Eläkeläiset ovat huolissaan lakimuutoksesta, joka muutti viranomaispostin ensisijaisesti sähköiseksi 14. huhtikuuta alkaen.
”Näemme tämän totaalisena, erittäin suurena ongelmana ikäihmisille, jotka jo ovat heikossa asemassa. Meillä on todella paljon ihmisiä, jotka eivät kykene edes sähköpostia käyttämään. Odotamme realismia tähän”, toteaa Eläkeläisliittojen kattojärjestön (EETU ry) puheenjohtaja Matti Huutola.
Viime keväästä lähtien on jo kehotettu Suomi.fi-viestien käyttöön, mutta viime viikon tiistaina laki muuttui (ks. faktalaatikko) niin, että Suomi.fi-postilaatikko tulee käyttöön jokaiselle, joka kirjautuu sähköisesti viranomaispalveluihin.
Kirjautujat ohjataan ottamaan käyttöön Suomi.fi-viestit, elleivät ne ole jo käytössä. Tämä tapahtuu, kun tunnistautuu vahvalla tunnistautumisella mihin tahansa viranomaispalveluun. Suomi.fi-postilaatikkoa ei luoda käyttäjän tietämättä, mutta sen käyttöönottoa ei voi estää, jos asioi digitaalisesti.
Kun digitaalinen postilaatikko on luotu, viranomaisen ei enää tarvitse erikseen kysyä suostumusta viranomaispostin lähettämiseen digitaalisesti. Paperipostiin voi yhä palata Suomi.fi-tilin asetuksista, mutta prosessi lähtee niin sanotusti alusta, kun paperipostiin palaamisesta on kulunut 365 vuorokautta eli tämän jälkeen sähköisesti viranomaispalveluihin kirjautuva ohjataan taas käyttämään digipostilaatikkoa.
Halutessaan voi palata paperipostin vastaanottajaksi Suomi.fi-viestien asetuksissa tai Digi- ja väestötietoviraston tarjoamalla tuella, huomauttaa myös johtava asiantuntija, hankepäällikkö Annette Hotari Digi- ja väestötietovirastosta (DVV). Hän kertoo, että lain tultua voimaan Suomi.fi-viestejä on otettu käyttöön aktiivisesti ja sunnuntai-iltaan 19.4. mennessä aktiivisia postilaatikkoja oli jo yli 3,2 miljoonaa, kun aiemmin vastaava luku oli 2,7 miljoonaa.
Hotarin mukaan yli 400 viranomaista lähettää jo yli tuhannesta digitaalisesta palvelusta digipostia Suomi.fi-postilaatikkoon. Viranomaispostia tulee esimerkiksi valtiolta, virastoilta, hyvinvointialueilta ja kunnilta, hän summaa.
”Muutos on vielä vaiheessa, eikä kaikilla viranomaisilla ole vielä kyvykkyyttä lähettää kaikkea digitaalisesti, ja paperipostia on edelleen odotettavissa monilta lähettäjiltä”, hän toteaa Uudelle Suomelle.
Suomi.fi-postilaatikkoa ei Hotarin mukaan tule alaikäisille, edunvalvonnassa oleville tai niille, joilla on vahvistettu edunvalvontavaltuutus. Ensisijaisesti digitaalinen viranomaisposti koskee digitaalisesti asioivia täysi-ikäisiä, joilla on vahvan tunnistautumisen välineet eli pankkitunnukset, mobiilivarmenne tai henkilökortti varmenteella, ja jotka kirjautuvat näillä välineillä viranomaisten digitaalisiin palveluihin.
”Muutos ei tapahdu aiemman viranomaisen palveluun kirjautumisen perusteella tai henkilön tietämättä, taustalla ja automaattisesti. Paperiposti on edelleen ensisijaista niille, joita muutos ei koske. Lisäksi paperipostiin palaaminen on mahdollista myös digitaalisesti asioiville. Erikseen ei voi valita, että osa viranomaisten lähettämästä postista tulisi paperilla ja osa digitaalisesti.”
Hotari kertoo, että puhe ”automaattisesta tilin luomisesta” johtaa helposti väärinymmärryksiin, mikä on jo aiheuttanut paljon kyselyjä virastolle. Moni kuvittelee, että jotakin tapahtuu henkilön tietämättä taustalla, vaikka näin ei ole. Siksi virasto ei puhu ”automaattisesta luomisesta”, johon lakiluonnoksessa viitattiin.
”Esimerkiksi henkilöt, jotka eivät asioi digitaalisesti, ovat ottaneet yhteyttä, että haluavat kaiken edelleen paperilla. Tai henkilöt olettavat, että Suomi.fi-viesteihin luodaan heidän tietämättään postilaatikko ja sinne alkaa mennä tärkeitä päätöksiä, eivätkä he huomaa niitä. Muistutamme myös käymään säännöllisesti digitaalisella postilaatikolla, kuten fyysiselläkin postilaatikolla pitää käydä”, Hotari kertoo.
”Laissa puhutaan automaattisesta tilin luomisesta ja käytännössä se on sitä, koska Suomi.fi-viestit tulevat käyttöön, kun digitaalisesti asioiva tunnistautuu lain voimaantulon jälkeen viranomaisten digitaalisiin palveluihin, ellei hän ole sitä jo aiemmin tehnyt suostumusperustaisesti. Käytännössä digitaalisesti asioiva henkilö ei voi viranomaisten palveluihin kirjautuessaan enää ohittaa käyttööntuloa. Tämä ei kuitenkaan tapahdu henkilön tietämättä. Häntä informoidaan siitä ja hän joutuu tekemään aktiivisia toimia, kuten ilmoittamaan sähköpostiosoitteensa ja vahvistamaan sen tai kieltäytymään sähköpostin antamisesta.”
Apulaisoikeusasiamies jyrähti
Lakimuutos herätti huolta jo valmisteluvaiheessa lausuntokierroksella viime vuonna. Sitä kritisoivat sekä oikeuskansleri että etenkin oikeusasiamiehen alaisuudessa toimiva apulaisoikeusasiamies. Valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies ovat Suomen ylimpiä laillisuusvalvojia.
Alkuperäistä luonnosta kommentoinut apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin ei pitänyt toteuttamistapaa hyväksyttävänä, sillä ”automaattinen tilin luominen” voi vaarantaa varsin suuren väestönosan oikeusturvan toteutumisen ja on yhdenvertaisuuden periaatteen vastaista. Hän olisi pitänyt perusoikeuksien edistämisvelvollisuuden kannalta perustellumpana sitä, että tunnistustapahtuman yhteydessä henkilölle tarjotaan mahdollisuutta pyytää palvelun avaamista sen sijaan, että viestinvälityspalvelutili avataan automaattisesti. Hänen toiveensa ei kuitenkaan toteutunut, ja lakimuutoksen myötä käyttöönotto tapahtuu viranomaisten aloitteesta ilman henkilön pyyntöä.
”Julkisen vallan velvollisuus edistää perusoikeuksien toteutumista edellyttää toimenpiteitä digisyrjäytymisen estämiseksi ja muodostaa nähdäkseni esteen ehdotetun kaltaiselle menettelylle, jonka jo ennalta tiedetään asettavan heikommat valmiudet omaavat henkilöt oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa toteutumisen kannalta muita heikompaan asemaan. Lainsäädännöllä tulee edistää tosiasiallista yhdenvertaisuutta, ei lisätä eriarvoisuutta ja syrjäytymistä”, Sakslin totesi lausuntokierroksella.
Esille tuotujen riskien lisäksi Sakslin pitää ”erittäin merkityksellisenä” vaaraa siitä, että uusi sääntely voi lisätä sellaisten tilanteiden määrää, joissa tunnusluku tai muu tunniste päätyy ulkopuolisen henkilön tietoon, jos jatkossa tarvitsee apua riittävien digitaitojen puuttuessa. Lisäksi palauttamismenettelyssä mahdollisuus oikeudenmenetyksille sekä epäselville soveltamistilanteille on apulaisoikeusasiamiehen mukaan merkittävä.
Useita ongelmia
Oikeuskansleri puolestaan katsoi lausuntokierroksella, että kaikki eivät välttämättä osaa ilmoittaa sellaista sähköpostiosoitetta, jota he säännöllisesti seuraavat. Lisäksi henkilölle, joka kirjautuu yhden kerran vahvaa tunnistamista edellyttävään palveluun, voi tulla yllätyksenä, että tämän jälkeen mikä tahansa viestintä viranomaisilta tulee sähköisesti, oikeuskansleri arveli ja näki, että ehdotetussa menettelyssä voi konkretisoitua ongelmia, jotka vaikuttavat myös esimerkiksi kirjesalaisuuteen.
EETU katsoi omassa lausunnossaan, että esitys on ristiriidassa hallintolaissa mainitun neuvontavelvollisuuden kanssa. Järjestö vaati Suomi.fi-palveluun toimintoa, joka reagoisi, jos vastaanottaja ei ole kirjautunut palveluun esimerkiksi vuoden sisällä. Tällöin tulisi tarkistaa, tahtooko vastaanottaja yhä hoitaa asioitaan sähköisesti, vai tulisiko siirtyä takaisin paperiseen viranomaispostiin, jotta oikeusturva toteutuu. Tämä toive ei toteutunut.
”Tarve omaan aktiivisuuteen sähköisestä viestintäkanavasta kieltäytymisessä aiheuttaa suuresti huolta niiden iäkkäiden kansalaisten joukossa, joilla ei ole riittäviä digitaitoja, eikä sähköiseen asiointiin tarvittavia laitteita. Pelko jäädä vaille tärkeitä viranomaisviestejä on suuri. Siksi emme voi kylliksi painottaa tarvetta Suomi.fi-tilin käyttöoikeuden ja Suomi.fi-tilille suunnattavan viranomaisviestinnän selkeälle ja helpolle peruuttamiselle erityisesti, jos yksittäinen kirjautuminen sähköiseen viranomaispalveluun on tapahtunut esimerkiksi tukihenkilön avustamana tai käyttäjän toimintakykyyn tulee muutoksia”, EETU ry katsoi lausunnossaan.
”Hätäisesti huitaistu säästölaki”
Eduskunnassa oppositiosta jätettiin mietintöön vastalauseita. Keskustan sekä vihreiden ja vasemmistoliiton vastalauseissa esitettiin koko esityksen hylkäämistä. Puolueet kritisoivat siirtymistä suostumusperusteisesta mallista järjestelmään, jossa sähköinen tiedoksianto voi tapahtua ilman vastaanottajan erillistä suostumusta.
”Esitettyjen lakimuutosten myötä jää todellinen riski, että tietyissä tilanteissa esimerkiksi ihmisen terveyteen, toimeentuloon, omaisuudenhoitoon tai perusoikeuksiin vaikuttavista tosiasiallisista hallintotoimista tai hallintopäätöksistä lähetetyt viranomaisviestit eivät tavoita kohdettaan”, vihreät ja vasemmistoliitto katsoivat vastalauseessaan.
Vastalauseissa myös epäiltiin, että kansalainen voi kuvitella sulkeneensa tilin pysyvästi, vaikka viranomainen avaa tilin uudelleen käyttöön, jos tulee asioimaan sähköisesti vahvasti tunnistautuneena vuoden jälkeen tilin sulkemisesta. Riski korostuu epäilijöiden mukaan ikääntyneillä, muistisairailla ja niillä, joilla on heikommat digitaaliset valmiudet tai jotka asioivat viranomaispalveluissa toisen henkilön avustuksella.
Lakimuutoksesta koituu suoria säästöjä postituskustannusten vähentyessä. Julkiselle hallinnolle tavoitellut säästöt ovat hallituksen esityksen mukaan yhteensä noin 40 miljoonaa euroa vuodessa.
Keskustalaisten mukaan ”kyse on hallituksen hätäisesti huitaisemasta säästölaista, jossa hallitus yrittää säästää piittaamatta kansalaisille koituvista seurauksista”. Jos kieltäytyy antamasta sähköpostiosoitetta, ilmoituksia Suomi.fi-viesteistä ei saa kuin sovellusilmoituksilla, jos ne on aktivoinut.
”Tämä on omiaan vaarantamaan kansalaisten oikeusturvaa, yhdenvertaisuutta ja luottamusta julkiseen hallintoon. Lainmuutosten myötä kansalainen voi joutua esimerkiksi sellaiseen tilanteeseen, jossa hän saa oikeudellisesti sitovia tiedoksiantoja tietämättään, mikäli hän ei ole syystä tai toisesta ilmoittanut viestinvälityspalveluun sähköistä osoitettaan. Sama ongelma on myös automaattisessa tilin uudelleen avautumisessa. Se voi helposti johtaa muun muassa määräaikojen umpeutumiseen, maksu- ja velkomusmerkintöihin sekä muihin oikeudenmenetyksiin. Kun tiedoksianto katsotaan aina annetuksi kolmantena päivänä riippumatta siitä, onko henkilö viestiä tosiasiallisesti avannut tai edes tiennyt tilinsä olemassaolosta, lakiesitys synnyttää myös oikeusturvariskin, jota emme voi pitää hyväksyttävänä”, keskustalaiset katsovat vastalauseessaan.
Myös SDP pitää ongelmallisena sitä, että sähköinen tiedoksianto Suomi.fi‑palveluun olisi mahdollinen ilman vastaanottajan erillistä suostumusta. Ennen lakimuutosta sähköisten tiedoksiantojen ja muiden viranomaisviestien lähettäminen Suomi.fi-viestit -palveluun oli heidän mukaansa mahdollista vain henkilön nimenomaisella suostumuksella.
”Erityisryhmien huomioimiseksi muutoksessa tulisi mahdollistaa myös sähköpostiosoitteen sijasta puhelinnumeron antaminen tilin avaamisen yhteydessä. Tämä mahdollistaisi tekstiviestiherätteet saapuneista tiedoksiannoista”, toteaa SDP vastalauseessaan, jossa ei kuitenkaan esitetty koko lakimuutoksen hylkäämistä.
Vanhusasiavaltuutetulta vakava varoitus
Vanhusasiavaltuutettu oli lausunnossaan huolissaan ikäihmisten oikeusturvasta. Hän piti erityisen huolestuttavana sitä, että hallituksen esitysluonnos ei sisällä mitään lisätoimia, joilla turvattaisiin ja lisättäisiin mahdollisuuksia saada digitukea perustaitojen hankintaan ja ylläpitoon sekä digiasiointiin samaan aikaan, kun DVV:n kansalaisneuvonta lakkautettiin vuoden alusta. Sen tilalle tuli rajatumpi Suomi.fi-palvelujen neuvonta. Lakimuutoksesta saatavia säästöjä tulisi hänen mukaansa ohjata digitukeen perustaitojen hankinnassa ja ylläpidossa.
Vanhusasiavaltuutetun mukaan Suomessa on Tilastokeskuksen vuoden 2024 lukujen mukaan 1,3 miljoonaa 65 vuotta täyttänyttä, yli 626 000 yli 75-vuotiasta ja 90 vuotta täyttäneitäkin on noin 60 000. Joka kymmenes 65–74-vuotias ja reilu kolmannes 75–89-vuotiaista ei ollut koskaan käyttänyt nettiä vuonna 2022. THL:n mukaan 85–100-vuotiaista noin 70 prosenttia ei ollut itsenäisesti käyttänyt internetiä, vanhusasiavaltuutettu huomautti.
”On tärkeää huomata se, että digitaitojen puuttuminen tai asiointiin riittämättömät digitaidot eivät ole pääosin yksilön ominaisuuksia. Kyse on yhteiskuntatason ilmiöstä, joka on paljolti aikaansaatu päätöksenteossa. Näin ollen tarvitaan päätöksiä, joilla syntynyttä suurta eriarvoisuutta vähennetään ja näin mahdollistetaan kaikkien mukana pysyminen omien ja yhteisten asioiden hoidossa”, hän totesi lausunnossaan viime vuonna.
Vanhusasiavaltuutettu nosti saman huolen esiin Uuden Suomen haastattelussa helmikuussa ja kannanotossaan huhtikuussa. Vanhusasiavaltuutetun mukaan Suomessa asuu jopa 500 000–600 000 yli 65-vuotiasta henkilöä, joilla ei ole lainkaan perusdigitaitoja tai heidän taitonsa eivät riitä itsenäiseen digitaaliseen asiointiin. Arjen digitalisoituminen ja digitaalinen viranomaisasiointi estävät mukaan tällä hetkellä satoja tuhansia iäkkäitä elämästä itsenäistä, aktiivista ja arvokasta elämää.
”On asiatonta, että täysin toimintakykyisille iäkkäille ehdotetaan, että heidän tulisi valtuuttaa omainen tai läheinen hoitamaan asioitaan puolestaan vain digitaitojen puuttumisen vuoksi. Monia suorastaan työnnetään riippuvaisiksi muiden ihmisten avusta”, totesi vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo aiemmin huhtikuussa.
Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen ohjelmassa on hänen mukaansa hyvät kirjaukset tukitoimista, mutta niitä ei valitettavasti ole laitettu toimeen. Topo kehottaakin seuraavaa hallitusta ratkaisemaan kiireellisesti digitalisaation iäkkäille aiheuttamat ongelmat.
”Nämä iäkkäät tarvitsevat arkeensa ratkaisuja, joiden järjestämisessä ollaan jo pahasti myöhässä. Seuraavalle hallitukselle näyttää jäävän tältä osin paljon tehtävää”, Topo sanoo.
Puhuttava pelko eläkeläisten keskuudessa
EETU ry:n Huutola huomauttaa, että läheskään kaikilla ei ole sukulaisia tai muita läheisiä neuvomassa ja etenkin maaseudulla monilla on hankala tilanne, koska usein jälkikasvu on muuttanut kaupunkeihin.
”Syrjäseudulla asuu ikäihmisiä, jotka eivät osaa käyttää edes kännykkää, ja heitä on joidenkin arvioiden mukaan 200 000. Ei puhettakaan, että he kykenisivät käyttämään tällaista digitaalista postilaatikkoa. Voi sanoa, että osalle ihmisistä se on ihan painajainen”, Huutola toteaa Uudelle Suomelle.
Huutolan mukaan uhkana on se, että ikäihmisiä jää ilman heille oikeutettuja palveluja. Vaikka jotain digitaitoja olisikin, Huutola epäilee silti, onnistuuko digipostin hallinta.
”Vahinkoja varmaan syntyy”, hän ennustaa.
Huutola toivoo hallitukselta nyt aikalisää. Erityisen huolissaan hän on syrjäseuduista.
”Pitäisi miettiä, onko näin kiire.”
Digitaalisuuden esiinmarssi ylipäätään on yleinen pelko eläkeläisten keskuudessa, Huutola kertoo. Se on keskustelujen keskeinen aihe ja iso arjen ongelma jo nyt. Moni ei esimerkiksi osaa kirjautua hyvinvointialueiden digitaalisiin palveluihin saadakseen tarvitsemaansa hoitoa, hän kertoo. Toki toistaiseksi hoitoa saa myös puhelimitse.
”On aivan sama, mihin tilaisuuteen menee puhumaan, niin joka kerta digitaalisuuden ongelmat nousevat esiin ja se, että digitaalisia palveluita ei kyetä käyttämään eikä osata käyttää.”
Eläkeläisjärjestöt järjestävät runsaasti digitukea ja vertaisopetusta ja tarve on valtava, Huutola kertoo.
”Se on todellinen ongelma ikäihmisille pysyä tässä kelkassa mukana, vaikka he kyllä haluavat oppia.”
Vanhusasiavaltuutetun mukaan järjestöt ovat kantaneet yli 25 vuotta suurta vastuuta iäkkäiden digituesta, joka on toteutettu valtaosin iäkkäiden vertaisohjaajien vapaaehtoisena toimintana.
”On vaikea kuvitella mitään edullisempaa keinoa toteuttaa iäkkäiden digitukea. Nyt kuitenkin on todennäköistä, että myös tämä toiminta vähenee, kun järjestöjen rahoituksia leikataan rajusti. Rahoitusta on vähennetty myös vapaan sivistystyön, kuten kansalais- ja työväenopistojen sekä myös kirjastojen toiminnalta. Ne ovat tarjonneet työelämän ulkopuolella oleville tukea digitaitoihin ja -asiointiin”, vanhusasiavaltuutettu totesi lausunnossaan.
