Työstä on tärkeää saada palautetta
|
Uutinen
Kirjoittaja(t):
Katariina Rönnqvist
|
Kuvaaja:
Helena Hagberg
Verkkopalveluihin erikoistuneessa Wunderissa kiitokset annetaan halauksin. Toimitusjohtaja Joonas Kimingin mukaan yllättävä järjestelmä toimii.
Joonas Kiminki kaivaa kännykän taskustaan ja huikkaa työkaverilleen:
– Hei kiitos kun autoit tän valokuvan kanssa, laitan sulle heti halauksen!
Wunderin toimitusjohtaja avaa yrityksen halaus-appin ja etsii tippuvalikosta työkaverin nimen. Avoimeen kenttään hän naputtaa parilla sanalla halauksen syyn – ja valmista tuli. Yksi Kimingin viidestä viikoittaisesta halauksesta on annettu.
Verkossa toimivia sovelluksia, kuten Ruutu.fi ja Vauva.fi, tekevässä Wunderissa on ollut halauksilla annettavan palauteen järjestelmä käytössä nyt kolme vuotta. Jokaisella on viikossa viisi halausta, jotka hän voi antaa työkavereille tai lahjoittaa vaikka hyväntekeväisyyteen. Jos halauksia ei viikon aikana anna, ne vanhenevat. Halaus annetaan kännykkäsovelluksella tai selaimella nimettömänä. Jokaisesta halauksesta yritys maksaa sen saajalle noin seitsemän euron bonuksen riippuen yrityksen taloudellisesta menestyksestä.
– Se on porkkana, jolla kannustamme työntekijöitä antamaan positiivista palautetta toisilleen, Kiminki kertoo.
Palautetta saa antaa millä perusteella haluaa. Puolet Wunderissa annettavista halauksista tulee työsuorituksista, kuten hyvin hoidetusta projektista. Noin kolmasosa halauksista on henkilökohtaisia: kiitetään kyydistä kotiin tai aamukahvin keittämisestä. Joku kehuu hienoa villapaitaa ja joku kiittää työkaveria, joka kuunteli, kun stressasi.
– Ihmiset saavat bonusta siitä, kun he tekevät muille hyviä asioita. Järjestelmä muistuttaa antamaan positiivista palautetta. Negatiivinen palaute löytää perille ilman järjestelmääkin.
Kiminki kertoo, että Wunderissa työntekijöillä on paljon deadlineja ja työ on luonteeltaan hektistä.
– Harvoin konsultilla on leppoisaa. Tällaisessa työssä palautteen ja kiitoksen merkitys korostuu.
Kolmessa vuodessa halauksia on annettu 20 000. Vaikka järjestelmässä on mukana raha, väärinkäytöksiä ei ole havaittu.
– Jos joku haluaa väkisin nuoleskella tuomalla kakkua ja kahvia toisille joka päivä, niin ei se ole maailman pahin asia. Ainoa, mikä on kiellettyä, on halauksenvaihtosopimukset.
Halausjärjestelmän avulla Kiminki on saanut toimitusjohtajana tärkeää tietoa yrityksestä ja sen työntekijöistä.
– Näkee helposti, paljonko myyjät ovat myyneet tai konsultit laskuttaneet. Halausjärjestelmän avulla näen myös sen, miten hyödyllisiä etätyössä olevat tai hiljaisemmat ahertajat ovat. Siitä, että on avuksi muille, voi saada yhtä lailla bonusta kuin hyvistä myyntiluvuista.
Kutosella bonukset maksuun
Kun Wunder perustettiin seitsemän vuotta sitten, siellä oli käytössä perinteinen bonusjärjestelmä. Henkilöstölle maksettiin puolivuosittain hyvästä suoriutumisesta.
– Se oli teennäinen ja vanhanaikainen järjestelmä, Kiminki sanoo.
Ongelmana oli, että bonuksia osattiin odottaa eikä kaikissa tehtävissä onnistumista ollut helppo mitata. Kimingin mukaan bonus tuntuu bonukselta vasta, jos ei tiedä, koska se tulee.
Vuonna 2011 bonukset lisättiin suoraan henkilökunnan palkkaan. Vuonna 2013 otettiin käyttöön halausjärjestelmä.
– Sovelsimme netistä löydettyä esimerkkimallia. Tein ensimmäisen version vartissa Google-lomakkeelle.
Palautteen yksiköksi valittiin halaus, koska järjestelmän haluttiin olevan palaute- eikä palkitsemislähtöinen. Järjestelmä kerää halaukset ja Kiminki lähettää ne muutaman viikon välein henkilökohtaisesti jokaiselle. Hän kirjoittaa sähköpostin saatteeksi omat terveisensä.
– Siitä näkee, että olen lukenut palautteet. Koitan lähettää halaukset synkkänä sadepäivänä tai viikon lopuksi piristyksenä. Olenkin saanut kiitoksia, että ”olipa tosi tiukka viikko, mutta tästä palautteesta sain hulluna lisää energiaa”.
Halausbonuksia ei makseta säännöllisesti. Kerran kuussa Wunderissa heitetään noppaa. Jos silmäluku on kuusi, bonukset maksetaan seuraavassa palkassa. Muuten maksumahdollisuus siirtyy seuraavaan kuuhun, jolloin noppaa heitetään kaksi kertaa. Todennäköisyys bonuksien maksamiselle kasvaa.
Keskimäärin jokainen saa halausbonuksia tuhat euroa vuodessa.
– Kuten bonusten ideaan kuuluu, ne eivät jakaannu tasaisesti, Kiminki tarkentaa.
Järjestelmän halaukset ovat virtuaalisia. Halataanko Wunderissa ikinä perinteisellä tavalla?
– Kyllä täällä halataan, mutta se on vapaaehtoista. Olisi aika kiusallista, jos firma pakottaisi siihen.
Miksi palaute työstä on tärkeää? |
Työterveyslaitoksen työterveyspsykologi Heli Hannosen mukaan työstä saatava palaute liittyy työhyvinvointiin. Jos voi kokea onnistuvansa ja nähdä, hoitiko työt hyvin, se lisää työn mielekkyyttä. Jos työstä ei tätä näe, se lisää päivittäistä kuormitusta. – Tällöin asiakkaalta, työkaverilta tai esimieheltä saatu palaute on erityisen tärkeää. Esimerkiksi puuseppä näkee huonekalusta, onnistuiko se. Tekniikan akateemisten työ liittyy usein abstrakteihin kokonaisuuksiin, joista on vaikea saada onnistumisen kokemuksia, Hannonen sanoo. Hannosen mukaan palautteen antaminen on myös arvostamisen osoittamista. Se lisää vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä töissä. – Palautteen avulla työntekijä voi korjata työsuoritustaan. Palautteen ja arvostuksen puute laskee motivaatiota ja lisää pahoinvointia. Hannosen mukaan varsinkin myönteiselle palautteelle olisi suomalaisilla työpaikoilla tilaa. – Kiitosten ja kehujen mielletään helposti kuuluvan juhlapuheisiin, mutta arjessakin tuntuu hyvältä, jos joku huomaa hyvin tehdyn työn. Palautteen on Hannosen mukaan oltava suhteessa tehtyyn työhön ja oikeudenmukaista. Se on annettava tuoreeltaan ja konkreettisesti. Hän antaa pari vinkkiä:
 Heli Hannonen työterveyspsykologi Työterveyslaitos |
Päivi Kupias ja Raija Peltola: Miten palaute kannattaa ottaa vastaan? |
- Muista, että palaute liittyy työrooliisi, eikä uhkaa koko minuuttasi. - Ota palaute rohkeasti vastaan ja tutki sitä: tunnistatko itsesi?
- Suhtaudu itseesi lempeästi. Uskalla heittäytyä oppimaan palautteen perusteella. - Sulattele ja tutki. |
Miten antaa ja saada palautetta töissä? |
– Suomalaisilla työpaikoilla tarvitaan avoimempaa keskustelukulttuuria, Raija Peltola sanoo. – Ja palautekulttuuria, jossa voi antaa ja vastaanottaa palautetta turvallisessa ilmapiirissä, Päivi Kupias lisää. Kaksikon omistama Tevere Oy valmentaa muun muassa työyhteisöjä. Peltola ja Kupias ovat valmentajia, työnohjaajia ja coacheja. He ovat kirjoittaneet kirjan Onnistu palautteessa yhdessä Paula Salorannan kanssa. Peltola tunnistaa tilanteen, jossa työntekijät saavat vähemmän palautetta kuin haluaisivat. Hänen mukaansa kuka tahansa voi työpaikalla tehdä aloitteen palautteen antamisesta. – Asian voi ottaa puheeksi esimiehen kanssa ja kertoa, että olisi kiva kuulla, miten tiimillä menee. Kupiaksen mukaan ajatellaan usein, että palautetta on syytä antaa vasta sitten, jos menee huonosti. – Mutta silloin asioihin ei ehkä enää uskalleta puuttua. Korjaavan palautteen pohjalle tarvitaan luottamusta. Myönteinen palaute luo ilmapiirin, jossa uskaltaa ottaa asiat puheeksi. Kupias ja Peltola painottavat, että palautteen antaminen ei ole vain esimiehen velvollisuus tai oikeus. Ja esimiehellekin voi antaa palautetta. Sekä palautteen antajan, että sen vastaanottajan on hyvä muistaa, että palaute ei ole ehdoton totuus. – Palaute on hyvä antaa toiveen muodossa. Silloin tuo ilmi, että kyseessä on oma näkökulma asiaan. Toisaalta palaute on hyvä ottaa vastaan tutkittavana asiana. Ei sitä kaikkea tarvitse sellaisenaan niellä, Kupias kehottaa. – Palaute on kuin vieras, jota ei tarvitse päästää porstuaa pidemmälle, Peltola kuvailee. Peltolan mukaan on tärkeää, että työpaikalla on selkeästi määritelty jokaisen tehtävät ja vastuut. Tällöin myös palautteelle on perustelut. Kupias ja Peltola kehottavat välttämään palautteen antamista toisen ihmisen ominaisuuksista. Tämä pätee myös positiivisiin määritelmiin. – Viime aikoina olemme jutelleet paljon siitä, voiko ihminen joutua positiivisten määrittelyjen vangiksi. Jos aina kehutaan, että sinäpä olet jaksavainen ja tarkka, niin se voi olla myös ansa, Kupias sanoo.  Raija Peltola valmentaja, työnohjaaja, coach (PCC) Tevere Oy  Päivi Kupias valmentaja, työnohjaaja, coach (PCC) Tevere Oy |
Kupias ja Peltola: Miten korjaavaa palautetta annetaan? |
|
Yli 40 % TEKin työmarkkinatutkimukseen 2015 vastanneista koki, että ei saa riittävästi palautetta omasta työstään. |