Suomi kaipaa uudistamista. Valtiontalouden sopeutustarpeesta käytävä huutokilpailu on vaalipäivän lähestyessä yltynyt. Polttava kysymys on, onko tarpeen leikata ja jos on, miten paljon ja mistä.
Varmaa kuitenkin on, että Suomi ei pelkillä leikkauksilla nouse, vaan tarvitsemme muitakin uudistuksia. Yksi sellainen on verotuksen uudistaminen.
MÄÄRITELLÄÄN ENSIN TAVOITTEET
Verotus vaikuttaa merkittävästi yritysten kilpailukykyyn ja talouden dynaamisuuteen. Varsin usein verotuksella aiheutetaan hallaa esimerkiksi yritystoiminnalle. Hankaluutena kuitenkin on, että tarvitsemme jatkossakin runsaita verotuloja, sillä väestö ikääntyy ja huoltosuhde heikkenee Euroopan nopeinta tahtia.
Veroasteen alentamiseen meillä ei siis ole varaa, mutta verotus voitaisiin toteuttaa järkevämminkin.
Suomessa keskustelu verotuksesta ajautuu usein nahisteluksi yksittäisistä veromuodoista. Insinöörilähtöisesti pidän järkevämpänä, että ensin määritellään tavoitteet verotukselle ja sen jälkeen pyritään mahdollisimman tehokkaasti kohti näitä tavoitteita.
Verotuksella on Suomessa kolme keskeistä tehtävää:
- julkisen sektorin rahoitus
- tuloerojen tasaaminen
- kulutuksen ohjaaminen haittojen, hyötyjen ja ekologisuuden perusteella
Kaikkien näiden toteuttaminen on haastavaa kansainvälistyvässä maailmassa, sillä pääomat liikkuvat vapaasti eikä ansiotulojen ja pääomatulojen välinen rajakaan ole enää niin selkeä kuin joskus ennen.
Tehokkuuden kannalta on ongelmallista, että työn ja yrittämisen suhteellisen korkea verotus haittaa taloudellista toimeliaisuutta, vaikka se tekeekin varsin hyvää työtä tuloerojen tasaamisessa.
Ongelmia on myös kulutuksen ohjaamisen kanssa. Elinkeinorakenteen muutos esimerkiksi edellyttäisi maan sisäistä muuttoliikettä. Sitä kuitenkin on osittain myös verotuksellisesti padottu omistusasumisen hellämielisen verokohtelun muodossa. Myös polttoaineverotuksen päästöosuus sallii sen, että runsaspäästöiset polttoaineet nauttivat varsin kevyttä verokohtelua.
TOTEUTETAAN KOKONAISVALTAINEN UUDISTUS
Siksi tarvitsemmekin kokonaisvaltaisen veroreformin, jossa työn ja yrittämisen verotusta kevennetään.
Tämä on nykytilanteessamme luonnollisesti kompensoitava korottamalla veroja toisaalla. Tätä logiikkaa voitaisiin toteuttaa esimerkiksi seuraavan kaltaisilla toimenpiteillä:
- Korotetaan arvonlisäveroja muun muassa yhtenäistämällä verokantoja.
- Parannetaan työn kannustimia sekä kompensoidaan arvonlisäverojen korotus alentamalla ansiotulojen verotusta.
- Varmistetaan, että yrittäjäriski kannattaa ottaa. Yhteisö- ja pääomatuloverotuksen täytyy yhteensä taata yrittäjälle palkansaajaa matalampi veroaste.
- Kannustetaan piensijoittamiseen säätämällä pienet pääomatulot verovapaiksi esimerkiksi 2000 euroon asti.
- Tervehdytetään asuntomarkkinoita poistamalla asuntolainojen verovähennysoikeus.
- Korotetaan polttoaineverojen päästöosuutta ja vapautetaan päästöttömät autot autoverosta.
Verotuksen kokonaisvaltainen uudistaminen ei tietenkään ole mikään muutaman kohdan taikatemppu. Se vaatii tuekseen perinpohjaiset laskelmat ja selvitykset.
Nämä esimerkit kuitenkin kuvaavat sitä suuntaa, johon meidän tulee kehittää verotustamme. Toivottavasti tämä suunta tulevalla vaalikaudella myös otetaan.
Kirjoittaja on viestintäasiantuntija, sivutoiminen yrittäjä ja tuleva tuotantotalouden diplomi-insinööri.