Yritysyhdistys vie vaikka teatteriin

23.3.2017
|
Uutinen

Yritysyhdistys voi olla muutakin kuin sääntömääräinen vuosikokous. Yritysyhdistys Fukava meni teatteriin.

Jorma Tapola häärää Teatteri Kultsassa valojen kimpussa ja miettii, vetääkö Susi sisällä -näytelmä saliin yhtä paljon fukavalaisia kuin Fingerpori.

– Susi sisällä on kevyestä tulkinnasta huolimatta aika vakava...

Teatteriharrastaja, it-arkkitehti Tapola johtaa työpaikallaan Fujitsussa ylempien toimihenkilöiden yritysyhdistystä Fukavaa. Viime syksynä mies sai kuningasajatuksen: kutsunpa yritysyhdistysläiset koolle teatterin voimalla. Ensin kokoustetaan asiat, sitten katsotaan näytelmä, Fingerpori, ja sen jälkeen jutellaan. 

Konsepti toimi!

– Paikalle tuli kaksi kertaa tavallista enemmän väkeä. 

Helsingin Pitäjänmäessä pääkonttoriaan pitävään Suomen Fujitsuun perustettiin neljä vuotta sitten ylempien toimihenkilöiden yritysyhdistys Fukava. Se on yksi YTN:n 120 yritysyhdistyksestä. Fujitsusta ja Akavasta muotoutuneen nimen ideoi Tapola – ja perustava kokous hyväksyi.

Ajatus ylempien toimihenkilöiden yritysyhdistyksen perustamisesta virisi, kun YTN tuli sopimusosapuoleksi tietotekniikan palvelualan (Tipal) työehtosopimukseen. Tipalin tes koskee kaikkia Fujitsun työntekijöitä, henkilöstöryhmiä ei erotella. Fujitsulla on Suomessa kolmisenkymmentä toimipistettä ja noin 2 600 työntekijää. Tapola arvioi, että noin puolet henkilöstöstä luokiteltaisiin ylemmiksi toimihenkilöiksi.  

Mitä nyt?

Tapola on todennut, että ylempien toimihenkilöiden kiinnostus yritysyhdistystä kohtaan kasvaa, kun tilanne on työpaikalla niin sanotusti päällä. 

– Jos jotain työsuhteisiin vaikuttavaa tapahtuu, yritysyhdistyksen jäsenmäärä saattaa tuplaantua. 

Myös ahkera tiedottaminen lisää kiinnostusta – nälkä kasvaa syödessä, joten puheenjohtaja laittaa infoa menemään tiuhaan. 

Tapolan mielestä yritysyhdistys on ylemmille toimihenkilöille hyödyllinen monellakin tavalla. 

– Yritysyhdistys muodostaa yhden asteen jäsenistön, luottamusmiesten ja yritysjohdon välillä. Jos luottamusmiestä ei ole, yritysyhdistys voi olla toimielimenä työntekijöiden ja työnantajan välillä, mutta myös moottorina luottamusmiehen saamiseksi, Tapola määrittelee yhdistyksen roolia.

– Kun luottamusmiesasia on hanskassa, yritysyhdistys jää aktivoivaksi elimeksi. Se toimii kontaktipintana ja edistää verkostoitumista. Luottamusmiehelle yritysyhdistys on myös luontainen tukiryhmä.

Melkein kutsumustehtävä

Tapola on vahvasti mukana edunvalvontatehtävissä, sillä hän on Fujitsussa myös luottamusmies. 

– Lupauduin ensin vain varaluottamusmieheksi, mutta tässä sitä ollaan. 

Tapola tuntee päätyvänsä luottamustehtäviin jotenkin luonnostaan. 

Niin kävi jopa Saksassa. Tapola työskenteli yhdeksän vuotta Euroopan molekyylibiologian laboratoriossa ja toimi sielläkin luottona EMBL:n henkilöstön ja hallinnon välisessä yhteistyöelimessä. 

– Paikallinen sopiminen on viety tämänkaltaisissa kansainvälisissä organisaatioissa äärimmilleen; sairausvakuutuksesta eläkkeeseen, kaikki sovitaan paikallisesti. Jos yksimielisyyteen ei päästä, seuraava aste on ILOn Administrative Tribunal.

Harrastuskin seurasi maailmalle. Tapola pani EMBL:ssä pystyyn teatterikerhon ja ohjasi sinne kolme näytelmää.

Kun maksimipalvelusaika laboratoriossa tuli täyteen, Tapola hakeutui ensin Fujitsulle Helsinkiin, sitten Turkuun ja taas takaisin pääkaupunkiin.

Valoja ja varjoja

Näyttämötaide on kiinnostanut Jorma Tapolaa aina. Nyt into kohdistuu 
valaistussuunnitteluun.

Turussa virisi harrastelijanäyttelijä Tapolan kiinnostus teatterivalaistukseen. Sikäläisessä harrastajateatterissa oli valopöytä ja -ohjelmistot, mutta kukaan ei osannut niitä käyttää. 

Tapola otti laitteiston haltuunsa – ja innostui.

– Halusin oppia lisää, joten luin alan teoriaa. Shelleyn A Practical Guide to Stage Lighting oli valaiseva.

Kun Tapola saa castingissa kiinnityksen valaistussuunnittelijaksi, hän lukee näytelmätekstin, käy kuuntelemassa lukuharjoituksia, aistii tunnelmaa – ja luo näytelmän valot ja varjot.

Hänen valaistuksena ovat keränneet teatteripiireissä myös kiitosta: Tapola on tosi hyvä! teatterituottaja kuiskaa toimittajalle lämpiössä.  

Keltanokasta asiantuntijaksi

Kymmenisen vuotta Fujitsussa it-projekteissa työskennellyt Tapola käyttää tällä hetkellä työajastaan luottamusmiestehtäviin lähes kolmanneksen. Yritysyhdistyksen vaatimat tehtävät hoituvat iltaisin ja viikonloppuisin. 

Ajan lisäksi luottamustoimet vaativat paksua nahkaa.

– Neuvotteleminen on raakaa työtä, eivätkä tulokset aina miellytä kaikkia. Siihen on totuttava, Tapola toteaa. 

Luottamusmiehiä Suomen Fujitsulla on seitsemän, edustettavat ovat kaikista henkilöstöryhmistä, koska tes on yhteinen.  

Henkilöstöedustajan taitojaan Tapola on hionut lukuisilla YTN:n luottamusmieskursseilla. 

– Nyt sen tietää, mikä keltanokka sitä oli ensimmäisissä yt-neuvotteluissa. Neuvottelutaitojen lisäksi olen oppinut tulkitsemaan yritystoiminnan tilastodataa ja tunnuslukuja entistä paremmin.  

Raskaimpia tilanteita Tapolalle ovat olleet irtisanomisiin johtaneet yt-neuvottelut.  

– Välillä on ottanut koville, kun tietää asioita, joista ei vaitiolovelvollisuutensa takia voi kuitenkaan puhua.  

– Hyvää on kuitenkin se, että Suomen Fujitsulla ay-toimintaa ja Fukavaa on opittu arvostamaan. 

Tapolan mielestä työehtosopimukset ovatkin myös työnantajan etu. 

– Korostan aina sitä, että henkilöstön hyvinvointi näkyy yrityksen menestyksenä. Kun väki voi hyvin, firmallakin menee hyvin.

– Henkilöstön hyvinvointi näkyy yrityksen menestyksenä, Jorma Tapola sanoo.

Näin YTN-yritysyhdistys toimii

YTN:n Vuoden yritysyhdistyksiksi valittujen toimintaa on kuvailtu muun muassa näin:

  • Kuumimmassakaan vaiheessa yritysyhdistys ei ole menettänyt keskustelu­yhteyttä työnantajaan, jonka kanssa yhteistyö on muutenkin sujunut sangen hyvin.
  • Yritysyhdistys on hoitanut hienosti paikallista edun­valvontaa ja ollut luottamusmiehen tukena.
  • Yritysyhdistys on järjestänyt erilaisia tilaisuuksia jäsenilleen, mutta hoitanut erinomaisesti myös yt-­neuvotteluja.

Lähde: www.ytn.fi

Myös yli­­opistoissa, kunnissa ja valtiolla on paikallis­toimintaa tekkiläisten tukena

TEKillä on yliopistoyhdistykset Aalto-yliopistossa, Tampereen teknillisessä yliopistossa, Turun yliopistossa, Åbo Akademissa, Oulun yliopistossa ja Vaasan yliopistossa. Lisäksi tekkiläisten edustajana yliopistosektorilla toimii Laboratorioinsinöörien valtakunnallinen yhdistys.

Yliopistoyhdistykset ajavat yliopistoissa työskentelevien tekkiläisten etua paikallisissa neuvotteluissa ja palkkausasioissa. Ne ovat myös tekkiläisen luottamusmiehen tukena. Yliopistoissa työskentelee noin 3 000 tekkiläistä, joista Aallossa noin tuhat.

Yliopistoyhdistykset kokoontuvat vuosittain muun muassa yhteiseen seminaariin. Tämänvuotinen seminaari on maalis-huhtikuun vaihteessa Turussa. Aiheina ovat muun muassa muutos ja muutoksen johtaminen, yhteistoiminta ja yliopistojen ja yritysten yhteistyö. Lisäksi tutustuminen Meyerin telakkaan. 

 

Kunta-TEKillä on paikallis­osastot Helsingissä, Lahdessa, Vantaalla, Oulussa, Lappeenrannassa, Pohjois-Savossa ja Tampereen seudulla.

Paikallisosastot järjestävät tilaisuuksia ja tapahtumia, joissa käsitellään ajankohtaisia työmarkkina-asioita ja edunvalvontakysymyksiä. Tilaisuuksissa on useimmiten paikalla asiantuntija TEKistä. Ohjelman lomassa on mahdollisuus keskusteluihin ja verkostoitumiseen. Paikallisosastot toivottavat kaikki kuntasektorilla toimivat tekkiläiset tervetulleiksi paikallisosastotoimintaan.   

 

Valtiosektorilla tekkiläisiä yhdis­tyksiä ovat ainakin Patentti­hallinnon diplomi­insinöörit ry, Puolustusvoiminen Diplomi-­insinöörit PVDI ry, Säteilyturvakeskuksen Insinöörikunta ry, Työsuojelu­hallinnon diplomi-­insinöörit ry, Tekes TEK ry, Tie­hallinnon Akateemiset ry sekä VTDI – Valtion tutkimusalojen diplomi-insinöörit ry ja Ympäristö­ministeriön Tekniikan Akateemiset YTEK ry.  

Toiminta on samankaltaista kuin kuntasektorilla. 

 

Avainsanat: