Kullan hinta on viime aikoina jatkanut jyrkkää nousuaan, vaikka suunta on ollut kohti koillista jo useamman vuoden ajan.
Jalometallin hinta pyörii nykyisin reilussa 3 400 Yhdysvaltain dollarissa unssilta. Vuodentakaiselta tasoltaan se on noussut lähes 50 prosenttia.
Pankkijätti JP Morgan ennusti huhtikuussa, että kullan hinta kipuaa yli 4 000 dollarin rajapyykin ensi vuonna.
OP:n päästrategin Lippo Suomisen mukaan kulta ja bitcoin ovat pohjimmiltaan hyvin samanlaisia sijoituskohteita. Molempien arvonkehityksen ennustaminen on hirvittävän vaikeaa, koska niihin vaikuttavat tasan tarkkaan kysyntä ja tarjonta.
Rahaa on maailmassa yllin kyllin tarjolla, Suominen painottaa. Jos kysyntä päättää suuntautua selkeästi johonkin omaisuusluokkaan, niin nopeat ja suuret liikkeet suuntaan jos toiseen ovat hyvin mahdollisia.
Vuoden 2022 loppupuolelta lähtien kullan kysyntä on selkeästi kasvanut.
Miksi kulta houkuttaa?
Suomisen mukaan kulta on turvasatama. Mitä enemmän maailmassa on epävarmuutta, sitä houkuttelevampia kultasijoitukset usein ovat.
Perjantaina epävarmuus lisääntyi jälleen, kun Israelin ja Iranin konflikti kärjistyi. Tämän jälkeen kullan hinnassa ei ole nähty radikaalia muutosta, mutta se on kuitenkin ollut nousussa.
Suominen sanoo, että isommassa kuvassa kullan arvostuksen nousu kertoo dollarin asemasta. Dollari on edelleen ylivoimaisesti suosituin turvasatamasijoitus, mutta monet keskuspankit ovat jo pitkään vähentäneet dollaririippuvuuttaan.
”Toinen iso pitkän tähtäimen juttu on jatkuva velkaantuminen, joka ei tunnu hyytyvän missään päin maailmaa. Silloin monet ajattelevat konkreettisen kullan olevan parempi arvonsäilyttäjä kuin Fiat-raha, jota tulee ovista ja ikkunoista sisään.”
Fiat-rahalla tarkoitetaan vaihdannan välinettä, jolla ei ole itseisarvoa. Käytännössä kaikki maailman merkittävimmät valuutat ovat sellaisia.
Dollari ja kulta
Kuluvan vuoden yksi merkittävimpiä sijoitusilmiöitä on ollut dollarin kiihtynyt heikentyminen muita päävaluuttoja vastaan.
Kullan markkinahinta noteerataan dollareissa, joten taalan arvostuksella on tyypillisesti vaikutusta kullan hinnan kehitykseen. Kun dollari heikentyy, samalla hinnalla saa enemmän kultaa.
”Kun dollari heikkenee, niin kulta houkuttaa”, sanoo Suominen.
Pitkällä aikavälillä jalometallin hintaan vaikuttaa myös uuden kullan louhinta.
Euroopan keskuspankki EKP:n viime viikolla julkistaman raportin mukaan kullan tarjonta on kasvanut historiallisesti korkeiden hintojen aikana.
"Jos historia on oppaana, virallisen kullan kysynnän lisääntyminen saattaa tukea myös maailmanlaajuisen kullan tuotannon kasvua", EKP:n raportissa kirjoitetaan.
Suomisen mukaan muutokset tässä ovat kuitenkin usein hitaita. Jos kullan hinta nousee, ei uusia kultakaivoksia perusteta välittömästi.
Kultaa salkkuun
Kultaan voi sijoittaa esimerkiksi ostamalla fyysistä kultaa, kullan hinnan kehitykseen sidottuja etf-rahastoja tai ostamalla listatun kultayhtiön osakkeita.
Oman kultaharkon vaihdettavuus on heikompi kuin pörssilistattujen rahastojen, minkä vuoksi sijoittajat joutuvat maksamaan fyysisen kullan kaupankäynnistä preemiota.
”Myynti- ja ostolaidat voivat olla aika kaukana toisistaan, jos käyt ostamassa konkreettisen kultaharkon. Etf on varmasti tehokkain tapa”, Suominen sanoo.
Suoraan kultayhtiön osakkeita ostamalla sijoittaja kantaa kullan markkinahinnan kehityksen lisäksi yhtiöriskiä. Tähän voivat vaikuttaa muun muassa muutokset kultayhtiön toimintaympäristössä.
Keskuspankit luottavat kultaan
Keskuspankit ovat ostaneet kultaa ennätystahtiin muun muassa Venäjän aloittaman Ukrainan sodan takia. Myös erityisesti kehittyvien maiden keskuspankit ovat pyrkineet vähentämään riippuvaisuuttaan dollarista.
EKP:n mukaan kulta nousi jo viime vuonna yhteisvaluutta euron ohitse maailman toiseksi tärkeimpänä reservivarantona.
Kullan osuus globaaleista keskuspankkien varannoista oli vuoden lopussa 20 prosenttia, kun euron osuus jäi 16 prosenttiin.
Yhdysvaltain dollari on edelleen ylivoimaisesti tärkein reservivaranto. Viime vuoden lopussa sen osuus reservivarannoista oli 46 prosenttia.
Kullan suhteellisen osuuden voimakas kasvu johtuu sekä kullan hinnan jyrkästä noususta että keskuspankkien ennätysmäisistä kultaostoista.
Keskuspankit ostivat jo kolmantena peräkkäisenä vuotena yli 1000 tonnia kultaa, eli EKP:n mukaan ennätystahtia. Määrä on ollut viidesosa koko maailman vuosituotannosta ja kaksi kertaa enemmän kuin 2010-luvun keskiarvo.
Suurimpia kultaostajia viime vuonna olivat Intia, Kiina, Turkki ja Puola, kulta-alan asiantuntijajärjestö World Gold Councilin tiedot kertovat.