Kriisitilanteessa on tärkeää, että sotilaat ja kalusto voidaan siirtää nopeasti EU-maasta toiseen, jotta apua voidaan vastaanottaa ja antaa sekä parantaa huoltovarmuutta.
Sotilaallinen liikkuvuus on erityisen tärkeää Suomelle, joka sijaitsee pussin perällä ja Venäjän kainalossa, kuten pääministeri Petteri Orpo (kok) maanantaina Brysselissä totesi.
Euroopan tilintarkastustuomioistuimen (ECA) keskiviikkona julkistettu selvitys sotilaallisesta liikkuvuudesta kuitenkin paljastaa, että EU-maiden sotilaat ja kalusto eivät vielä pysty liikkumaan nopeasti kaikkialla EU:ssa.
Raportin mukaan jäsenmailta kestää tavanomaisissa olosuhteissa 45 päivää antaa lupa rajat ylittävään kaluston siirtoon.
Käytännön ongelmia kuvaa esimerkiksi se, että EU-maasta toiseen kulkevat panssarivaunut eivät ole voineet kulkea toisen maan läpi, jos ne ovat raskaampia kuin maan tieliikennesäännöt sallivat.
Toisessa tapauksessa raskas sotilaskalusto ei voinut käyttää erään EU-maan tukikohtaan päästäkseen kevyen liikenteen siltaa ja joutui käyttämään huomattavasti pidempää kiertotietä.
Rahat käytetty
Sotilaallista liikkuvuutta on yritetty edistää EU:ssa jo vuosia.
Komissio antoi asiasta ensimmäisen toimintasuunnitelman vuonna 2018, ja päivitti toisen suunnitelman Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan jälkeen marraskuussa 2022, jolloin sotilaallisen liikkuvuuden parantaminen nousi EU:n kiireelliseksi strategiseksi painopisteeksi.
Vuosien 2021–2027 EU-budjettiin varattiin ensimmäistä kertaa 1,7 miljardin euron määräraha sotilas- ja siviilialan liikenneinfrastruktuurin hankkeisiin.
Keskiviikkona julkaistussa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen raportissa todetaan, että sotilaallisen liikkuvuuden edistäminen on ollut ”vaihtelevaa”. Ongelmia on ollut esimerkiksi rahoituksen arvioinnissa ja hallintojärjestelyjen monimutkaisuudessa. Tämän vuoksi esimerkiksi puolustusministeriöiden on ollut vaikea tietää, kuka EU:ssa tekee mitäkin sotilaallisen liikkuvuuden edistämiseksi.
Lisäksi vuoteen 2027 saakka budjetoidut 1,7 miljardin eurot varat oli jo jaettu vuoden 2023 loppuun mennessä.
EU-varoilla on rahoitettu yhteensä 95:tä hanketta 21 jäsenvaltiossa.
Raportissa todetaan, että komissio ei ole huomioinut riittävästi geopoliittisia ja sotilaallisia tekijöitä, kun on päätetty, mitä infrastruktuurihankkeita rahoitetaan.
Tilintarkastustuomioistuimen mukaan hankkeet on valittu hajanaisesti, eikä valinnassa ole huomioitu kokonaiskuvaa.
Korjausehdotukset
Jotta EU edistyisi sotilaallisen liikkuvuuden edistämisessä, tilintarkastustuomioistuimen tarkastajat ehdottavat, että EU:n sotilaallista liikkuvuutta edistävien toimien hallinnointia ja kohdentamista tehostetaan ja rahoituksen ennakoitavuutta parannetaan.
Koska sotilaalliseen liikkuvuuteen varatut rahat ovat loppu, tarkastajat ehdottavat, että EU voisi hyödyntää nykyisten siviililiikenteeseen osoitettujen EU-varojen käyttöä sotilaallisen liikkuvuuden pullonkaulojen poistamiseksi.
Tilintarkastustuomioistuimen mukaan EU:n rahoituksen suuruus vaikuttaa keskeisesti siihen, miten paljon unionilla voidaan odottaa olevan vaikutusvaltaa sotilaallista liikkuvuutta koskevien valintojen osalta.
”Sotilaallinen liikkuvuus on ratkaisevan tärkeää EU:n puolustuskyvyn uskottavuuden kannalta, ja meidän on toimittava nopeammin, sanoo raportista vastaava Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen, Marek Opioła.
Komission vastaus
Komission tiedottaja kertoi keskiviikkona, että komissio huomioi tilintarkastustuomioistuimen raportissa esitetyn kritiikin.
Tiedottajan mukaan komissio aikoo keskittyä sääntelyn yksinkertaistamiseen ja infrastruktuuri-investointitarpeisiin sekä pyrkii tekemään yhteistyötä Naton kanssa.
Komissiosta luvataan myös, että jäsenmaiden kanssa tehdään investointitarpeiden arviointia, joka ohjaa ja priorisoi tulevien hankkeiden täytäntöönpanoa sekä tarvittavaa resurssointia.