Tekniikka&Talous selvitti, mitä ilmalämpöpumppua hankkivan tulee ottaa huomioon. Kysyimme asiantuntijoilta vinkit ilmalämpöpumpun valintaan ja koostimme jutun taulukkoon 8 eri valmistajalta 13 ilmalämpöpumppua teknisine tietoineen. Taulukosta näkee, että pumppujen energiatehokkuuden erot ovat suuria.
Tekniikka&Talous julkaisee kesän ajanvietteeksi uudelleen kiinnostavimpia juttuja. Tämä artikkeli on julkaistu alun perin marraskuussa 2025.
Tekniikka&Talous selvitti, mitä ilmalämpöpumpuista tarvitsee tietää ja mitä arvoja kannattaa käyttää ostopäätösten tukena.
Kerromme myös, kuinka pumpun tuomaa säästöä lämmityskuluissa pystyy arvioimaan.
Pyysimme ilmalämpöpumppuedustajia suosittelemaan kahta eri hintaista ilmalämpöpumppua samaan kohteeseen. Saimme vastaukset kahdeksan eri valmistajan pumpuista.
Juttumme ohjeilla saat arvioitua, minkälainen pumppu sopii käyttöösi. Pelkkä tekniikka ei ratkaise, vaan myös sillä, miten pumppua käyttää, on suuri merkitys energiatehokkuuteen.
Ilmalämpöpumppujen hyötysuhteet ovat parantuneet jatkuvasti. Nykyisin pumppuja kannattaa käyttää lämmittämiseen kovillakin pakkasilla. Useat valmistajat lupaavat toimivuuden 35 pakkasasteeseen saakka.
Myyntipiikki helteellä
Lämpöpumppujen myyntipiikki tulee tyypillisesti kesähelteellä, kun suomalaiset havahtuvat, että asunnossa voi tarvita myös viilennystä.
”Helle yllättää suomalaiset joka kesä”, Suomen lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen kertoo.
Syksyllä ihmiset heräävät lämmittämiseen. Edellinen myyntipiikki oli vuonna 2022, kun sähkön hinta pomppasi. Hirvonen ennustaa markkinoiden virkoamista uudelleen.
”Suomessa on asennettuna noin 1,3 miljoonaa ilmalämpöpumppua. Nyt mennään toista kierrosta, kun vanhoja pumppuja uusitaan.”
Hirvonen on asentanut ensimmäisen lämpöpumpun Suomeen vuonna 1992. Reilussa 30 vuodessa markkina on ammattimaistunut ja pumppujen toiminta pakkasessa parantunut huimasti.
”Alkuvuosina yksiköiden jäätyminen oli ongelma. Niitä ei suositeltu käytettäväksi yli 15 asteen pakkasessa. Nyt lämpökerroin on yli yhden 30 asteen pakkasessakin.”
Lämmityskäyttöön pumppua hankkivan kannattaa varmistaa, että se on Pohjolan oloihin suunniteltu. Viilennyskäyttöön tarkoitetut mallit ovat halvempia ja niiden alin toimintalämpötila on –10 astetta.
Nykyisin pumppuja ei saa myydä ilman, että osoittaa kylmäpätevyyden omaavan asentajan. Se tuo turvaa kuluttajille, kun vastuukysymykset ovat yksinkertaiset.
”Asennus on pumpun kestävyyden kannalta jopa tärkeämpi kuin itse pumppu. Oikea asennus takaa pumpulle pitkän käyttöiän. Asentaja opastaa pumpun käytössä ja jättää huollon puhelinnumerot, joista vastataan”, Hirvonen kertoo.
Tehontarve riippuu talosta
Jos hankit ilmalämpöpumpun pääasiassa lämmityskäyttöön, ovat lämmitysteho ja pumpun hyötysuhde oleellisia tietoja.
Ilmalämpöpumpun lämmitystehoksi suositellaan 60–65 wattia neliömetriä kohti. Tuolloin 100 neliömetrin asunnon lämmitystarve on kuusi kilowattia. Jos pumppu ei ole ainoa lämmitysmuoto, pienempikin teho riittää.
Ilmalämpöpumpuille on ilmoitettu nimellinen lämmitysteho, joka on tyypillisesti 4–8,5 kilowattia. Todellinen lämmitysteho kovalla pakkasella on alhaisempi.
”Tehontarpeessa on suuri ero, onko rakennus uusi vai 1960–1970-luvun talo. Tilan sokkeloisuus ja se, onko asunto yksi- vai kaksikerroksinen, vaikuttaa lämmön leviämiseen”, Motivan asiantuntija Teemu Kettunen kertoo.
Useammalla sisäyksiköllä saa lämmön jakaantumaan tasaisemmin. Yhteen ulkoyksikköön voi kytkeä kahdesta kolmeen sisäyksikköä.
”Kannattaa selvittää asennusliikkeen kanssa lämmön jakautuminen ja montako sisä- ja ulkoyksikköä kannattaa kohteeseen asentaa.”
Pahin skenaario on tilata alimitoitettu kone itse ja tilata joku vain asentamaan se.
”Kaikkien suurten valmistajien laitteet ovat hyviä, tärkeintä on niiden oikea mitoitus ja sijoittaminen. Siksi ammattilaisia kannattaa konsultoida”, Kettunen kertoo.
Pumppujen hyötysuhteet ovat parantuneet varsinkin pakkaskeleillä.
Laitteen energialuokka sekä jäähdytyksen ja lämmityksen hyötysuhteet selviävät laitteen energiamerkistä. Siitä löytyvät myös laitteen sisä- ja ulkoyksiköiden melutasot. Energiamerkintä perustuu Euroopan komission asetukseen 626/2011.
Juttu jatkuu taulukon jälkeen. Huomaathan, että tiedot ovat kahdella eri sivulla. Sivua pääset vaihtamaan oikean yläkulman nuolesta.
*Ilmainen lämpöenergia on teoreettinen arvo, joka on laskettu energiamerkin kylmän ilmanalan arvojen avulla.
Kylmässä ilmanalassa laitteen on lämmitettävä 2 100 tuntia vuodessa. Se kerrotaan lämmityksen mitoituskuormalla, joka Boschin 35-mallin kohdalla on 3,7 kW. Tulos on 7 700 kWh.
Kun tästä vähennetään energiamerkin ilmoittama sähkön kulutus (2 403 kWh), saadaan teoreettinen ilmainen lämmitysenergia 5 367 kWh.
Hyödyn arviointi
Laitteen energiatehokkuutta voi arvioida scopin eli seasonal coefficient of performance -arvon avulla. Se kertoo laitteen teoreettisen vuosihyötysuhteen. Luku tarkoittaa, montako kilowattia lämpöenergiaa pumppu tuottaa, kun sähköä on kulutettu kilowatti.
Suoran sähkölämmityksen scop-arvo on yksi, kun parhaille ilmalämpöpumpuille ilmoitetaan yli 5:n arvoja.
Scop on ilmastoalueriippuvainen ja se pätee vain sille ilmoitettuun ilmastoon. Esitteissä on yleensä ilmoitettu Keski-Euroopan arvo.
Pohjoisin ilmoitettu ilmasto on Helsinki, joten Suomessa kaikki sitä pohjoisempien asennusten hyötysuhde on ilmoitettua arvoa huonompi.
”En lähtisi ilmoitetuilla scop-luvuilla laskemaan, vaan käyttäisin laskennassa matalampaa arvoa. Pumppujen keskinäiseen vertailuun arvo sopii hyvin”, Kettunen kertoo.
Esimerkiksi katsauksessamme olevan Bosch CL7100i 50 -lämpöpumpun scop-arvo on 4,6 Keski-Euroopassa, Helsingin korkeudella se on 3,4. Lämmitysteho 15 asteen pakkasessa on 4,29 kilowattia, kun se on 25 pakkasasteessa 2,5 kW.
Pumpun hyötysuhde pakkasessa on silti sähköpattereita yli tuplasti parempi, mutta lämmitysteho ei yksinään enää riitä 100-neliöisen asunnon lämmittämiseen.
Saavutettava hyöty riippuu käytetystä lämmitysmuodosta. Suoralla sähkölämmityksellä säästö lämmityssähkössä on tyypillisesti 25–30 prosenttia.
”Helpoin arvioitava on suora sähkölämmitys, varaava lattialämmitys on jo vaikeampi. Jos on maalämmöllä toteutettu lattialämmitys, ilmalämpöpumpusta ei saa lämmityksessä hyötyjä, mikäli lämpökaivot ovat oikein mitoitetut”, Kettunen kertoo.
Lämpöpumppuyhdistyksen Hirvonen komppaa.
”Isojen toimijoiden pumpuissa ilmoitetut scop-arvot pitävät kutinsa. Pitää vain verrata saman ilmastoalueen arvoja keskenään”, Hirvonen kertoo.
Hyötysuhdetta pakkasessa voi arvioida cop-arvolla, joka kertoo hyötysuhteen tietyssä lämpötilassa, esimerkiksi –25 asteen pakkasessa.
”Tämä arvo pitää paikkansa, ja sitä voi käyttää vertailuun, jos saa kaikilta merkeiltä arvot samassa lämpötilassa”, Hirvonen kertoo.
Todellista hyötysuhdetta kuvaa sahalaitainen kuvaaja. Välillä hyötysuhde laskee, välillä nousee. Standardimittaustavan scop-arvoihin ei huomioida pumpun sulatustoimintoja.
Hirvonen on ollut tekemässä VTT:n kanssa ilmalämpöpumppujen simulointeja. Tutkimus julkaistiin vuonna 2016 ja siinä päädyttiin arvioon, että ilmalämpöpumppu tuottaa vuodessa 3 000 kilowattituntia.
”Pumppu on mutkikas mallinnettava. Kun ulkolämpötila laskee, pumpun hyötysuhde laskee ja talon energiantarve kasvaa. Omien mittauskokemusteni perusteella omakotitalossa ilmalämpöpumppu tuottaa 3 000–7 000 kilowattituntia vuodessa. Takaisinmaksuaika on neljä vuotta, jäähdytys tulee kaupan päälle”, Hirvonen kertoo.
Jäähdytys
Jäähdytyskäytön suositukset eivät juurikaan eroa lämmityskäytöstä. Hyötysuhteesta kertoo pumpun seer-arvo (seasonal energy efficiency ratio). Jos arvo on 8, yhden kilowatin sähkön syötöllä se jäähdyttää 8 kilowatilla.
Sähkön kulutus on pienempi jäähdytyksessä. Yksi kilowatti riittää noin 20 neliömetrin tilan jäähdytykseen eli neliömetriä kohti tarvitaan 50 wattia jäähdytystehoa.
”Sähkön kulutus on kesällä pienempi, koska sisä- ja ulkolämpötilan ero on pienempi kuin talvella”, Motivan Kettunen kertoo.
Talvella lämpötilaero on helposti yli 40 astetta, kesällä 32 asteen helteelläkin korkeintaan 10 astetta.
”Moni on kesähelteillä huomannut, että 25 astetta on miellyttävä sisälämpötila”, Kettunen kertoo.
Ilmalämpöpumppu poistaa sisältä kosteutta, mikä tekee ilman viileämmän tuntuiseksi, vaikka lämpötila ei laskisikaan.
Jos ilmalämpöpumpun hankkii vain jäähdytystä varten, kaksikerroksisessa talossa yksi sisäyksikkö kannattaa sijoittaa yläkertaan, koska viileä ilma virtaa alas.
Lämmityskäytössä yksikön on oltava alakerrassa, koska lämmennyt ilma nousee ylös.
Asennus
Ulkoyksikön asennuspaikkaa voi rajoittaa julkisivu ja lopulta kylmäaineputkien pituus. Pitkät putket kasvattavat häviöitä, käytännön maksimi on usein 25 metriä.
Yleensä ulkoyksikköä ei haluta lähelle makuuhuonetta tuomaan ylimääräisiä ääniä. Maahan kiinnitettynä siitä välittyy vähemmän melua asuntoon kuin seinäkiinnitteisestä versiosta. Seinäkiinnikkeisen version talon runkoon välittämiä ääniä voi vaimentaa sitä varten tehdyillä vaimentimilla.
Veden ohjaus on tärkeä. Talvella sulatusvedet voivat tehdä jääpatsaan. Kesällä sisäyksikkö kerää kondenssivettä, myös sen ohjaus ulos pitää varmistaa.
”Huolehdi, että asennusliikkeellä on Tukesin myöntämä kylmälaiteliiketodistus”, Kettunen kertoo.
Puhallus täysille
Riippumatta siitä, lämmitetäänkö tai viilennetäänkö, paras ilmalämpöpumpun hyötysuhde saavutetaan, kun puhallus on mahdollisimman korkealla teholla.
”Sillä, miten pumppua käyttää, on suurempi merkitys kuin scop-arvoilla. Mitä enemmän puhallinta piiskaa, sitä tehokkaammin lämpö siirtyy”, Hirvonen kertoo.
Jos ilma ei sisäyksikössä virtaa, ei lämpö siirry eikä leviä huoneistoon. Pumpun käytännön energiatehokkuutta rajoittaakin usein puhalluksen äänekkyys tai ilmavirta.
Usein sisäyksikön melutaso ratkaisee, miten kovalla puhallusta kehtaa pitää. Samassa tilassa oleskelu voi olla epämiellyttävää vedon tunteen vuoksi.
”Osassa pumppuja on anturi, joka paikallistaa ihmisen ja osaa suunnata ilmavirran pois ihmisestä tai valinnan mukaan nimenomaan ihmiseen”, Kettunen kertoo.
Joissain pumpuissa ilman tuloa voi ohjata kahteen suuntaan toisistaan riippumatta.
Sisäilman suodattamiseen on aktiivihiilen lisäksi tarjolla ionisaattoreita ja plasmapuhdistusta. Joissakin malleissa on jopa puheohjaus.
”Suomessa ei tule käyttää automaattiasentoa, vaan valita suoraan lämmitys- tai viilennyskäyttö. Keväällä aurinko voi lämmittää ja automatiikka voi ruveta viilentämään asuntoa”, Kettunen kertoo.
Uudet ominaisuudet
Paremmin varustelluissa ilmalämpöpumpuissa on etäohjaus.
Etäohjaus on kätevä kohteessa, jonka halutaan lämpiävän ennen sinne tulemista. Se kertoo myös mahdollisista vikatilanteista.
”Joissakin pumpuissa on peruslämmön pito 10–12 asteessa, jolloin ne soveltuvat kesämökkikäyttöönkin. Ilmalämpöpumppua ei suositella käynnistettäväksi, kun sisätila on pakkasella. Laite ei välttämättä siihen hajoa, mutta se rasittaa laitetta”, Kettunen kertoo.
Vaikka ylläpitolämpötoimintoa ei olisi, peruslämpö kannattaa yleensä silti hoitaa ilmalämpöpumpulla sen paremman hyötysuhteen vuoksi.
”Patterit taustalla on hyvä turvajärjestelmä, jos esimerkiksi lumipyryn takia ulkoyksikkö tukkiutuu”, Kettunen kertoo.
Etäohjauksen myötä myös pörssisähköohjaus on mahdollinen. Säästöä ei tule, jos muu lämmitys on ohjattu väärin. Näin käy, jos sähköpatterit lämmittävät kalliin sähkön aikana.
Oli pattereilla erillinen ohjaus tai ei, niiden termostaatit on asetettava useita asteita lämpöpumpun pyyntiä alhaisemmaksi.
Etäohjauksen voi saada vanhempaankin laitteeseen. Laitteessa voi olla liitäntäpaikka tai asian voi kiertää kaukosäätimen infrapunayhteyttä käyttämällä. Etäohjausta varten tarvitaan myös internet-yhteys, mitä pumppujen mukana ei tule.
Energiamerkki kertoo paljon
Vaikka saman ilmastoalueen lämpökertoimet kertovatkin paljon energiatehokkuudesta, pumpuista löytyy paljon muitakin arvoja. Ne löytyvät energiamerkistä.
”Pelkkä scop-arvo ei kerro kaikkea”, Scanofficen myyntipäällikkö Reijo Huurinainen muistuttaa.
Espoolainen Scanoffice on testauttanut edustamiaan ja kilpailijoiden ilmalämpöpumppuja VTT:lla, nykyisellä Eurofinsillä jo vuodesta 2007. Testiraportit löytyvät Scanofficen kotisivuilta.
Scanoffice on Mitsubishi Electric -ilmalämpöpumppujen maahantuoja. Sisaryhtiö Scanvarm edustaa Gree-ilmalämpöpumppuja.
Huurinaisen mukaan Suomessa tehtävä testaus antaa realistisemman kuvan pumpun toiminnasta kuin standardin mukaiset testit.
”Testeissä pumppuja ei ajeta maksimilämmitysteholla. 31 asteen sijaan pyyntilämpötila on 20 astetta. Se vastaa paremmin todellisuutta. Taustalla on myös lämmitystehon tarve, plussakelillä lämmitystä ei juurikaan tarvita.”
Huurinaisen mukaan hyvillä pumpuilla pärjää 15–20 pakkasasteeseen saakka, jos ilma vain leviää asunnossa.
”Testauksessa ei hyötysuhde näytä yhtä hyvältä kuin standardin mukaisessa testissä. Scop-arvo lasketaan neljän lämpötilapisteen avulla, testi tulostaa käyrän. Standarditestaus ei ota huomioon sulatusjaksoja, joiden aikana teho ja hyötysuhde laskevat.”
Energiamerkinnästä löytyy Pdesignh-arvo, joka kertoo mitoitetun lämpötehon kilowateissa. Pdesignc on taas jäähdytyksen mitoitusteho.
Eri merkit käyttävät eri mitoitustehoja, vaikka mallimerkinnän kokoluokka olisi sama.
”Silloin scop-arvot eivät ole vertailukelpoisia, koska niitä verrataan mitoitettuun lämpötehoon.”
Näin arvioit hyötyjä
Ilmalämpöpumpun vuotuista lämmitysenergiamäärää voidaan arvioida energiamerkistä löytyvien tietojen perusteella.
Laskentaa varten tarvitaan perustiedoksi vuotuinen peruslämmitystarve. Se on lämmityksen mitoituskuorman ja lämmitykseen käytetyn ajan tulo.
EU-asetuksessa se on lämmityksen aktiivitilan ekvivalentti tuntimäärä. Sen ajan yksikön on tuotettava lämmityksen mitoituskuorma (Pdesignh) vuotuisen peruslämmitystarpeen täyttämiseksi.
Kylmässä ilmastossa käytetään arvoa 2100 tuntia vuodessa ja se on sama kaikille ilmalämpöpumpuille. Loput tiedot haetaan energiamerkin kylmän ilmanalan sarakkeesta.
Jos lämmityksen mitoituskuorma on kuten oheisen energiamerkin eli 3,1 kilowattia, vuotuinen lämmön tuotto on 3,1 kW x 2 100 h = 6 510 kilowattituntia.
Lämpöähän saadaan vaikka sähköpattereista, joten tällä luvulla ei vielä voi arvioida energiatehokkuutta.
Kun mukaan otetaan energiamerkistä löytyvä vuotuinen sähkön kulutus, saadaan laskettua vuotuinen ”ilmainen” lämmitysenergia.
Energiamerkin mukaan se on 1 808 kWh, joten vuosittaiseksi ”ilmaiseksi” lämmitysenergiaksi tulee 6 510–1 808 = 4 702 kWh.
Vuotuinen säästö sähkön hinnalla 15 senttiä / kWh olisi 705,3 euroa.
Tämä laskenta on teoreettinen ja perustuu valmistajien ilmoituksiin. Pääasiallinen kerroin on valmistajan mitoitusteho (Pdesignh). Mitä suurempi teho on, sitä suurempi lämmöntuotto saadaan.
Valmistajien ei kannata ilmoittaa ylisuurta mitoitustehoa, sillä se laskisi ilmoitettua scop-arvoa.
Jos et löydä energiamerkintää valmistajan sivuilta tai esitteistä, voit etsiä sitä energiamerkintöjen eurooppalaisesta tuotetietokannasta.
Pumppuvalmistajien tavat merkitä laitteet järjestelmään vaihtelevat. Jotkut laitteet löytyvät suoraan tyyppimerkinnällä, toisia joutuu hakemaan sisä- tai ulkoyksiköiden mallimerkinnöillä.
