Valtaoja villitsi Tekniikan päivillä

Tampereen teknillisen yliopiston 50-vuotisjuhlan kunniaksi Tekniikan päivien tämän vuoden päätapahtuma järjestettiin Tampereella. Tekniikan akatemia TAF järjestää Tekniikan päivät vuosittain yhteistyössä yliopistojen kanssa.

Tampereen tapahtuman suvereenein esiintyjä, avaruustähtitieteen emeritusprofessori  Esko Valtaoja osasi totisesti ottaa yleisönsä.

Finlaysonin TR 1:n suuri sali oli revetä yleisöstä, ja osa jouduttiin tilanpuutteen takia käännyttämään ovelta. Ne onnelliset, jotka saliin mahtuivat, palkitsivat Valtaojan esityksen – sekä ennen että jälkeen – raikuvilla, kauan kestävillä suosionosoituksilla.

Seisaalleen ei yleisö sentään noussut, vaikka sekään ei ollut kaukana.

Finlaysonin TR 1:n suuri sali oli revetä yleisöstä
Esko Valtaojan esityksen alkaessa.

Valtaojan sanoma, jota hän julisti monin esimerkein, oli kaikessa yksinkertaisuudessaan seuraava: tiedotusvälineet ovat hukanneet suuren kuvan ihmiskunnan huikeasta edistyksestä tarjotessaan yleisölle vain ikäviä uutisia päivänkohtaisista ongelmista.

– Kaikki tuntevat Maon ja Hitlerin, jotka ovat saaneet aikaan muutaman kymmenen miljoonan ihmisen menehtymisen. Juuri kukaan ei kuitenkaan tunne – kiitos median – vihreän vallankumouksen isää Norman Borlaugia, vaikka hänen ansiostaan maailman viljantuotanto on kasvanut niin, että sadat miljoonat ihmiset ovat pelastuneet nälkäkuolemalta.
 

Tiesitkö, että äärimmäinen  köyhyys vähenee ripeästi?

Valtaoja innostui pieksemään median synnyttämää tietoisuutta oikein olan takaa:

– Tutkimusten mukaan 3/4 meistä kuvittelee äärimmäisen köyhyyden lisääntyvän maapallolla ja vain 10 prosenttia tietää, että se päin vastoin vähentyy.  Ja 5 prosenttia tuntee oikean vastauksen: se vähenee ripeästi.

Valtaoja muistutti, että ihmiskunnan historiassa BKT mateli lattian rajassa, kunnes se teollisen vallankumouksen ansiosta 1700-luvun lopulla lähti rajuun nousuun ja nousu on vain kiihtynyt niin, että käyrä menee pian katsota läpi.

– Media hokee lamasta, vaikka nykyinen lama on vain pieni ryppy jyrkästi ylöspäin sojottavassa maailman BKT-käyrässä!

– Eivät sotapäälliköt, vaan tiedemiehet ovat muuttaneet maailmaa.  Ja aina vain paremmaksi!

Ensin edistystä toi Valtaojan mukaan maanviljelys, sitten teknologia ja teollistuminen ja nyt tieto, joka on pelastava maailman.

– Maabrändiä mietitään ja koulutuksesta leikataan, vaikka tietoon pitäisi sijoittaa. Viittaukset suomalaistiedemiesten artikkeleihin ovat laskussa, patenttihakemukset ovat laskussa ja huipputeknologian vienti on laskussa. Ei Suomi vuonna 2100 pärjää laivanrakennuksella tai sellutehtailla, niin tärkeitä kuin ne ovatkin.  Tarvitaan cleantechiä, aurinko– ja fuusioenergiaa, geeniteknologiaa.
 

Tietotyö muutta työn luonnetta vallankumouksellisesti

Tekniikan päivien neljään päivään rinnakkaisohjelmineen mahtui huikea määrä esityksiä. TEK-verkkolehti oli kuulolla tietotyöhön ja tietoturvallisuuteen liittyvissä sessioissa.

Dosentti, FT Patrik Floréen Helsingin yliopistosta tarkasteli esityksessään tietoa.  Hänen mielestään nykyistä tietotyön vallankumousta voidaan perustellusti verrata 1700-luvun teolliseen vallankumoukseen.

– Tietotekniikan huikeasta kehityksestä kertoo, että vuonna 2011 IBM:n tekoälyjärjestelmä voitti ihmiset tietokilpailussa, jossa oli määrä keksiä oikea kysymys tiettyyn vastaukseen.  Tämä todistaa, että tietokoneelle on käyttöä muissakin kuin rutiinitöissä.

Tietotyöläisten elämä muuttuu Floréenin mukaan freelanceriuden ja projektiluonteisen yrittäjyyden suuntaan.  Usein he eivät käytä enää firman koneita tai sovelluksia vaan omiaan. Tietotyöläisten kirjo kasvaa, he ovat entistä kansainvälisempiä, ikärakenteeltaan heterogeenisempia ja heidän työnsä ja vapaa-aikansa välinen raja hämärtyy.

Floréen kertoi tutkimuksesta, jonka mukaan lähes 2 000 asiantuntijan gallupissa 52 prosenttia oli sitä mieltä, että robotisaatio ja automaatio lisäävät työtehtäviä kun taas 48 prosentin mielestä ne vähentävät työpaikkoja.

– Itse kuulun tuohon 52 prosenttiin, luennoitsija ilmoitti.
 

Ihmisellä vielä paikka koneiden internetissä

Toimitusjohtaja, DI Kaija Pöysti kysyi luennossaan filosofisesti, onko ihmisellä roolia koneiden internetissä.

Pöysti löysi koneiden internetistä plussia ja miinuksia. Se tuottaa säästöjä kun koneet tekevät työt, auttaa parantamaan tuottavuutta, synnyttää uusia tuotteita ja palveluja sekä antaa valtavasti uusia mahdollisuuksia pienille yrityksille. Toisaalta automatisaatio ja robotiikka synnyttävät ongelmiakin. Työllisyys heikkenee, ja kun maailman väkiluku kasvaa miljoonalla viiden päivän välein, on pulma todellinen: mitä ne miljoonat tekevät työkseen.

– Mitä tekevät lakitoimistojen sopimusjuristit, jos kone pystyy tuottamaan sopimustekstejä, kun siihen syötetään dataa ja analytiikkaa?

Ihmisellä on Pöystin mukaan kuitenkin vielä pitkään oma paikkansa koneiden internetissä.

Kaija Pöystin optimistinen viesti oli: don´t panic!

Tietoturvallisuutta muistettava ajatella myös mobiililaitteissa

TkT Jaakko Paavola Tampereen teknillisestä yliopistosta puhui mobiiliturvallisuudesta. Hän muistutti, että ei vain henkilökohtaisten tietokoneiden vaan myös mobiililaitteiden tietoturva on järjestettävä asianmukaisesti. Ohjelmat on päivitettävä ja käyttöoikeuksien antaminen kannattaa harkita tarkkaan. Sovellukset, joita ei käytä, on syytä poistaa.

– Haittaohjelmat voivat ottaa käyttöön mobiililaitteen kameran ja muut sensorit, Paavola huomautti.

Ja kun mobiililaite aikanaan laitetaan kierrätykseen, tulisi siitä Paavolan neuvojen mukaan ottaa muistikortti pois, palauttaa tehdasasetukset ja sitä ennen vielä salattava tiedostot.

Professori Jukka Röning Oulun yliopistosta käsitteli myös tietoturvallisuutta, mutta laajemmasta näkökulmasta: hänen aiheenaan oli kyberturvallisuus.  Hänen mukaansa "kaikki isot valtiot" rekrytoivat sadoittain ammattitaitoisia hakkereita kehittämään hyökkäykseen kykeneviä ohjelmistoja.

Samaa harrastavat myös rikolliset, jotka saattavat lukita laitteet  ja vaatia lunnaita niiden uudelleen käynnistämiseksi.

– USA:ssa jopa poliisin yksiköt ovat joutuneet maksamaan lunnaita hakkereille.