Fazer ilmoitti heinäkuussa pienentävänsä useiden suklaalevyjensä kokoa 200 grammasta 180 grammaan, ja kohu oli valmis. Syyksi yhtiö ilmoitti kustannusten nousun. Aiemmin tänä vuonna vastaavasta ilmoitti ruotsalaisyhtiö Marabou.
Siitä, onko kyseessä niin sanottu shrinkflaatio, päättää lopulta kauppa. Ilmiö tarkoittaa nimittäin sitä, että tuotteen pakkauskoko pienenee, mutta hinta ei. Suklaalevyjenkin vähittäishinnasta päättää kauppa, ei valmistaja. Fazerin pienemmät suklaalevyt eivät ole vielä myynnissä, joten muutoksen vaikutuksesta hintaan ei ole tietoa.
Termi shrinkflaatio juontuu englanninkielisestä sanasta shrink eli kutistuminen.
Useinkaan valmistaja ei tiedota tuotteen koon tai tilavuuden supistumisesta ainakaan laajasti. Kuluttaja huomaa sen pakkauksesta, jos huomaa. Pakkauksessa on kerrottava sisällön paino tai tilavuus.
Fazer tiedotti itse muutoksesta. Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell pitää tätä ymmärrettävänä, kun on kyse isosta ja tunnetusta brändistä.
Kuluttajaliiton toivomuksena on, että muutkin pakkauskokoaan pienentävät valmistajat kertoisivat asiasta avoimesti ja laittaisivat vaikka pakkaukseen merkinnän, että sen kokoa on muutettu.
”Jokainen on nähnyt pakkauksia, joissa lukee, että uusi koostumus tai uusi resepti. Mielestämme samalla lailla pitäisi ilmoittaa, jos kyseessä on uusi pakkauskoko”, Beurling-Pomoell sanoo.
Hänen mukaansa pakkauskoon pienentäminen ilman erillistä merkintää on omiaan syömään kuluttajien luottamusta.
Kuluttajaliitolle tulvi esimerkkejä ilmiöstä
Beurling-Pomoell korostaa, että shrinkflaatio on ikivanha ilmiö. Eniten se nostaa päätään silloin, kun kustannukset nousevat. Viimeksi näin tapahtui pari vuotta sitten. Vuonna 2023 inflaatio kiihtyi Suomessa yli kuuteen prosenttiin, ja ruuan hinta nousi vielä tätäkin enemmän, lähes 10 prosenttia.
Kuluttajaliitto pyysi vuonna 2023 kuluttajilta havaintoja shrinkflaatiosta. Vastauksia tuli yli 700. Eniten ilmoituksia tuli kissan märkäruuista, koiranruuasta ja levitteistä.
Myös kahvipakkausten koon pienentymisestä on löytynyt esimerkkejä.
Myös Beurling-Pomoell korostaa, että shrinkflaatio on kyseessä ainoastaan silloin, jos tuotteen hinta ei laske, vaikka tuotteen paino ja tilavuus pienenevät.
Kustannusnousun lisäksi valmistajat perustelevat pakkauskokojen pienentymistä kuluttajakäyttäytymisen muutoksella. Kotitalouksien koot ovat aiempaa pienemmät ja yksinasuvien määrä on kasvussa.
Näin perustelee tuotteiden kokojen muutosta muun muassa Orkla Suomi, jonka Taffel-tuotemerkin perunalastupussit ovat olleet shrinkflaatioepäilyjen kohteena. Fazerin lailla Orkla tiedotti itse perunalastupussien kokomuutoksista.
”Kuluttajien kiinnostus pienempiin pussikokoihin on ollut kasvussa jo vuosia”, tiedotteessa todetaan.
Beurling-Pomoell kehottaa kuluttajia olemaan valppaana asiassa, ja jos ei joka ostoskerta, niin ainakin muutaman kerran vuodessa tarkistamaan ostamansa tuotteen koon sekä kilo- tai litrahinnan.
Kauppa saa heti selville pakkauskoon muuttumisen, sillä lain mukaan yli 20 prosentin muutos painoon tai tilavuuteen tarkoittaa, että kyseessä on uusi tuote ja sen viivakoodi muuttuu.
Kauppajätit: Ei yleinen ilmiö Suomessa
Kysyimme ilmiön yleisyydestä kommentteja suurimmilta vähittäiskaupparyhmältä eli S-ryhmältä ja Keskolta.
Keskon tavarakaupasta vastaava johtaja Harri Hovi toteaa, että suurin syy pakkauskokojen pienenemiselle on kotitalouksien koon pieneneminen sekä halu vähentää hävikkiä.
”Viimeisen noin kolmen vuoden aikana on toki ollut myös tilanteita, joissa valmistaja on päätynyt pienentämään pakkauskokoa inflaatiosta johtuen. Jos esimerkiksi tuotteen raaka-aineiden hinnat ovat nousseet voimakkaasti, on pakkauskokoa pienentämällä voitu välttää tuotteen hinnan korotus, tai pitää se ainakin maltillisempana”, vastaa Hovi sähköpostilla.
Kovin yleisenä hän ei ilmiötä Suomessa pidä.
”Jos pakkausta pienennetään, olisi kuitenkaan tärkeää, että brändit viestisivät kuluttajille päätöksestä läpinäkyvästi”, Hovi sanoo.
Myöskään S-ryhmän mukaan ilmiö ei ole Suomessa yleinen.
”Kotimaisten tavarantoimittajiemme osalta ei ole ollut merkittäviä muutoksia pakkauskoissa ja niissäkin, joissa muutoksia on ollut, ovat kunkin tuotteen kappalehinnan lisäksi yksilöidyt litra-, kilo- tai rullakohtaiset vertailuhinnat hintaetiketissä helpottamassa asiakkaiden ostopäätöksiä”, viestittää S-ryhmän päivittäistavarakaupan myyntijohtaja Hans Backström sähköpostilla.
Kansainväliset toimijat kotimaisia vikkelämpiä shrinkflaatiossa
Data- ja analyytiikkayritys Nousua Oy kerää vähittäiskauppaan liittyvää tietoa alan toimijoille. Yhtiön toimitusjohtaja Helena Parkkinen korostaa, että shrinkflaatiota on ollut aina. Pakkauskokojen muuttaminen on keino sopeutua kasvaviin kustannuksiin ja säilyttää kilpailukyky hinnassa, vaikka se samalla saattaa vaikuttaa keinolta hämärtää kuluttajien hintakäsitystä.
”Inflaation myötä toimijat ovat miettineet keinoja saada tuotteen kuluttajahintapiste pysymään mielekkäänä”, Parkkinen sanoo.
Hintapiste on eräänlainen kipuraja, jota enempää kuluttaja ei suosiolla tuotteista maksa.
Samasta syystä tuotteen luomuversioita myydään usein pienemmässä pakkauskoossa, jolloin pakkauksen hinta saadaan lähes samaksi kuin luomuttoman version.
Termi cheapflaatio puolestaan tarkoittaa sitä, että joitakin tuotteen ainesosia muutetaan edullisempaan versioon. Samaan aikaan tuotteen hinta pysyy vähintään samana tai jopa nousee. Tästä muutoksesta kuluttajan on hyvin vaikea päästä perille, sillä se edellyttää tuotteen sisällysluettelon tarkkaa muistamista.
Parkkisen mukaan kansainväliset toimijat muuttavat pakkauskokojaan kotimaisia nopeammin, vaikka se on aina tuotteen valmistajalle iso operaatio.
Hän muistuttaa, että tuotteessa on pakko ilmoittaa joko sen paino tai tilavuus, joten pakkauskoon pienentämistä ei pysty täysin salaamaan kuluttajilta. Hän ei ota kantaa siihen, pitäisikö muutoksesta aina viestiä myös erikseen.
”Voi olla, että joku kokee epärehelliseksi toiminnan, jossa koon muutoksesta ei kerrota erikseen. Mutta joku toinen voi taas ajatella, että tiedon näkee pakkauksesta ilman erillistä ilmoitustakin. Nämä ovat tunnepuolen asioita”, Parkkinen sanoo.
