YTN toimii myös Eurooppa-tasolla
Noin 70 prosenttia työlainsäädännöstämme pohjautuu EU-direktiiveihin, joten Eurooppa-tason työelämäkehitystä on syytä seurata.
Ylempien toimihenkilöiden asemaan vaikuttavia EU-tason kysymyksiä tarkastellaan YTN:n kansainvälisten asioiden työryhmässä.
– YTN:n kv-ryhmän kokouksiin kutsutaan alustajia niin ministeriöistä kuin komissiostakin kertomaan kuulumiset ja kuulemaan YTN-liittojen näkemykset, YTN:n kv-ryhmän puheenjohtaja Jenni Karjalainen kertoo.
Juuri nyt YTN pyrkii vaikuttamaan työolodirektiiviin sekä perhevapaita ja omaishoitovapaita koskeviin komission esityksiin. Työolodirektiivillä pyritään vaikuttamaan nollatyösopimuksiin sekä selkeyttämään itsensätyöllistävien asemaa.
EU-sääntely vaikuttaa vahvasti myös työsuojeluun. YTN:ssä keskitytään erityisesti asiantuntijoiden kannalta tärkeään henkiseen työsuojeluun.
Karjalaisen mukaan Junckerin komission suhtautuminen ay-liikkeeseen on ollut myötämielisempää kuin aiempien komissioiden.
– Lähtökohtanahan unionissa on, että EU-alue on sosiaalisesti vastuullinen markkinatalous, jossa ihmisarvot ja eurooppalaiset arvot kohtaavat markkinatalouden arvot.
Sitä taas Karjalainen harmittelee, että Suomen hallitus on suhtautunut vähän nihkeästi yhteiseen sääntelyyn.
– Oma näkemykseni on, että standardien nouseminen heikoimmissa maissa – esimerkiksi oikeudet lomiin ja vanhempien vapaisiin – on etu myös maissa, joissa asiat ovat jo paremmalla tolalla.
YTN on toiminut parisen vuotta myös Brysselissä palkansaajajärjestöjen EU-edustustossa FinUnionsissa SAK:n ja STTK:n kumppanina Akavan jätettyä siellä paikkansa. FinUnionsin johtaja Aleksi Kuusisto ja asiantuntija Tiina Huotari hoitavat asioita Brysselissä ja raportoivat kotimaahan tuloksista.
– EU-tason kysymyksissä yhteistyö on oleellista, joten keskusjärjestöjen eroja on turha liioitella. Oleellista on, että palkansaajien oikeudet turvataan ja että työelämä on laadukasta ja osaamista kehittävää, Karjalainen toteaa.
YTN:n – ja palkansaajapuolen yleensäkin – resurssit EU-tason vaikuttamiseen ovat niukat.
– Verrattuna ruotsalaisiin palkansaajajärjestöihin satsaamme siihen varsin vähän. Myös työnantajaleiri on palkansaajia vahvemmin edustettuna Brysselissä, Karjalainen toteaa.
YTN-liitoista TEK ja Insinööriliitto kuuluvat kansainvälisiin teollisuus- ja palvelualojen liittoihin eli IndustriAll:iin ja UNI:iin (Union Network International). Nämä järjestöt tekevät monipuolista, pääosin toimialakohtaista vaikuttamistyötä.
YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki selkeyttäisi kv-vaikuttamista asemoimalla järjestöjen jäsenyydet uudelleen.
– Tulevaisuudessa haluaisin nähdä YTN:n IndustriAll:n ja UNI:n jäsenenä yksittäisten liittojen sijaan. Samoin toivoisin Akavan palaavan FinUnionsin jäseneksi ja osallistuvan siten kv-edunvalvontaan yhdessä SAK:n ja STTK:n kanssa.
Hankamäen mielestä järjestöt olisivat näin organisoituessaan profiilinsa, tavoitteidensa ja vaikuttavuutensa kannalta optimaalisessa asemassa.