Yliopistorankingit kertovat vain osatotuuden

|
Uutinen
Kuuntele

Jälleen tänä syksynä useat kansaväliset vertailut ovat laittaneet yliopistoja paremmuusjärjestykseen. Mitä rankinglistat oikein kertovat ja miten niihin pitäisi suhtautua?

Yritysten ja yliopistojen kokoamilla listoilla yliopistot asetetaan vuosittain paremmuusjärjestykseen erilaisten kriteerien perusteella. Eri rankingeissa painotetaan muun muassa tieteellisten julkaisujen ja sitaattien määrää, työnantajien ja asiantuntijoiden arvioita sekä opetusympäristöä.

Ranking-buumin aloitti Shanghain lista, joka tunnetaan virallisesti nimellä Academic Ranking of World Universities (ARWU).

– Shanghain listassa on kaikkein vähiten erilaisia mittareita. Tutkimuksen laatua arvioitaessa huomioidaan etenkin Nobel-palkinnot, Fields-mitalit ja Nature and Science -lehden julkaisut, kertoo TEKin korkeakoulupolitiikkaan erikoistunut asiamies Juhani Nokela.

– QS-yliopistovertailu ja Times Higher Education ovat samantyyppisiä, ja ne korostavat tieteellisiä julkaisuja ja sitaatteja. Lisäksi asiantuntijat arvioivat kyselyssä arvostetuimpia yliopistoja. Leidenin tutkimus on puolestaan kaikkein puhtaimmin tutkimuspainotteinen, Nokela jatkaa.

Opetuksen laatua ei huomioida

Nokelan mukaan rankinglistoja ei kannata tarkastella liian mustavalkoisesti. Tulokset painottavat erityisesti tutkimusta.

– Sen vuoksi tutkimusyliopistot pärjäävät vertailuissa hyvin. Paremmuuslistoista ei selviä, minkä tasoista opetusta yliopistoissa annetaan, vaikka joissakin listoissa sitä on tutkittu opettaja-opiskelija-lukumäärällä.

Koska tutkimukset vertailevat koko yliopistoja keskenään, yksittäiset huippuyksiköt eivät erotu joukosta.

– Toisaalta hyväkään sijoitus ei takaa, että kaikki yliopistossa tehtävä tutkimus on huippulaatuista tai kaikki toimijat ovat hyviä.

Suomalaiset pärjänneet kohtuullisen hyvin

Nokelan mielestä suomalaisyliopistot ovat pärjänneet rankinglistoilla kohtuullisen hyvin, vaikka eivät olekaan keikkuneet aivan listojen kärkipaikoilla.

– Suomalaiset yliopistot ovat pärjänneet vertailuissa erinomaisesti, kun tulokset suhteutetaan asukaslukuun. Tekniikan alan yliopistoista Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Turun yliopisto ja Åbo Akademi ovat päässeet erilaisille listoille.

– Koska Aalto-yliopiston brändin rakentaminen on vielä kesken, rokottaa se sijoituksia esimerkiksi mainevertailussa. Kun TKK vaihtoi nimensä Aalloksi, tippui sijoitus heti sata sijaa alaspäin. Myös pienellä tekniikan yliopistolla on vaikea menestyä näissä vertailuissa.

Vaikka vertailuista kohistaan joka vuosi, Nokela ei usko, että ne vaikuttaisivat hirveästi yliopistojen jokapäiväiseen toimintaan.

– Vertailut ovat osa brändin luontia, ja niillä saa paljon näkyvyyttä. Sen sijaan yliopistojen rahoitusjärjestelmän erilaiset mittarit vaikuttavat suoremmin toimintaan, koska niiden avulla jaetaan rahaa. 

Tekniikan alan opetusta antavien yliopistojen rankingsijoitukset 2013

QS World University Rankings (kaikki yliopistot)

  • 196 Aalto-yliopisto
  • 205 Turun yliopisto
  • 253 Oulun yliopisto
  • 431–440 Tampereen teknillinen yliopisto
  • 451–460 Åbo Akademi

QS World University Rankings (tekniikan alan sisäinen ranking, mukana tekniikan alalta saatavat vertailuarvot)

  • 74 Aalto-yliopisto
  • 186 Helsingin yliopisto
  • 201 Tampereen teknillinen yliopisto
  • 256 Oulun yliopisto
  • 339 Åbo Akademi
  • 345 Turun yliopisto

Times Higher  Education university ranking (kaikki yliopistot)

  • 301–350 Aalto-yliopisto

Academic Ranking of World Universities (ARWU) eli Shanghain lista (kaikki yliopistot)

  • 301–400 Oulun yliopisto
  • 301–400 Turun yliopisto

Leiden Ranking (kaikki yliopistot)

  • 297 Aalto-yliopisto
  • 341 Turun yliopisto
  • 378 Oulun yliopisto