News and blogs

Tämä juttu on julkaistu alun perin toukokuussa 2025. Julkaisemme sen nyt uudelleen.

Japanissa sattui perjantaina 2.5. tuulivoimalaonnettomuus, joka riisti yhdeltä ihmiseltä hengen. Akitassa Japanin länsirannikolla sijaitsevasta 1,99 megawatin voimalasta repeytyi irti yksi lapa, joka putosi ohikulkijan niskaan. 81-vuotias mies kuoli pään alueen vammoihinsa sairaalassa.

Noin kello 10:15 paikallista aikaa eli noin kello 4:15 Suomen aikaa sattuneesta onnettomuudesta kerrottiin laajasti Japanin medioissa.

Voimala on napakorkeudeltaan 80-metrinen. Sen 41 metriä pitkä lapa ei lentänyt pois kokonaisena, vaan se pirstaloitui läheltä juurtaan, ilmenee uutiskuvasta Yomiuri Shimbun -lehdestä (juttu englanninkielisessä painoksessa). Sama näkyy myös kuvasta yllä.

Onnettomuuden syytä ei vielä tiedetä. Kovalla tuulella on saattanut olla jotakin osuutta asiaan, mutta 20 metriin sekunnissa yltäneet puuskat eivät itsessään ole vielä erityisen rajuja.

Yleisradioyhtiö NHK:n haastattelema paikallinen professori Nagao Toru huomauttaa juuri tästä. Hänen mukaansa tuuli ei ole todennäköisin syy. Sen sijasta professori arvelee, että voimalassa on ollut jokin piilevä vika.

Vuonna 2009 käyttöön otetun tuuliturbiinin lavat piti vaihtaa jo vuosi myöhemmin, kun joulukuussa 2010 salama iski voimalaan ja yhdestä lavasta lohkesi osa irti. Koska lavat uusittiin kokonaan, tuolloisen onnettomuuden ei pitäisi suoraan vaikuttaa nykyhetkeen.

Tästä huolimatta Toru mainitsee salamaniskun mahdollisena taustasyynä. Kenties voimalaan on iskenyt joskus viime aikoina uusi salama, joka vaurioitti lapoja ilman, että vahinko olisi tullut näkyville heti?

Toisaalta tuulivoimayhtiön mukaan kaikki turbiinit tarkastetaan kahdesti vuodessa. Uusimmissa tarkastuksissa marras- ja maaliskuussa mitään vikaa ei löytynyt. Voimalayhtiön nimeä ei paljastettu uutisissa.

Keskimäärin maksetut korvaukset myrskyistä, tulvista ja rankkasateista ovat yli kaksinkertaistuneet viidessä vuodessa, ilmenee vakuutusyhtiö Lähitapiolan Arjen katsaus -kyselystä.

”Sään ääri-ilmiöiden aiheuttamat ennätysvahingot ovat uusi normaali. Myrskyt ja tulvat tulevat haastamaan meitä jatkossakin, ja niiden seurauksiin varautuminen pitää ottaa tosissaan”, Lähitapiolan omaisuusriskeistä vastaava päävakuutuksenantaja (Chief Underwriter) Lari-Pekka Kyllönen kertoo.

Ilmastonmuutos rikkoo tiuhaan lämpöennätyksiä myös Suomessa, ja lisää sekä voimistaa sään ääri-ilmiöitä, joihin tulee Lähitapiolaan toistuvasti vahinkoilmoituksia, tiedotteessa kerrotaan.

Vaikka suomalaisista jopa 80 prosenttia on havainnut ilmastonmuutoksen vaikutuksia elinympäristössään, alle puolet on varautunut sen vaikutuksiin kyselyn perusteella.

Hulevesijärjestelmä koetuksella

Runsaimmat sateet osuvat usein loppukesään, jolloin voi sataa jopa sata millimetriä vuorokaudessa.

”Kun kaupungin keskustassa tulvii, voidaan puhua miljoonavahingoista. Viime vuosilta on useita esimerkkejä, jolloin on satanut niin paljon, että kaupungin tai kunnan hulevesijärjestelmä on ylikuormittunut. Sadevesiviemärit eivät ole pystyneet kuljettamaan satanutta vettä pois riittävällä nopeudella, vaan vesi lainehtii kaduille ja pihoille”, Kyllönen selittää.

Rankkasadetulvalla tarkoitetaan tilannetta, jossa poikkeuksellisen voimakas sade aiheuttaa maanpinnalla veden tulvimisen. Sadetta pidetään poikkeuksellisena, kun sademäärä vahinkopaikalla on vähintään 30 millimetriä tunnissa tai 70 millimetriä vuorokaudessa, tiedotteessa kerrotaan.

”Hulevesien aiheuttamat tulvariskit ovat ominaisia alueille, joissa maa on enimmäkseen katettu asfaltilla, kivetyksellä tai muulla vettä läpäisemättömällä pinnalla. Sadevesi ei pääse imeytymään maahan vaan alkaa virrata kaduilla ja kertyä notkoihin”, Kyllönen avaa.

Kyllösen mukaan rakennukset tulisi lähtökohtaisesti rakentaa niin, että ne kestävät myös rajuja viistosateita.

”Jos tuulee hankalalta suunnalta ja samaan aikaan sataa, vesi tunnetusti löytää tiensä sisään, jos rakenteissa on vikaa”, Kyllönen sanoo.

Parantamisen varaa löytyy

Lähitapiolan kyselyn perusteella 80 prosenttia suomalaisista on havainnut ilmastonmuutoksen vaikutuksia elinympäristössään. Punkkien leviämistä (41%) ja myrskyvahinkoja (35%) on havaittu eniten ja niitä myös pelätään eniten tulevaisuudessa.

Kyllösen mukaan kuitenkin vesi ja lisääntyvät rankkasateet muodostavat suurimman uhan tulevaisuudessa.

”Suomessa sataa vettä verrattain vähän moneen muuhun alueeseen verrattuna. Moneen vesisateen aiheuttamaan ongelmaan on jo ratkaisuja. Vakuutus on vain laastari, joka antaa nopeaa ja tilapäistä apua. Se ei voi olla ainoa ratkaisu, jos sademäärät jatkavat kasvuaan ja myrskyt lisääntyvät”, Kyllönen huomauttaa.

Ainoastaan kolme prosenttia suomalaisista on varautunut itse tai taloyhtiössä on varauduttu tulvilta esimerkiksi tulvasuojauksella, tiedotteessa kerrotaan. Jopa noin 40 prosenttia ei ole varautunut mitenkään ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

”Varautumisessa meillä suomalaisilla on vielä paljon töitä tehtävänä”, Kyllönen kiteyttää.

Lähitapiolan Arjen katsaus -kyselyyn vastasi 1 100 henkilöä 4.–11.4.2025 välisenä aikana.

Vuonna 1977 julkaistu Atari 2600 -pelikonsoli on varustettu muinaisella kahdeksanbittisellä prosessorilla, jonka kellotaajuus on vain 1,19 megahertsiä. Keskusmuistiakin on vain 128 tavua, mutta se on kaikki mitä tarvitaan nykyaikaisten tekoälyjärjestelmien päihittämiseen. No, ainakin tiettyä laskentakyvykkyyttä vaativissa asioissa, kuten shakissa, kertoo The Register.

Shokkituloksen julkisti sosiaalisen median Linkedin-palvelussa infrastruktuuriarkkitehti Robert Caruso. Hän sai idean keskusteltuaan kielimallin kanssa shakin historiasta. Testissä Caruso ajoi Atari 2600 -konsolin shakkimoottoria emulaattorin kautta, ja laittoi sen pelaamaan ChatGPT:tä vastaan.

Atarin shakkimoottori oli 70-luvulla hyvä, mutta ei loistava. Hyvä shakinpelaaja voitti moottorin melko vaivattomasti. Tämän vuoksi Caruso olettikin, että hyväntuulisena testinä alkanut koe johtaisikin ChatGPT:n dominanssiin.

Toisin kävi: kohta 50 vuotta vanha Atari rökitti modernien näytönohjainten pyörittämän kielimallin. Atari käytti kielimalliteknologian keihäänkärjen päihittämiseen pelin beginner- eli aloittelijavaikeustasoa.

ChatGPT:n ongelmat johtuivat ilmeisesti sen puutteellisista tiedoista. Vaikka kielimalli tiesi perustasolla, miten shakkia pelataan ja millainen shakkilauta on, se ei kyennyt vastaamaan oikealle vanhalle shakkimoottorille. Caruson mukaan se sekoitti muun muassa tornit lähettien kanssa, ei huomannut solttuhaarukaksi kutsuttuja pelitilanteita ja unohti jatkuvasti, mihin oli omat nappulansa asettanut.

Caruson mukaan ChatGPT syytti tuloksesta aluksi Atarin käyttämiä symbolikuvakkeita eri nappuloille. Kielimalli väitti, että ne olivat vaikeasti tunnistettavia. Kun symbolit vaihdettiin tavanomaisiin, otti OpenAI:n tuote silti köniin. Caruson mukaan kielimalli teki shakkitietämyksestään huolimatta niin monia munauksia, että se olisi naurettu ulos koulun kolmannen luokan shakkiklubista.

”Käytin 90 minuuttia siihen, että estin ChatGPT:tä tekemästä kamalia siirtoja ja muistuttamalla sitä pelin tilanteesta. Chatbot lupasi koko ajan, että sen tilanne paranisi jos peli aloitettaisiin alusta”, Caruso kirjoittaa Linkedinissä. Lopulta kielimalli luovutti pelin.

Yhdysvaltojen suunnitelma Israelin ja Iranin konfliktin suhteen on mysteeri, sanoo Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola.

”Yhdysvaltojen rooli on sellainen, että se on antanut vahvan poliittisen tuen Israelille. Se aseistaa Israelia, mutta se ei ole toistaiseksi ainakaan niin konkreettisesti osallistunut taisteluihin.”

Juusola pitää mahdollisuutta auki sille, että Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump veisi Yhdysvallat enemmän mukaan konfliktiin. Toistaiseksi Yhdysvaltojen roolina on ollut Israelin auttaminen maan suojelemisessa Iranin iskuilta.

”Se on lisännyt joukkojaan alueella, mitä on tulkittu niin, että se voi johtaa siihen tai olla alkua sille, että myös Yhdysvallat osallistuu tähän vielä konkreettisemmin.”

Tällä hetkellä Juusola ei pidä vaihtoehtoa kuitenkaan todennäköisimpänä.

”Yleinen tulkinta näyttää olevan sellainen, että Trump on enemmän siirtynyt siihen suuntaan, kuin hän alunperin halusi, että hän pitää selvästi tavallaan Yhdysvaltoja tämän ulkopuolella.”

Yhdysvaltojen hallinnossa pallotellaan Juusolan mukaan erilaisia vaihtoehtoja, miten tilanteen kanssa kannattaisi edetä.

”Ilmeisesti Yhdysvaltojen johdossa on erilaisia mielipiteitä tässä suhteessa, ja mikä sitten tulee olemaan lopputulos, niin on vielä auki.”

Motivaatio väliintuloon?

Yhdysvallat on historian saatossa ollut monissa taisteluissa juuri Lähi-idän alueella. Nyt onkin pohdittu, mikä Donald Trumpin motivaatio olisi sekaantua jälleen yhteen sotaan. Juusolan mukaan yksi motivaatio voisi olla iranilaisen ydinlaitoksen tuhoaminen.

”Israelilla ei ole tarvittavaa kykyä tuhota tätä kaikkein parhaiten suojattua ydinlaitosta Fordow’ssa. Tämä nähdään mahdollisuutena sitten tehdä huomattavasti suurempi vahinko tälle Iranin ohjelmalle.”

Fordow’n laitoksessa rikastetaan uraania, ja se liittyy vahvasti Iranin epäiltyyn ydinasesuunnitelmaan. Trump on CNN:n lähteiden mukaan harkitsemassa sinne iskemistä.

Israelilla itsellään ei ole tarvittavia aseita tuhoamaan ydinlaitosta. Israelin Yhdysvaltain-suurlähettiläs Yechiel Leiter on sanonut, että Yhdysvallat on maailman ainoa maa, jolla olisi tarvittavat aseet iskeäkseen laitokseen. Laitos sijaitsee maan sisällä lähes 100 metrin syvyydessä.

Israel on iskenyt laitoksen alueelle, mutta satelliittikuvien perusteella iskut eivät ole aiheuttaneet toistaiseksi suurta vahinkoa.

Toiseksi motivaatioksi Juusola mainitsi Israelin tukemisen. Yhdysvallat ja Israel ovat pitkän linjan liittolaisia, ja Israelin hylkääminen voisi näyttää huonolta Trumpin ansioluettelossa.

Tiistaina Trump vaati sosiaalisessa mediassa Iranin antautumista.

Vaaran ajat

Konflikti Lähi-idässä on saanut monet huolestumaan, sillä eskalaation riski on todellinen. Juusola pitää tämänhetkistä tilannetta huolestuttavana.

”Elämme luonnollisesti hyvin vaarallisia aikoja.”

Juusolan mukaan Israelin hyökkäyksestä alkanut kehityskulku on koko Lähi-idän alueellekin vaarallinen. Juusola muistuttaa, että Lähi-idän tapahtumilla on vaikutuksia myös globaalissa mittakaavassa.

Vaikka on mahdotonta ennustaa mihin suuntaan tilanne lähtee kehittymään, on Juusolan mukaan Yhdysvalloilla iso rooli tilanteen ratkaisuun. Huonoin kehityskulku olisi Juusolan mukaan seuraava:

”Huonoin suunta mihin tämä voisi kehittyä on, jos Yhdysvallat puuttuu tähän myös ja sitten väkivalta leviää.”

”Tai sitten Iran vastineeksi sitten ampuu muiden Persianlahden maiden öljynjalostuskapasiteettia ja sulkee Persianlahden ja Intian valtameren välisen Hormuzinsalmen, joka on öljyn kuljetuksen kannalta keskeinen.”

Kehityskulun toteutumiseen vaikuttaa Juusolan mukaan eniten Yhdysvallat. Professorin mukaan Yhdysvaltojen mukaantulo voisi painostaa Irania tähän ratkaisuun, vaikka se ei ole sille itselleenkään suosiollista.

”Se ei varmasti ole se, mihin Iran pyrkii, sillä niiden suhteet Persianlahden arabimaihin on viime vuosina parantunut selvästi, mutta tavallaan se on hyvin mahdollista, Iranilla ei taida olla kauhean paljon vaihtoehtoja jäljellä siinä vaiheessa.”

Komission mukaan EU:lla pitäisi olla vuoteen 2030 mennessä kyky puolustaa unionin 450 miljoonaa asukasta ”korkean intensiteetin konfliktin” varalta.

Komission varapuheenjohtaja Henna Virkkunen puhui suoraan Venäjän uhasta esitellessään keskiviikkona 18.6. Ranskan Strasbourgissa komission toimia.

Virkkunen viittasi tiedustelulähteisiin, joiden mukaan Venäjällä on kyky testata EU:n puolustusta jo 3–5 vuodessa.

Euroopan puolustusvalmiuden vahvistamiseksi on jo aiemmin hyväksytty toimet, joiden tarkoituksena on saada liikkeelle 800 miljardia euroa EU-maiden puolustuksen vahvistamiseksi.

Keskiviikon sääntelyn karsimisesityksellä komissio tarttuu nyt byrokratiaan, jota on pidetty keskeisenä esteenä eurooppalaisten puolustusinvestointien toteuttamisessa.

Useita toimia

Komissio esitteli keskiviikkona useita toimia puolustusinvestointien ja -tuotannon nopeuttamiseksi.

Komission ehdotukset pohjaavat eurooppalaisen puolustusteollisuuden ja jäsenvaltioiden sekä asiantuntijoiden kuulemisiin. Mukana kuulemisissa on ollut myös suomalainen puolustusteollisuusyhtiö Patria.

Komission mukaan toimilla on tarkoitus vähentää byrokratiaa, helpottaa puolustusinvestointeja ja tarjota puolustusteollisuudelle aiempaa suurempaa ennustettavuutta.

Ehdotuksiin sisältyy myös helpotuksia puolustukseen käytettävän EU-rahoituksen saamiseksi.

Komissio esittää, että EU:ssa otetaan käyttöön nopeutettu 60 päivän lupamenettely puolustusprojekteille. Tällä hetkellä lupaprosessit voivat kestää vuosia. Lisäksi jäsenvaltioihin perustetaan puolustusteollisuudelle yksittäiset yhteyspisteet.

Komissio haluaa myös keventää Euroopan puolustusrahaston (EDF) hakijoiden ja osallistujien hallinnollista taakkaa sekä helpottaa ukrainalaisten toimijoiden osallistumista rahastoon.

Lisäksi komissio kannustaa jäsenmaita yhteishankintoihin ja helpottaa puolustustuotteiden rajat ylittäviä siirtoja muuttamalla puolustus- ja turvallisuushankintadirektiivejä.

Sääntelyn karsimiseksi komissio selkeyttää EU:n laajuisten kilpailu- ja ympäristölainsäädäntöjen soveltamista sekä varmistaa, että EU:n kemikaalisääntelyssä otetaan huomioon puolustustarpeet.

Puolustusrahoituksen saatavuutta komissio haluaa helpottaa virtaviivaistamalla EU:n investointiohjelman (Invest EU) kelpoisuuskriteerejä, tarjoamalla ohjeistusta kestäviin puolustusinvestointeihin ja selkeyttämällä kiellettyjen aseiden käsitettä, kun kyse on kestävän rahoituksen kriteereistä.

Nopeammin ja enemmän

Komission nyt esitetyillä muutoksilla pyritään parantamaan Euroopan kykyä toimia nopeammin ja koordinoidummin sekä varmistamaan, että eurooppalainen puolustusteollisuus pystyy toimittamaan tuotteitaan nopeammin ja enemmän.

Virkkusen mukaan uudistuksella lähetetään selkeä poliittinen viesti, että ”Eurooppa suhtautuu vakavasti puolustukseen ja uskottavan valmiuden luomiseen”.

”Leikkaamme byrokratiaa auttaaksemme jäsenvaltioita ja teollisuutta toimimaan nopeammin, investoimaan viisaammin ja vahvistamaan yhteistä pelotettamme”, sanoo varapuheenjohtaja Virkkunen, joka vastaa EU:n teknologisesta omavaraisuudesta, turvallisuudesta ja demokratiasta.

Seuraavaksi komission esittämistä lainsäädäntöehdotuksista neuvotellaan parlamentissa ja jäsenmaiden neuvostossa.

Kullan hinta on viime aikoina jatkanut jyrkkää nousuaan, vaikka suunta on ollut kohti koillista jo useamman vuoden ajan.

Jalometallin hinta pyörii nykyisin reilussa 3 400 Yhdysvaltain dollarissa unssilta. Vuodentakaiselta tasoltaan se on noussut lähes 50 prosenttia.

Pankkijätti JP Morgan ennusti huhtikuussa, että kullan hinta kipuaa yli 4 000 dollarin rajapyykin ensi vuonna.

OP:n päästrategin Lippo Suomisen mukaan kulta ja bitcoin ovat pohjimmiltaan hyvin samanlaisia sijoituskohteita. Molempien arvonkehityksen ennustaminen on hirvittävän vaikeaa, koska niihin vaikuttavat tasan tarkkaan kysyntä ja tarjonta.

Rahaa on maailmassa yllin kyllin tarjolla, Suominen painottaa. Jos kysyntä päättää suuntautua selkeästi johonkin omaisuusluokkaan, niin nopeat ja suuret liikkeet suuntaan jos toiseen ovat hyvin mahdollisia.

Vuoden 2022 loppupuolelta lähtien kullan kysyntä on selkeästi kasvanut.

Miksi kulta houkuttaa?

Suomisen mukaan kulta on turvasatama. Mitä enemmän maailmassa on epävarmuutta, sitä houkuttelevampia kultasijoitukset usein ovat.

Perjantaina epävarmuus lisääntyi jälleen, kun Israelin ja Iranin konflikti kärjistyi. Tämän jälkeen kullan hinnassa ei ole nähty radikaalia muutosta, mutta se on kuitenkin ollut nousussa.

Suominen sanoo, että isommassa kuvassa kullan arvostuksen nousu kertoo dollarin asemasta. Dollari on edelleen ylivoimaisesti suosituin turvasatamasijoitus, mutta monet keskuspankit ovat jo pitkään vähentäneet dollaririippuvuuttaan.

”Toinen iso pitkän tähtäimen juttu on jatkuva velkaantuminen, joka ei tunnu hyytyvän missään päin maailmaa. Silloin monet ajattelevat konkreettisen kullan olevan parempi arvonsäilyttäjä kuin Fiat-raha, jota tulee ovista ja ikkunoista sisään.”

Fiat-rahalla tarkoitetaan vaihdannan välinettä, jolla ei ole itseisarvoa. Käytännössä kaikki maailman merkittävimmät valuutat ovat sellaisia.

Dollari ja kulta

Kuluvan vuoden yksi merkittävimpiä sijoitusilmiöitä on ollut dollarin kiihtynyt heikentyminen muita päävaluuttoja vastaan.

Kullan markkinahinta noteerataan dollareissa, joten taalan arvostuksella on tyypillisesti vaikutusta kullan hinnan kehitykseen. Kun dollari heikentyy, samalla hinnalla saa enemmän kultaa.

”Kun dollari heikkenee, niin kulta houkuttaa”, sanoo Suominen.

Pitkällä aikavälillä jalometallin hintaan vaikuttaa myös uuden kullan louhinta.

Euroopan keskuspankki EKP:n viime viikolla julkistaman raportin mukaan kullan tarjonta on kasvanut historiallisesti korkeiden hintojen aikana.

"Jos historia on oppaana, virallisen kullan kysynnän lisääntyminen saattaa tukea myös maailmanlaajuisen kullan tuotannon kasvua", EKP:n raportissa kirjoitetaan.

Suomisen mukaan muutokset tässä ovat kuitenkin usein hitaita. Jos kullan hinta nousee, ei uusia kultakaivoksia perusteta välittömästi.

Kultaa salkkuun

Kultaan voi sijoittaa esimerkiksi ostamalla fyysistä kultaa, kullan hinnan kehitykseen sidottuja etf-rahastoja tai ostamalla listatun kultayhtiön osakkeita.

Oman kultaharkon vaihdettavuus on heikompi kuin pörssilistattujen rahastojen, minkä vuoksi sijoittajat joutuvat maksamaan fyysisen kullan kaupankäynnistä preemiota.

”Myynti- ja ostolaidat voivat olla aika kaukana toisistaan, jos käyt ostamassa konkreettisen kultaharkon. Etf on varmasti tehokkain tapa”, Suominen sanoo.

Suoraan kultayhtiön osakkeita ostamalla sijoittaja kantaa kullan markkinahinnan kehityksen lisäksi yhtiöriskiä. Tähän voivat vaikuttaa muun muassa muutokset kultayhtiön toimintaympäristössä.

Keskuspankit luottavat kultaan

Keskuspankit ovat ostaneet kultaa ennätystahtiin muun muassa Venäjän aloittaman Ukrainan sodan takia. Myös erityisesti kehittyvien maiden keskuspankit ovat pyrkineet vähentämään riippuvaisuuttaan dollarista.

EKP:n mukaan kulta nousi jo viime vuonna yhteisvaluutta euron ohitse maailman toiseksi tärkeimpänä reservivarantona.

Kullan osuus globaaleista keskuspankkien varannoista oli vuoden lopussa 20 prosenttia, kun euron osuus jäi 16 prosenttiin.

Yhdysvaltain dollari on edelleen ylivoimaisesti tärkein reservivaranto. Viime vuoden lopussa sen osuus reservivarannoista oli 46 prosenttia.

Kullan suhteellisen osuuden voimakas kasvu johtuu sekä kullan hinnan jyrkästä noususta että keskuspankkien ennätysmäisistä kultaostoista.

Keskuspankit ostivat jo kolmantena peräkkäisenä vuotena yli 1000 tonnia kultaa, eli EKP:n mukaan ennätystahtia. Määrä on ollut viidesosa koko maailman vuosituotannosta ja kaksi kertaa enemmän kuin 2010-luvun keskiarvo.

Suurimpia kultaostajia viime vuonna olivat Intia, Kiina, Turkki ja Puola, kulta-alan asiantuntijajärjestö World Gold Councilin tiedot kertovat.

S-Pankki varoittaa yleistyvästä rikosilmiöstä, jossa rikolliset värväävät aktiivisesti nuoria rahamuuleiksi.

Se tarkoittaa, että nuori houkutellaan ottamaan vastaan rikollisin keinoin saatua rahaa ja välittämään sitä eteenpäin. Käytännössä nuorta pyydetään antamaan tilinsä käyttöoikeuden rikolliselle tai hakemaan lainoja omissa nimissään ja välittämään rahat eteenpäin.

Rikolliset löytävät nuoria sosiaalisen median alustoilta ja joskus työpaikkailmoitusten kautta. Ilmoituksia luonnehtii se, että niissä luvataan pienellä vaivalla isoja summia. Osaamista ei vaadita. Yhteydenpito tapahtuu verkossa, tehtävänkuvaan kuuluu oman pankkitilin käyttö rahan siirtoihin.

Finanssialan mukaan muuleiksi on värvätty jopa 12-vuotiaita lapsia. Nuorten ohella muuleiksi etsitään tyypillisesti hiljattain Suomeen muuttaneita ja rahavaikeuksissa olevia.

Taustalla on usein järjestäytyneitä rikollisryhmiä. Nuoret eivät välttämättä ymmärrä, että viattomalta tuntuva rahansiirto on laiton teko.

”Rikolliset pyrkivät eri tarinoin vakuuttamaan nuorille, että kyseessä on laillinen tai ”harmaan alueen” rahasiirto, ja siitä luvataan yleensä pieni palkkio. Tosiasiallisesti rikoksella saatujen varojen vastaanottaminen ja välittäminen on rikos, jonka poliisi tiedon saatuaan pyrkii selvittämään”, sanoo rikoskomisario Jussi Larvanto Keskusrikospoliisin tiedusteluosastolta S-Pankin tiedotteessa.

Rahat on alun perin hankittu rikoksilla, Larvanto muistuttaa. Kyse voi olla esimerkiksi petoksista, huumekaupasta tai jopa ihmiskaupasta. Laillisesti ansaittua rahaa ei välikäsien kautta siirrellä.

Uhkana rikostuomio ja korvausten maksaminen

Seuraukset voivat olla vakavat. Nuori saattaa saada rikostuomion ja maksettavakseen vahingonkorvauksia.

Jos pankki havaitsee poikkeavaa rahaliikennettä, se pyytää tilin haltijalta selvitystä. Jos hän ei pysty antamaan tyydyttävää selitystä rahan liikkeille, pankki ilmoittaa rahanpesuepäilyistä poliisille ja voi jopa sulkea tilin. Myös luottotiedot voivat mennä.

Rikolliseen toimintaan ei kannata sekaantua myöskään siksi, että siitä saattaa olla vaikea päästä irti. Yhteistyön lopettaminen voi johtaa uhkailuun tai väkivaltaan.

Jos epäilee joutuneensa rahamuuliksi, rahansiirrot kannattaa lopettaa heti ja ilmoittaa asiasta pankille ja poliisille, S-Pankki neuvoo.