News and blogs

Elektroniikkavalmistaja Apple teki torstaina yhden historiansa suurimmista yksittäisistä hinnannostoista, kun se nosti MacBookien ja iPadien hintaa 20 prosentilla.

Applen mukaan hinnannostot olivat välttämättömiä muistin hinnan valtavan nousun vuoksi. Tekoälybuumi ja kasvava määrä datakeskuksia ovat syöneet kapasiteettia kuluttajamuisteilta, koska tekoälyyn käytettävällä muistilla on selvästi parempi kate.

Väistyvän toimitusjohtajan Tim Cookin mukaan hinnannostot ovat ”väistämättömiä”.

”Olemme saavuttaneet pisteen, jossa meidän on alettava nostaa hintoja. Emme ole ikinä nähneet komponentin hinnan nousevan näin paljon näin nopeasti”, Applen tiedotteessa kerrottiin.

Toistaiseksi hinnannostot eivät osuneet Applen lippulaivatuotteeseen iPhoneen, jonka myynti vastaa edelleen noin puolta Applen liikevaihtoa.

Applen osake laski torstaina 6,1 prosenttia, joten sijoittajat eivät ottaneet hinnannousuja positiivisena merkkinä yhtiön suunnasta. Pudotus on normaalisti vakaalle yhtiölle suurin yksittäisen päivän sisällä sitten Donald Trumpin tullisodan aloittaneen ”vapautuksen päivän” huhtikuussa 2025.

Elektroniikka kallistuu

Apple ei ole ainoa hintojaan nostava elektroniikkavalmistaja. Yhdistävänä tekijänä vaikuttaa olevan kuluttajamuistin kohonnut hinta.

Esimerkiksi kannettavien tietokoneiden valmistajat Dell, HP, Lenovo ja Asus ovat nostaneet hintojaan tänä vuonna, ja muistin valmistamisesta hyötyvä Samsung on nostanut kuluttajaelektroniikkasegmenttinsä lippulaivatuotteen S26-älypuhelimen hintaa noin 100 dollarilla.

Apple on pyrkinyt taistelemaan hinnannostoja vastaan rakentamalla lisää omaa tuotantoa, mutta muistisirut ovat myös Applelle pullonkaula, joka ei ole ainakaan lyhyellä aikavälillä ratkaistavissa.

JP Morganin analyytikoiden mukaan muistin osuus Iphonen komponenttien hinnasta olisi nousemassa 10–15 prosentista peräti 45 prosenttiin vuoteen 2027 mennessä.

Suomesta voi matkustaa Ruotsiin jatkossa myös raiteita pitkin. Matkustajaliikenne Suomen ja Ruotsin välillä alkaa maanantaina 10.8.2026, tiedottaa VR.

VR ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficom allekirjoittivat ostoliikennesopimuksen Oulun, Tornion ja Haaparannan välisestä matkustajajunaliikenteestä.

Oulun ja Haaparannan välillä tulee liikennöimään joka päivä kaksi vuoroa molempiin suuntiin.

”Esimerkiksi Oulun ja Luulajan yliopistokaupunkien välillä on jatkossa huomattavasti helpompi liikkua, ja Oulusta on kätevää jatkaa matkaa aina Helsinkiin saakka”, VR:n uuden liikenteen johtaja Juho Hannukainen sanoo tiedotteessa.

Hannukaisen mukaan joulukuussa on tarkoitus parantaa vaihtoyhteyksiä Haaparannalla, josta ruotsalaisen Norrtågin junat liikennöivät Luulajaan.

Yhteyden rahoittamiseen osallistuvat valtion lisäksi Tornion ja Oulun kaupungit sekä Meri-Lapin kehittämiskeskus.

Tiedotteen mukaan Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala, Oulun kaupunginjohtaja Ari Alatossava ja Meri-Lapin seutupäällikkö Sari Moisanen iloitsevat uudesta yhteydestä. He lisäävät, että uusi reitti parantaa yhteyksiä myös Norjaan.

Junaliput tulevat myyntiin 30. kesäkuuta.

Finanssiyhtiö Morgan Stanleyn infrastruktuurisijoitusten johtaja Chris Ortegan mukaan Yhdysvalloissa sähkönkulutuksen kasvu ehti olla noin kaksi vuosikymmentä lähes olematonta, mutta tekoälyn, datakeskusten ja Yhdysvaltojen teollisuuden kasvun myötä tilanne on muuttunut.

”Datakeskusten osuus sähkön kysynnästä on noin neljä prosenttia, ja kahdessa vuodessa osuus kaksinkertaistuu”, Ortega sanoi Morgan Stanleyn toimittajille pitämässään tilaisuudessa sijoituspankin pääkonttorissa New Yorkissa.

Neljä suurta teknologiayhtiötä on investoimassa tänä vuonna noin 700 miljardia dollaria etupäässä tekoälyyn. Runsaasti sähköä kuluttavia datakeskuksia syntyy huomattavasti nopeammin kuin sähköntuotantoa ja siirtoverkkoja.

Morgan Stanleyn investointipankkitoiminnan varapuheenjohtajan Tom Greenbergin mukaan sähkönkulutus kasvaa nyt laskentatavasta riippuen 5–7 prosenttia bruttokansantuotetta nopeammin, kun aiemmin kasvu oli bkt:ta hitaampaa.

Kysyntäsokkiin ei ole varauduttu

Hidas kasvu teki myös uuden tuotannon aloittamisesta hidasta, sillä tavoitteena on ollut tuottaa mahdollisimman halpaa sähköä kuluttajille eikä vastata nykyisenkaltaiseen kysyntäsokkiin.

Tilanne näkyy Yhdysvaltojen suurimmalla, itärannikolla sijaitsevalla PJM-sähkömarkkina-alueella. Vielä viisi vuotta sitten alueella oli yli 20 prosentin reservimarginaali sähköntuotannossa, mutta nyt puhutaan jopa 60 gigawatin sähkövajeesta seuraavin vuosien aikana.

Alueeseen kuuluu Pohjois-Virginian Ashburnin seutu, joka on pitkään ollut datakeskusten keskus. Nyt sähköpula pakottaa teknologiayhtiöitä etsimään vaihtoehtoisia sijainteja.

Morgan Stanleyn investointipankin johtaja Tom Greenbergin mukaan sijaintipäätöksiin vaikuttavat sähkön ja maakaasun saatavuus, vapaa maa-ala, jäähdytysmahdollisuudet, kuituyhteydet ja datakeskusten paikallinen hyväksyttävyys.

Teknologiayhtiöt koettavat ratkaista energiatarvettaan myös omilla voimalaitoksillaan.

Uusiutuvilla iso rooli

Energia-analyytikko Jonathan Pragelin mukaan uusiutuvan energian verokannustimien hiipuminen voi kasvattaa sähkökapasiteetin vajetta merkittävästi.

Pragelin mukaan tuuli- ja aurinkovoiman verokannustimien päättyminen voi tarkoittaa sitä, että seuraavan vuosikymmenen aikana jää rakentamatta noin 100 000 megawattia kapasiteettia verrattuna tilanteeseen, jossa tuet olisivat jatkuneet.

Hänen mukaansa Yhdysvaltain sähkönkysyntä kasvaa noin 30 000 megawattia vuodessa.

Pragel sanoi, että markkina lähettää jo hintasignaaleja sähköntuottajille. Hänen mukaansa Yhdysvaltain suurimmalla sähkömarkkina-alueella PJM:ssä sähkön hinnat nousivat viime neljänneksellä noin 75 prosenttia vuodentakaisesta.

Sähkön hinnan nousu osuu poliittisesti arkaan paikkaan, sillä Iranin sodan myötä inflaatio on lähtenyt taas nousuun. Pragelin mukaan on mahdollista, että valtio puuttuu jossain vaiheessa tilanteeseen, jotta sähkön hinta ei osuisi liikaa äänestäjien kukkarolle.

”Sähkömarkkinoilla on pitkä historia valtion väliintulosta. Sähkö on näennäisjulkishyödyke. Se on jotain, mitä kaikki käyttävät ja tarvitsevat, joten sen hinnalla on iso merkitys”, Pragel sanoo.

Tekoäly vaikuttaa inflaatioon

Keskuspankki Fedin uusi pääjohtaja Kevin Warsh on sanonut tekoälyn hidastavan inflaatiota, mutta sähkön hinnan nousun vuoksi vaikutus voi olla päinvastainen.

Morgan Stanleyn sijoitusjohtajan Jim Caronin mukaan vaikutus on kaksijakoinen. Sähkön hinnan nousu nostaa inflaatiota, mutta pitkällä aikavälillä tekoäly parantaa tuottavuutta ja voi laskea muiden hyödykkeiden ja palveluiden hintoja.

Morgan Stanleyn sijoitusstrategiajohtajan Renato Grandmontin mukaan Fedin näkökulmasta ratkaisevaa on se, miten tekoäly vaikuttaa tuottavuuteen ja työmarkkinoihin, sillä inflaation kurissapidon lisäksi Fedin tehtävänä on pitää työllisyys mahdollisimman korkealla.

Yhdysvalloilla on Eurooppaan ja muuhun maailmaan nähden kilpailuetuna halpa ja runsas maakaasun saatavuus. Esimerkiksi Euroopasta on tullut riippuvainen yhdysvaltalaisesta maakaasusta, kun se on lopettamassa venäläisen kaasun ostamista Ukrainan sodan takia.

Yhdysvallat on nyt maailman suurin öljyntuottaja siitä huolimatta, että sillä ei ole läheskään suurimpia öljyvaroja.

Imurivalmistajana tunnettu kiinalainen Dreame on tulossa vahvasti myös automaailmaan. Dreamen perustama automerkki Kosmera on tuomassa markkinoille auton, jonka suorituskykyä voi kuvata sanalla järjetön. Star Razer -nimisen auton kerrotaan kiihtyvän 0–100 km/h vain 1,7 sekunnissa, ja 550 km/h huippunopeudella se ottaisi myös maailman nopeimman tuotantoauton tittelin itselleen. Nämä luvut ovat kuulemma mahdollisia siksi, että autossa on yhteensä neljä sähkömoottoria, joiden yhteenlaskettu teho on peräti 3 112 hevosvoimaa.

Auton fysiikan lakeja uhmaavasta kiihtyvyydestä saa paremman kuvan, kun katsoo lukuja tarkemmin. Carbuzzin mukaan Star Razer nimittäin kiihtyy nollasta 400 km/h:n nopeuteen vain 8,2 sekunnissa eli nopeammin kuin monet autot edes nollasta sataseen.

Imurivalmistaja on tosissaan sähköautojen kanssa. Kosmeran kerrotaan kehittävän kolmea automallia samanaikaisesti. Star Razer -hyperauton lisäksi tulossa on neliovinen GT sekä katumaasturi. Kosmera on jo perustanut toimistoja eri puolille maailmaa, ja ensimmäisten autojen pitäisi olla valmiita vuonna 2029.

Star Razerin suorituskyky on käsittämätön, mutta Kosmera on saattanut unohtaa yhden hyvin olennaisen asian. Tehokkainkin sähköauto tarvitsee alleen renkaat, eikä maailmasta todennäköisesti löydy sellaisia tuotantorenkaita, jotka kestäisivät käytössä, kun nuo yli 3 000 hevosvoimaa siirretään moottorista tiehen.

Ruotsalainen Carup muistuttaa, että kun Bugatti rikkoi 490 km/h nopeuden Chiron Super Sport -mallillaan, niin jo sitä varten vaadittiin Micheliniltä huolellisesti räätälöidyt erikoisrenkaat. Noihin renkaisiin jouduttiin asentamaan vahvikkeiksi Kevlar-kuituja, ja silti valmistaja uskalsi antaa renkaille luvan ajaa vain joitakin minuutteja suljetulla radalla ja huolella valituissa olosuhteissa.

Star Razerin suorituskyky voikin lopulta jäädä vain kuriositeetiksi, jolla Kosmera haluaa paukutella henkseleitään ja näyttää, että se on tulossa ryminällä sähköautojen raskaaseen sarjaan.

Tampereen Kalevaan on valmistunut 35 000 neliötä opiskelijoille tarkoitettua asuintilaa. Kyseessä on Tampereen opiskelija-asuntosäätiö Toasin historian merkittävin rakennushanke, jossa on rakennettu yhteensä 586 opiskelija-asuntoa sekä 7 000 kerrosneliömetriä muita tiloja.

Hanke toteutettiin ensimmäisenä isona asuinrakentamisen allianssina Suomessa. Tilaajana toimi Tampereen opiskelija-asuntosäätiö Toas. Allianssin muut jäsenet olivat Hartela, A-Insinöörit, arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen ja Granlund.

Hanke käynnistettiin jo kymmenen vuotta sitten, kun ensimmäiset suunnitelmat tehtiin. Allianssisopimus allekirjoitettiin 2019, ja koko kortteli valmistui kesäkuussa 2026.

Rakentaminen ajoittui ajanjaksoon, jota leimasivat poikkeukselliset muutokset toimintaympäristössä.

Koronapandemia vaikeutti allianssimallin Big Room -yhteistyötä. Samaan aikaan materiaalien hinnat nousivat voimakkaasti muun muassa Ukrainan sodan seurauksena. Myös rahoitus- ja tukijärjestelmissä oli isoja muutoksia.

“Hanketta vietiin läpi ajassa, jota leimasivat pandemia, kustannusnousu ja alan rakenteelliset muutokset. Ei ollut helppoa oikein missään käänteessä”, sanoo Toasin toimitusjohtaja Kirsi Koski tiedotteessa.

Korttelissa on yhteensä 9 rakennusta: neljä on rakennettu massiivipuisista clt-tilaelementeistä ja viisi vähähiilisestä betonista.

Hankkeen aikana kehitettiin useita innovaatioita, kuten uusi yhteisöyksiö, jossa asukkaan yksiö on varusteltu keittiöllä ja kylpyhuoneella, mutta parvekkeellinen olohuone jaetaan muiden asukkaiden kanssa.

Teknisiin innovaatioihin lukeutuvat esimerkiksi puinen palomuuri sekä monienergiaratkaisu, jossa kaupan lauhdelämpöä hyödynnetään kiinteistössä.

Kaikissa Hippos -korttelin asunnoissa on jo asukkaat.

”Wolt on ensimmäinen firma, jossa en ole tehnyt sivussa mitään muuta. Jos tämä työ olisi stabiilia, niin veikkaan, että olisin vaihtanut paikkaa jossain kohtaa.”

Alustayhtiö Woltin teknologiajohtaja Niilo Säämänen ei omien sanojensa mukaan kestä tylsyyttä. Hän vastaa haastattelukysymyksiin kansainväliseen ympäristöön tottuneena anglismeja vilisten, ja puheen tahti on kuin räppärillä.

Woltin toimintaa hän kuvaa ”hauskaksi, kaoottiseksi, sekopäiseksi ja samalla kunnianhimoiseksi”, jonka takia Säämänen on pysynyt yhtiössä yli kymmenen vuoden ajan nousten teknologiajohtajaksi vuonna 2021.

Säämänen kertoo, että hänellä on ollut aiemmin tapana mennä yritykseen koodariksi tekemään asioita ja myöhemmin päätyä ”vahingossa johtajaksi”, kunnes sykli toistuu.

Woltin kohdalla vaihto ei ole vielä ollut ajankohtainen, mutta hän paljastaa halunsa perustaa tekoälyyn pohjaava kevytrakenteinen yritys.

Nykyisen teknologiajohtajan aloittaessa Woltin teknologiapuolella oli Säämäsen sanojen mukaan 16 työntekijää. Nykyään lukema on yli 700.

Ylpeä siitä, että asiat tehdään itse

Wolt on ollut mielenkiintoinen tapaus sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti siinä, että yhtiö on kasvanut todella nopeasti mutta suurimmaksi osaksi orgaanisesti. Yrityskauppoja on tehty hyvin rajallisesti, ja yhtiö on tullut tunnetuksi siitä, että uudet asiat tehdään itse. Teknologiajohtaja tunnistaa itse tekemisen Woltin vahvuudeksi ja asiaksi, josta yhtiön sisällä voidaan olla ylpeitä.

Säämänen kommentoi, että harmittavan monessa suomalaisyhtiössä esimerkiksi ulkopuolisten konsulttien palveluita käytetään liian aikaisessa tuotekehitysvaiheessa.

”Suomessa on tosi yleistä, että haetaan ulkopuolelta sitä validaatiota eikä uskota, että voidaan tehdä itse.”

Hyvinkin pieni tiimi insinöörejä voi laittaa alulle uuden suuremman suunnitelman. Säämänen ottaa esimerkin koronapandemian alusta, kun Wolt alkoi laajentua ravintoloista kauppoihin.

”Miki (Kuusi) pyysi, että pitäisi alkaa tehdä ruokakauppapuolella tuotetta. Otin kolmesta eri tiimistä parhaan insinöörin, lätkäisimme heidät huoneeseen ja kerroimme, että teidän tehtävä on ratkaista, miten rakentaa ruokakauppa Woltille.”

Nykyään Woltin ravintolakuljetusten ulkopuolinen bisnes vastaa toimitusjohtaja Marianne Vikkulan mukaan noin neljänneksestä koko yhtiön liiketoiminnasta. Vikkula peräänkuulutti Kauppalehden haastattelussa, että hän toivoo tästä bisneksestä vielä suurempaa, koska markkina on pelkkiä ravintoloita suurempi.

Asioiden ottaminen nopeasti omiin käsiin on tuonut myös virhearvioita. Säämänen kertoo Woltin rakentaneen asiakaspalautealustan, joka floppasi ja kuopattiin nopeasti julkaisun jälkeen. Puolen vuoden työ meni hukkaan.

”Julkaisun jälkeen huomattiin palautteesta lähinnä se, että Wolt on myöhässä tässä asiassa. Lisäksi ravintolat vihasivat meitä, koska he saivat paljon palautetta asioista, joita he eivät pystyneet hallitsemaan.”

Woltin skaalaamisesta opittu kolme pointtia

Säämäsen mukaan teknologiatiimin skaalaamisessa on kolme selvää vaihetta johtajan näkökulmasta. Ensimmäisessä vaiheessa toiminta on vielä niin pientä, että yksi johtaja pysyy kärryillä kaikkien tiimien toiminnasta.

”Kaikki ovat lähellä toimintaa ja ongelmanratkaisua ja pystyvät pitämään kontekstin vielä päässään. Äärimmäisen tehokas tapa toimia.”

Tekoäly on muuttanut kenttää merkittävästi. Tästä syystä Säämänen arvioi monien yritysten olevan parempia, jos organisaatiota pienennettäisiin.

Toisena vaiheena työntekijöitä on 50–200. Tämän kokoisessa organisaatiossa Säämänen sanoo johtajan joutuvan väistämättä luottamaan muiden ihmisten tietoihin.

”Johtajalla ei ole enää tietoa kaikista ongelmista eikä ihmisistä. Itse pidin 220 ihmiseen asti kiinni siitä, että olin jokaisessa rekryhaastattelussa mukana, mutta siinä vaiheessa en enää pystynyt tietämään tyyppejä.”

Kolmas vaihe on 500:sta työntekijästä ylöspäin. Valtavan työntekijämäärän kasvun myötä ylimmät johtajat tekevät päätöksiä useamman välikäden kautta ja tiimit keskittyvät työssään yhä kapeammalle osaamisalueelle. Esimerkiksi Woltin koko kuriiribisneksestä vastasi aiemmin yksi tiimi, kun nykyään kuriirien logistiikasta vastaa jopa 30 eri tiimiä.

Säämäsen mukaan skaalauksesta huolimatta yksi asia pitäisi olla edelleen sama kuin startup-vaiheessa:

”Hyvässä firmassa tiimit toimivat silti samalla tavalla. Kaikki ymmärtävät, mitä ja miksi ollaan rakentamassa, ja kaikki ymmärtävät tarvittavan tiedon siitä teknologiasta, jota tehdään.”

Väkimäärän kasvaessa on yhtiön kannalta tärkeää, että kulttuuri pysyy yhtenäisenä. Teknojätti Metalla opittiin, että tiimiä ei kannata kasvattaa liian nopeasti (yli sata prosenttia vuodessa), koska silloin tiimin olemassaoleva tarkoitus hukkuu.

Woltin kasvussa startupista kansainväliseksi alustayhtiöksi Metan oppeja ei ole noudatettu. Säämänen kertoo, että yhtiö skaalasi yli 100 prosenttia neljänä vuotena peräkkäin vuosina 2018–2021. Näin suuressa työntekijämäärän kasvussa yhtiön sisäinen punainen lanka korostuu. Woltilla kulttuuriset asiat, joista pidettiin kiinni, koottiin kirjallisiksi ja niistä pidettiin Säämäsen mukaan kiinni rekrytoinneissa.

”Pienellä porukalla on helpompi pitää kulttuurista kiinni. Lisäät yhden ihmisen, niin hän omaksuu muilta aika hyvin firman sisäisen kulttuurin. Meidän skaalauksessa muuttui huomattavasti hankalammaksi miettiä, ketä palkata, että firman kulttuuri ja tekeminen pysyivät oikeasti samalla tasolla.”

Säämänen arvostaa kulttuurin omaksumisen uusien rekrytoitavien tärkeimmäksi piirteeksi, mutta ennen kulttuuriin sopimisen miettimistä pitää osoittaa myös osaaminen.

Doordashista vauhtia

Woltin teknologiaan saatavilla oleva rahoitus on kasvanut huomattavasti sen jälkeen, kun yhdysvaltalainen DoorDash osti yhtiön noin seitsemällä miljardilla eurolla vuonna 2022.

Säämänen kertoo, että miljardien arvoisen yrityskaupan jälkeen liiketoiminta laajentui, mutta yhteistyötä kahden yhtiön välillä oli melko vähän.

Alkuvaiheessa yhtiöt lähinnä jakoivat oppeja toistensa kanssa, ja molemmin puolin saatiin ”miksi me emme ole ajatelleet tuota?” -ajatuksia herättäneitä ideoita.

”Siellä oltiin rakennettu esimerkiksi Wolt+:n kaltaista tilauspalvelua paljon pidempään. Me olimme tehneet paljon asioita hyvin naiivisti, koska olimme aloittaneet myöhemmin. Toisaalta heitä autoimme poistamaan sovelluksesta paljon visuaalista hälinää. Heidän kuluttajasovelluksensa oli aikaisemmin aika kankea kokonaisuus.”

Myöhemmässä vaiheessa yhteistyötä on ollut enemmän ja Woltin insinöörit ovat päätyneet toimimaan Doordashin insinöörien kanssa. Suomalaisten osaaminen ei ole kuitenkaan osoittanut heikkoutta amerikkalaisten rinnalla, vaikka Säämäsen mukaan amerikkalaiset ovat nopeampia tarttumaan toimeen.

”Ollaan verrattu heidän kärkitekijöitä, joiden CV:ssä on Metan ja Googlen kaltaisia jättiyhtiöitä, ja he ovat maailmalla insinöörien huippua, ja mulla on antaa Juha Nokialta”, Säämänen naurahtaa.

”Mutta kun laitoimme meidän neljä ja heidän neljä kärkitekijää Meksikoon valmistamaan yhteistä uuden sukupolven alustaa Doordashille, niin ei ollut juurikaan eroa amerikkalaisten ja suomalaisten välillä.”

Uusi yhtiöiden yhteinen alusta mahdollistaisi jatkossa tehokkaamman yritysostopolitiikan ja laajentumisen uusiin maihin. Lisäksi se viimeistelisi Woltin integroitumisen Doordashiin, koska aikaisemmin järjestelmät ovat olleet lopulta erillisiä eivätkä yhteensopivia.

Säämänen kertoo, että vuoden lopulla valmistuvalle alustalle voidaan integroida uusi laajennus tai yritysosto puolessa vuodessa.

Ukraina saattaa käyttää sodan alussa kovaan maineeseen noussutta turkkilaisen Baykar Techin Bayraktar TB2-lennokkia edelleen taistelutoimissa. Asiasta kirjoittaa The Aviationist.

Ukrainan laivasto on julkaissut videon, jossa lennokki tuhoaa miehittämättömän venäläisen pinta-aluksen. Videolla ei yksilöidä, mistä laitteesta on kyse, mutta sen elektro-optisen sensorin käyttöliittymä ja symbologia viittaisivat juuri TB2:een.

TB2:n käytöstä Ukrainan sodassa uutisoitiin myös viime syksynä.

Bayraktar TB2 nousi maailmanmaineeseen aivan Ukrainan sodan alkuvaiheessa, kun sillä suoritettiin iskuja Venäjän miehitysjoukkoja vastaan.

Asiantuntija-arvion mukaan Bayraktarin taistelumenestykselle oli kuitenkin syitä, jotka eivät johdu niinkään laitteesta itsestään kuin sen käyttäjistä ja vastapuolesta: Ukrainan invaasion alkupuolella Venäjän suunnittelukyky oli erityisen puutteellinen, ja sen maajoukot joutuivat etenemään ilman ilmasuojaa.

Tuolloin Venäjä käytti myös elso-kyvykkyyksiään sangen vähän ilmeisesti siksi että se halusi välttyä omien joukkojensa tahattomalta häirinnältä.

Venäjän parannettua toimintaansa TB2:n suorituskyvystä annettiin varsin negatiivisia arvioita.

Mikäli tuoreella videolla siis tosiaan esiintyy Bayraktar TB2, on mahdollista, että se on saanut toimia ympäristössä, jossa Venäjän ilmatorjunnasta ja elektronisesta sodankäynnistä ei ole ollut suurta huolta.