News and blogs

Tampereella työn alla olevan Erkkilän sillan rakentamisessa on saavutettu alkuviikosta merkittävä välietappi. Sillan kansi valettiin lopulliselle paikalleen. Vaativa työvaihe tehtiin vuorokaudessa yhtäjaksoisena työnä.

Erkkilän uusi silta on tyypiltään jännitetty jatkuva betoninen laattasilta. Sillalla on pituutta 68 metriä, leveyttä 15 metriä ja paksuutta 80 senttiä.

”Sillan mitoituksessa on pitänyt huomioida alla kulkeva rataliikenne ja Erkkilänkadun korkeus, joten se rakennetaan noin metrin aiempaa korkeammalle. Silta uusitaan hankkeessa, koska sen alla kulkeville raiteille ja muille ratarakenteille tarvitaan enemmän tilaa”, kertoo tiedotteessa projektipäällikkö Jetro Matilainen Väylävirastosta.

Uusi silta rakennetaan vuonna 1983 valmistuneen kaksiosaisen ylikulkusillan tilalle. Vanha silta koostui radan ylittävästä teräksisestä langerpalkkisillasta ja Ratapihankadun ylittävästä risteyssillasta, joka oli teräsbetoninen jatkuva ulokelaattasilta.

Uusi silta rakennetaan yhtenäiseksi. Sillalle tulee omat kaistat ajoneuvoille, jalankulkijoille ja pyöräilijöille.

Haastetta valutöille toi Erkkilän sillan sijainti keskellä rakennettua kaupunkiympäristöä, jossa viereiset rakennukset ovat käytännössä sillassa kiinni. Työmaalogistiikan suunnitteluun vaikuttivat myös rata-alue ja sen turvallisuussäädökset sekä viereinen Ratapihankatu, joka on yksi kaupungin vilkasliikenteisimmistä.

”Valu sujui onnistuneesti ja työt saatiin valmiiksi suunnitelmien mukaan keskiviikkona aamuyöstä”, kertoo työmaapäällikkö Mika Huhtala siltaa urakoivalta Kreatelta.

Kannen valu on aina merkittävä työvaihe, johon työmaalla oli valmistauduttu lähes koko rakentamisen ajan. Valua edelsivät päällysrakenteen muottityöt sekä noin kolme viikkoa kestäneet raudoitustyöt. Valmiissa kannessa on yli 90 000 kiloa rautaa ja 390 jännepunosta.

Uuteen siltaan tarvittiin noin 720 kuutiota betonia, eli 90 betoniautollista. Autot kuljettivat betonin työmaalle katkeamattomasti koko vuorokauden ajan.

Valutöiden aikana kiinnitettiin erityistä huomioita betonin laatuun. Ennakkotestien lisäksi laatua varmistettiin valun aikana muun muassa mittaamalla sen ilmamäärää ja lämpötilaa.

”Valutöissä ei saa tulla keskeytyksiä, ettei betonin laatu kärsi. Töitä suunniteltiin tarkasti yhteistyössä betonin toimittajan kanssa ja olimme varautuneet esimerkiksi laiterikkoihin varakalustolla”, Huhtala sanoo.

Lähiviikkojen aikana siltatyömaalla seurataan tarkasti betonin kuivumista, minkä jälkeen tehdään kannen eristystyöt, eristysten suojakerroksia sekä niiden päälle tulevia päällysrakenteita.

Seuraava merkittävä työvaihe ajoittuu arviolta kevättalveen, kun siltaan asennetaan kaiteena toimiva kosketussuojaseinä, eli pleksin tapainen suojus, joka suojaa sillalla kulkevia junaradan sähkövirroilta. Se on varustettu läpinäkyvillä ja kuvioiduilla levyillä sekä valaistu kaiteeseen sijoitetuilla led- ja kohdevalaisimilla.

Uusi katu ja silta avataan liikenteen käyttöön vuoden 2026 elokuussa.

Elon Muskin luotsaaman SpaceX:n satelliitteja putoaa kiertoradalta päivittäin. Tällä hetkellä satelliitteja putoaa yksi tai kaksi päivässä, mutta pian määrä voi nousta jopa viiteen, Interesting Engineering kertoo.

Havainnot on tehnyt astronomi Jonathan McDowell, joka työskentelee Harvard-Smithsonian astrofysiikan keskuksessa.

McDowellin kirjausten perusteella SpaceX on laukaissut 11 satelliittirypästä elokuun 18. ja syyskuun 13. päivän välillä. Laukaisujen lisäksi hän seuraa, kuinka monta satelliittia on poistettu kiertoradalta.

Tällä hetkellä matalalla Maan kiertoradalla on toiminnassa noin 12 000 satelliittia, joista 8 500 on SpaceX:n Starlink-satelliitteja.

McDowell kertoi EarthSkylle, että vuonna 2025 keskimäärin yhdestä kahteen Starlink-satelliittia on poistunut kiertoradalta päivittäin. Satelliitit on suunniteltu niin, että ne palavat kokonaan maapallon ilmakehässä.

Vaikka satelliittien palaset eivät aiheuta välitöntä vaaraa maan pinnalla, tutkijat ovat selvittäneet muita mahdollisia sivuvaikutuksia. Huolena on, että satelliiteista vapautuu yläilmakehään epäpuhtauksia, jotka voivat vaikuttaa esimerkiksi lämpötilaan. Kattavaa tutkimusta aiheesta ei tähän mennessä ole tehty.

Toisaalta avaruusromun määrä on kasvava ongelma. Euroopan avaruusjärjestö Esan mukaan seurannassa on noin 43 000 romunkappaletta.

Aktiivisesti seurattavien kappaleiden lisäksi kiertoradalla on arviolta 54 000 romunkappaletta, joiden halkaisija on yli 10 senttimetriä. Alle 10-senttisiä mutta yli sentin kokoisia palasia on arviolta 1,2 miljoonaa.

Avaruusromu voi törmätessään vaurioittaa satelliitteja ja avaruusaluksia.

Infrapunasäteilyä aistivat lämpökamerat ovat meille kaikille tuttua tekniikkaa. Sellaisen avulla kuvaaja voi paljastaa esimerkiksi lämpövuotoja tai pimeässä piileskeleviä lämpimiä kohteita, kuten ihmisiä tai moottoreita.

Koska lämpökamera näkee vain lämmön, näyttää maisema kuitenkin usein hieman erikoiselta verrattuna tavallisiin näkyvän valon kuviin.

Jos kuvaamiseen käytetään varsinaisen lämpösäteilyn sijasta lähi-infrapunavaloa eli noin 700–1100 nanometrin kaistan säteilyä, tulos näyttää yleensä tavallisemmalta. Ovathan nämä aallonpituudet ovat lähempänä näkyvää valoa, ja niitä voidaan fysiikan kannalta mielekkäämmin nimittää silmälle näkymättömäksi valoksi kuin varsinaisesti lämpösäteilyksi.

Toisaalta erityisen kuumat kohteet erottuvat silti lähi-infrapunakuvissa hehkuvina, vaikka näkyvässä valossa mitään ei näkyisi.

Visuaalisesti kiinnostavan esimerkin tällaisesta kuvauksesta julkaisi puolisen vuotta sitten lentoliikennealan australialainen konsulttiyhtiö Complete Aviation Solutions.

Yhtiön taltioima video Airbus A350 -lentokoneen noususta (upotus alempana) näyttää koneen moottorit takaapäin kuin pieninä hehkuvina aurinkoina. Kun lentokone kääntyy enemmän sivuttain kameraan nähden, moottorien perästä leimuavat noin 15-metriset liekit paljastuvat hyvin.

Mustavalkoisen lähi-infrapunavideon vasemmalla puolen näkyy tavallinen näkyvän valon värikuva.

Miksi lähi-infrapuna?

Youtubessa julkaistun videon kuvauksessa ei erikseen mainita, että mustavalkoinen video olisi nimenomaan lähi-infrapunavalossa kuvattu. Päätelmä vaikuttaa kuitenkin erittäin todennäköiseltä, melkeinpä väistämättömältä.

(Jos video alla ei näy, klikkaa tästä.)

Se, että moottorit hehkuvat kirkkaina, tarkoittaa näkyvää valoa pidempiaaltoista valoa. Toisaalta myös lentokone ja pilvet erottuvat kirkkaina, vaikka ne ovat paljon viileämmät verrattuna moottorin peräliekkiin.

Niinpä kyse ei voi olla termisestä infrapunasta eli varsinaisesta lämpösäteilystä. Lentokoneen kirkkauden täytyy johtua siitä, että se heijastaa jotakin. Tuo jokin on ilmiselvästi auringonvalo, joka sisältää lähi-infrapunasäteilyä paljon. Myös muut johtolangat viittaavat nimenomaan lähi-infrapunaan.

Yhtiö itse nimittää videotaan ”monispektrikameralla” kuvatuksi. Tämä väite särähtää jossain määrin insinöörin korvaan, sillä monispektrikuvauksella tarkoitetaan yleensä jotakin muuta: värikanavien yhdistämistä yhdeksi vääräväriseksi kuvaksi eri osista sähkömagneettista spektriä. Mustavalkoinen yhden kanavan kuva ei ole varsinaisesti ”monispektrinen”.

Toisaalta sikäli Complete Aviation Solutionsin video on ”monispektrinen”, että kuvaruudun toisella puolen on näkyvän valon oikeavärinen kuva ja toisella puolen mustavalkoinen lähi-infrapunakuva.

76 tonnia työntövoimaa

Vuonna 2015 ensi kertaa käyttöön otettu Airbusin lentokonemalli A350 on pituudeltaan 66,8-metrinen ja siipiväliltään 64,75 metriä. Suurin lentoonlähtöpaino on 283 tonnia, mistä 116 tonnia on omamassaa. Matkustajia mahtuu kyytiin 250–320 sen mukaan, millainen istuinasettelu matkustamoon on tehty.

Konetta vauhdittaa 950 km/h maksiminopeuteen kaksi Rolls-Roycen Trent XWB-84 -moottoria, joka on korkean ohivirtaussuhteen turbiinimoottori. Kumpikin moottori tuottaa työntövoimaa enimmillään 374,5 kilonewtonia, mikä vastaa noin 38 tonnin painoa. Suurin lentokorkeus on 13 100 metriä.

Lentoyhtiö Finnair on joutunut perumaan lisää lentoja.

Asian vahvistaa Finnairin viestintäpäällikkö Suvi Aaltonen. Keskiviikolta on peruttu 8 lentoa.

Syynä lentojen peruuntumiselle ovat istuinten vesipesu.

Perutut lennot koskevat kahdeksaa A320-laivaston lentokonetta, joiden operointi on keskeytetty toistaiseksi.

”Keskiviikon osalta peruttujen lentojen kohteina ovat olleet Oulu, Lontoo, Zürich ja Tukholma”, Aaltonen kertoo.

Finnairin viestinnän mukaan osana lentokelpoisuuden valvontaa havaittiin, että kyseisten konemallien matkustamoistuimien päällisiä oli vesipesty ja kyseisen puhdistustavan vaikutusta palosuojaukseen ei ole todennettu asianmukaisella tavalla.

Aaltosen mukaan suurin osa asiakkaista on jo saatu reititettyä uusiksi saman päivän lennoille.

Peruutuksia vielä tulossa lisää

Finnairilla on yhä 8 lentokonetta lentokiellossa. Aaltonen ei osaa vielä sanoa, kuinka kauan tilanne kestää.

”Joitakin lentoja tullaan vielä päivittäin perumaan. Lentojen määrä voi olla jotain 2–20 kappaleen väliltä. Finnair kuitenkin lentää 300 lentoa päivittäin, joten peruttujen lentojen määrä on suhteellisen pieni”, Aaltonen tarkentaa.

Finnair on saanut yhteistyökumppaniltaan tanskalaiselta DAT-lentoyhtiöltä kaksi konetta käyttöönsä väliaikaisesti.

”Lentokiellossa olevien koneiden suhteen katsomme läpi tällä hetkellä useita erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Etsimme ratkaisuja yhdessä asiantuntijoiden, penkkien ja verhoilun valmistajien kanssa. Toivomme löytävämme pikaisen ratkaisun”, Aaltonen sanoo.

Saksalaisen soratehtaan yhteyteen on asennettu kelluva aurinkovoimala, jonka paneelit ovat pystysuorassa, uutisoi muun muassa Offshore Enegy.

Saksalainen Sinn Power -yritys kertoo, että voimala on ensimmäinen laatuaan maailmassa.

Voimalan nimellisteho on 1,8 megawattipiikkiä, ja sen on laskettu tuottavan noin kaksi gigawattituntia energiaa vuodessa.

Aurinkopaneelien nimellistehon yksikkö on wattipiikki (Wp), joka kertoo järjestelmän maksimitehon standardiolosuhteissa.

Tekniikka&Talous uutisoi lokakuun alussa maailman suurimmasta (320 kWp) pystysuuntaisesta aurinkovoimalasta Norjassa. Nyt Saksaan asennettu kelluva voimala on siis monta kertaa suurempi.

Pinta-alaltaan 13 000 neliön voimala kattaa vain 4,65 prosenttia järven pinta-alasta. Voimala koostuu 2 500 paneelista.

Modulaariset ja kaksipuoliset paneelit on asennettu itä-länsi-suuntaan.

Kelluvissa moduuleissa on 1,6 metriä pitkä köliä muistuttava rakenne, joka vastapainonsa avulla pitää paneelit pystyssä. Köli mahdollistaa myös hallitun liikkeen, jos tuuli yltyy tai vedessä on aaltoja.

Voimala yhdistetään sähköverkkoon kelluvan kaapelin ja rannalla sijaitsevan syöttöpisteen kautta.

Asennuksen myötä soralaitos vähensi verkkosähkön käyttöään lähes 60 prosenttia. Sinn Power odottaa tämän nousevan vielä 70 prosenttiin, kun tuotanto vakiintuu.

Yritys on saanut Skip Float -teknologialleen maailmanlaajuisen patentin.

Saksassa on laki, jonka mukaan enintään 15 prosenttia vesialueesta saadaan peittää.

Seuraavaksi suunnitteilla on asentaa samalle järvelle toinen 1,7 megawatin voimala. Sen jälkeen pinta-alasta on hyödynnetty hieman alle kymmenesosa.

Skip Float voidaan asentaa vesistöihin, jotka ovat yli 1,6 metriä syviä. Yrityksen mukaan järjestelmä soveltuu myös merikäyttöön.

Modulaarinen voimala on suunniteltu suurkuluttajille.

Venäjän valtio takavarikoi elokuun lopussa ranskalaisen kemian teollisuuden jättiyhtiö Air Liquiden kaiken omaisuuden ja kaikki toiminnot Venäjällä. Presidentti Vladimir Putinin allekirjoittamasta määräyksestä uutisoi kemian teollisuuden johtava lehti Chemical & Engineering News.

Päätösasiakirja ei sisältänyt mitään perusteita toimenpiteelle. Takavarikoidun omaisuuden arvo on noin 700 miljoonaa euroa.

C&EN huomauttaa, että teollisuuskaasuja valmistava Air Liquide lupasi vuonna 2022 lähtevänsä pois Venäjältä kokonaan. Yhtiö aloittikin Venäjän toimintojensa myyntiprosessin – mutta syystä tai toisesta ei koskaan toteuttanut sitä loppuun.

Air Liquide on vedonnut taloudellisissa asiakirjoissa tarkemmin määrittelemättömiin ”vaikeuksiin” perusteena sille, miksi se ei pysynyt aikomassaan Venäjän-politiikassa. Yritys kieltäytyi vastaamasta C&EN:lle mitenkään, kun lehti tiedusteli asiasta kommenttia.

Air Liquiden Venäjän-toiminnoista monet on integroitu tiiviisti paikallisen teollisuuden yhteyteen. Esimerkiksi Tšerepovetsissä Luoteis-Venäjällä ranskalaisyhtiö tuottaa happea, typpeä ja argonia teräsvalmistaja Severstalin tehtaalle.

Kun tämä kaasulaitos valmistui vajaat 20 vuotta sitten, se oli Air Liquiden tiedotteen mukaan maailman suurin ilmakaasujen tuotantoyksikkö terästeollisuudessa ja Venäjän suurin ilmakaasujen tuotantolaitos ylipäätään.

C&EN:n haastatteleman sota-ajan liiketoiminnan etiikkaa tutkineen historioitsija Jay Weixelbaumin mukaan Kremlin perusteet takavarikoida Air Liquiden toiminnot voivat olla myös suoraan sotataktisia eivätkä välttämättä ainoastaan poliittisia.

”Jos he ovat tekemisissä Venäjän raskaan teollisuuden kanssa tällä hetkellä, on ehkä 99 prosentin riski sille, että he ovat myös tekemisissä Venäjän sotakoneiston kanssa”, historioitsija sanoo lehdelle.

Air Liquiden liikevaihto viime vuonna oli 27 miljardia euroa. Yhtiö kertoo, että sillä on yli 66 000 työntekijää. Se toimii 60 maassa, myös Suomessa.

Yhtiö valmistaa raskaalle teollisuudelle erityisesti ilmakaasuja eli typpeä, happea ja argonia sekä lisäksi vetyä ja hiilimonoksidia. Erikoispuhtaita kaasuja Air Liquide toimittaa muun muassa elektroniikka- ja elintarviketeollisuudelle sekä terveysalan toimijoille. Yhtiö myy myös kaasuja pulloissa eli pienempinä erinä ylipäänsä kaikille asiakkaille.

Italialainen startup-yritys Gevi Wind on kehittänyt pystyakselisen mikrotuuliturbiinin, joka hyödyntää tekoälyä maksimoidakseen energian tuotannon.

Startup-yritys on nyt saanut 2,7 miljoonan euron siemenrahoituksen käynnistääkseen teollisen tuotannon, kehittääkseen teknologiaa ja lanseeratakseen uusia turbiinimalleja.

Vuonna 2022 perustetun yrityksen tavoite on tehdä pienimuotoisesta tuulivoimasta tehokkaampaa ja helposti saavutettavaa.

Uusi tuuliturbiini mukautuu tuuliolosuhteisiin reaaliajassa.

Tekoälyn avulla se säätää lapojensa kulmia millisekunnin välein. Säätäminen perustuu reaaliaikaisiin tietoihin, kuten tuulensuuntaan, nopeuteen, turbulenssiin ja lapojen väliseen aerodynaamiseen vuorovaikutukseen.

Reaaliaikaisen palautteen ansiosta turbiini pystyy optimoimaan energian tuotantoa ja suojaamaan itseään äärimmäisissä tuuliolosuhteissa.

Yrityksen mukaan turbiini tuottaa vuodessa 60 prosenttia enemmän energiaa kuin markkinoiden johtavat pystyakseliset tuuliturbiinit.

Lisäksi voimakkaissa tuulissa mekaaninen rasitus vähenee 80 prosenttia.

Turbiini on valmistajan mukaan erittäin hiljainen, alle 38 desibeliä 10 metrin etäisyydellä.

Katoille ja teollisuusalueille suunniteltu turbiini on myös helppo asentaa ilman nostureita.

Aiheesta uutisoi Interesting Engineering.