimcorp on toimittanut Oranienburgin keskukseen sisälogistiikan automaatiojärjestelmänsä.
Kaupan arvoa yritys ei kerro, mutta sen mukaan keskukseen toimitettu järjestelmä käsittelee päivittäin noin 290 tuhatta kiloa hedelmiä ja vihanneksia. Tämä tapahtuu tyypillisesti noin 10 tunnin keräilyikkunassa, eli tahti on lähes 50 laatikkoa minuutissa.
Cimcorpin teknologiayksikön johtaja Jarno Honkanen kertoo, mitä tapahtuu logistiikkakeskusten sisällä.
”Tuoretuotteiden logistiikka on haastavaa. Hyllyaika voi joissakin tuotteissa olla lähellä yhtä vuorokautta, ja tuotteet tulevat pellolta kauppaan muutamissa tunneissa”, Honkanen tiivistää.
Cimcorpin WCS-järjestelmä (Warehouse Control System) onkin optimoitu juuri hedelmä- ja vihannestuotteille.
”Meillä on järjestelmässä useita ohjausjärjestelmiä ja ohjelmistotasoja”, Honkanen kertoo.
Ylätason ohjausta varten järjestelmässä on normaali tietokantasovellus, joka vertautuu esimerkiksi ERP-järjestelmien vastaaviin ohjelmistoihin. Tietokanta pyörii Linux-palvelimilla.
Varaston laitteet eli kuljettimet ja robotit operoivat omilla ohjausjärjestelmillään. Niiden yläpuolella on järjestelmätason ohjaus.
”Järjestelmää liikuttaa monipuolinen ohjelmistokokonaisuus, joka huolehtii siitä, että oikeat tuotteet kerätään oikeassa järjestyksessä oikeille asiakkaille. Jos perinteisesti on ajateltu että automaatio on tavaroiden liikuttamista paikasta toiseen, niin meidän järjestelmissämme ylätason ohjauksen ja optimoinnin osuus on erittäin laaja.”
Hedelmien ja vihannesten logistinen polku kuluttajan suuhun alkaa tuottajalta. Perunat, appelsiinit ja muut tuoretuotteet pakataan muovilaatikoihin ja laatikot kuormataan palleteille eli lavoille.
Tyypillinen kuormalava on esimerkiksi puinen 1200×800 millimetrin niin kutsuttu EUR-lava eli eurolava. Se on standardisoitu ja yleisesti Euroopassa käytössä oleva lava. Myös muovisia lavoja käytetään.
Yksittäistä laatikkoa ei merkitä mitenkään, mutta lavan ympärillä on tavallisesti muovikääre. Siinä on viivakoodi, jonka perusteella tunnistetaan, mitä lavalla on.
”Tuotteet rekisteröidään keräilyjärjestelmäämme. Kun saadaan kaupan tilaukset siltä päivältä, järjestelmä alkaa kerätä kauppakohtaisia lavoja.”
Honkasen mukaan pitkäikäisempiä tuotteita kuten perunoita saatetaan varastoida jonkin aikaa. Paljon yleisempää kuitenkin on, että tuote lähtee pian saapumisensa jälkeen kauppaan.
Logistiikassa puhutaan keräilystä, joka tarkoittaa kauppakohtaisten tuote-erien niputtamista tilauksiin perustuen. Järjestelmä keräilee laatikot kaupan tilausten perusteella lavoille. Tuotetilaukset voidaan tehdä joko laatikoina tai kiloina, kauppaketjusta riippuen.
”Laatikoissa ei ole viivakoodia, mikä on teknologisessa mielessä haaste. Silti säilytämme laatikon jäljitettävyyden koko logistiikkaketjun läpi. Järjestelmämme on rakennettu niin, että koko ajan tiedetään, missä yksittäinen laatikko liikkuu.”
Laatikot ovat tyypillisesti kooltaan 600×400 tai 300×400 millimetriä. Korkeus vaihtelee.
”Lavalle laatikkopinoja menee tyypillisesti neljä, puolikkaiden laatikoiden pinoja taas kahdeksan.”
Honkasen mukaan yksittäisen tuotteen pienin tilauskoko on juuri yksittäinen laatikko.
”On järjestelmiä, joissa voidaan tilata pienempiäkin eriä, mutta hedelmä- ja vihannespuolella se ei ole vielä kovin yleistä. Joissakin muissa tuotesortimenteissa kyllä on.”
Yksittäisiä laatikoita siirtelevä laite on kiskoilla liikkuva portaalirobotti. Se on ratkaisujen keskiössä.
Pinoissa olevat laatikot kulkevat varastossa kuljettimilla. Yksittäisiä laatikoita siirtelevä laite taas on nimeltään portaalirobotti. Honkasen mukaan portaalirobotti on järjestelmän keskiössä valtaosassa Cimcorpin ratkaisuja, etenkin tuoretavarapuolella.
Portaalirobotti on kiskoilla liikkuva ja yläkautta laatikoihin tarttuva laitteisto, joka kykenee siirtämään laatikoita kuormalavalta toiselle tai välivarastoon.
”Kun tiedossa on kauppakohtainen tilaus, robotti käy hakemassa esimerkiksi yhdestä paikasta kaksi laatikkoa omenoita ja toisesta laatikollisen perunoita. Robotti kykenee muodostamaan tarttujaan asiakaskohtaisen pinon, josta muodostetaan palletti.”
Jos tuotelaatikko ei lähde suoraan vähittäiskauppaan, portaalirobotti siirtää sen logistiikkakeskuksen välivarastoon.
Välivarasto on tyypillisesti 50×15 metrin aidoilla eristetty alue, jonka sisällä henkilöstö ei normaalitilanteessa liiku.
”Kutsumme sisälogistiikan suunniteltuja järjestelmäketjuja moduuleiksi. Moduuleita monistetaan niin paljon kuin on tarve.”
Robotteja liikutetaan servomoottoreilla, jotka tietävät itse sijaintinsa.
Portaalirobotti siirtää tuotelaatikot moduulin sisälle ja pitää tarkkaa kirjaa paitsi yksittäisen laatikon paikasta myös siitä, kuinka monta laatikkoa on yhteen sijaintiin pinottu.
Robotteja liikutetaan servomoottoreilla, jotka tietävät itse sijaintinsa. Tarvittaessa paikkatietoa voidaan varmistaa erillisillä antureilla.
Rewen logistiikkakeskuksessa varastointi tehdään fifo- (first in, first out eli ensimmäisenä sisään, ensimmäisenä ulos) sekä fefo- (first expired, first out eli ensimmäisenä vanhentuva tuote ensimmäisenä ulos) periaatteiden mukaan.
Portaalirobotti liikkuu ja operoi varastoalueen yläpuolella.
”Alla ei ole mitään kuljettimia tai hyllystöjä.”
Tämä tekee myös puhtaanapidosta helpompaa. Kun laatikot on siirretty pois, jäljelle jää vain tasainen lattiapinta, joka on helpompi pitää puhtaana kuin hyllyrakenteet.
”Tähän käy normaali hyvälaatuinen lattia. Ei tarvita mitään erikoislattioita.”
Itse varastotilan lämpötilaa säädetään tuotteiden mukaan. Tyypillisiä säilytyslämpötiloja hedelmille ja vihanneksille ovat esimerkiksi 2, 7 ja 14 astetta.
Osa tuotteista on toki sellaisia, joita voi tarvittaessa säilyttää missä tahansa lämpötilavyöhykkeessä.
Järjestelmästä laatikko tietysti päätyy aikanaan kauppakohtaiseen lähetykseen. Kauppaan lähtevä palletti ja rullakko kääritään tarvittavaan pakkausmateriaaliin, merkitään lavatarralla ja lähetetään kauppaan.
”Siinä kerrotaan, mitä palletilla on ja missä järjestyksessä. Toki hedelmät ja vihannekset ovat helposti tunnistettavia tuotteita.”
Asiakaspallettien kokoamisessa järjestelmän täytyy noudattaa laajaa sääntöjen kokoelmaa.
”Esimerkiksi perunoiden ei haluta olevan päällimmäisinä, koska laatikoista voi pudota multaa”, Honkanen havainnollistaa.
Toinen tyypillinen kokoamissääntö on, että raskaimmat tuotteet sijoitetaan lavalla mahdollisimman alas.
”Tyypillinen laatikon maksimipaino on 10 tai 20 kilogrammaa. Kaupassa niitä joudutaan käsittelemään manuaalisesti. Lava on myös vakaampi, kun painavammat tavarat ovat alhaalla.”
Laatikkojen pino on tavallisesti kahden metrin luokkaa. Rajoittavia tekijöitä ovat kuorma-autojen sisätilan korkeus sekä se, miten korkeita pinoja kaupan työntekijä kykenee käsittelemään. Logistiikkakeskuksesta kauppaan lähtevät pinot ovat matalampia kuin tuottajalta logistiikkakeskukseen saapuvat.
Yksittäinen muovilaatikko kiertää tuottajalta logistiikkakeskuksen kautta kauppaan asti.
”Laatikot käyvät välillä pesulassa ja menevät sitten takaisin pellolle. Pellot taas saattavat olla eri maassa, joten koko toimitusketju on tässä aika haastava.”
Yksittäisen lähetyksen koko taas riippuu voimakkaasti vastaanottavan kaupan koosta. Pienen kaupan tapauksessa voi olla, että yksikin palletti on liikaa. Suurissa kaupoissa 5–10 pallettia on hyvin tavallinen koko yksittäiselle lähetykselle.
”Tässä helposti ajatellaan Suomen kauppaketjuja. Logistiikka on ulkomailla aika erityyppistä ja jokaisella maalla on omat tapansa.”
Ammattikielellä puhutaan Honkasen mukaan tilaus-toimitusketjusta ja kauppojen tilausrakenteesta: kauppojen koolla on suuri vaikutus logistiikkajärjestelmän suunnitteluun.
Käytännössä tilausrivien koot vaihtelevat. Pieni kauppa tilaa omenia yhden laatikollisen, suuri kauppa paljon enemmän.
”Optimoimme automaatiota eri tavalla, kun tilausrivimäärät ovat suurempia.”
Siellä, missä on teknologiaa, on tietenkin myös vikaantumisen mahdollisuus. Honkasen mukaan kauppaketjuille ykkösasia on toimitusvarmuus, mikä myös Cimcorpin pitää ottaa omassa työssään huomioon.
”Joskus laitteet vääjäämättä vikaantuvat. Järjestelmässä on sisäänrakennettua vikasietoisuutta, eli kaikki kriittiset laitteet pystyvät korvaamaan toistensa tekemisiä, jos toinen vikaantuu.”
Hedelmissä ja vihanneksissa itsessään voi myös olla laatupoikkeamia. Laaduntarkastaminen toteutetaan koneen ja ihmisen yhteistyönä riippuen asiakkaasta.
”Järjestelmä pystyy myös automaattisesti varmistamaan, että lava on mitoissaan, mutta moni asiakas haluaa tarkastaa myös tuoretuotteiden laadun työntekijän silmämääräisillä tarkastuksilla.”
Honkasen mukaan Cimcorpin tulevaisuuden näkymät ovat erittäin hyvät. Yritys keskittyy tällä hetkellä hallittuun kasvuun erityisesti valituilla Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Australian markkinoilla.
”Päivittäistavaroiden volyymit ovat todella suuria, ja hedelmien sekä vihannesten syönti näyttäisi lisääntyvän. Trendinä on myös yhä tuoreempien tuotteiden saaminen kauppaan. Automaatio tukee kumpaakin.”
- Lue lisää Tekniikka&Taloudesta:
