Työ mullistuu, mutta sen merkitys säilyy
Oppivia robotteja ja tekoälyä, mutta myös enemmän empatiaa ja omaa ajattelua. Näin futuristit visioivat vuoden 2040 työelämää SuomiAreenassa.
TEKin, eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan ja Windmill networksin järjestämä keskustelu SuomiAreenassa keräsi sateisesta säästä huolimatta suuren yleisön. Porin Purjelavalla oli koolla presidentti Tarja Halosen ja tulevaisuusvaliokunnan kansanedustajien lisäksi joukko Suomen johtavia tulevaisuudentutkijoita ja visionäärejä. Päivän teemana oli kymmenen teesiä työelämästä vuonna 2040. Purjelavalla esitettiin teeseistä seitsemän.
Moniosaajien huipputiimit ja yhteiskunnan ulkopuolle jääneet
Tulevaisuuden tutkimuksen laitoksen johtaja Juha Kaskinen esitti että globaaleilla työmarkkinoilla 2040-luvulla on mukana edelleen ihmisiä, mutta yhä enenevässä määrin työmarkkinoilla liikkuvat oppivien robottien tarjontayritykset.
- Osaaville yksilölle on tarjolla työtä ympäri maailmaa erityisesti globaalien koko ihmiskunnan tulevaisuutta uhkaavien haasteiden ratkaisemisessa. Työmarkkinat ovat polarisoituneet globaalisti, mutta myös paikallisesti. Huipputyöpaikat ovat tietointensiivisiä, vaativat sopeutumiskykyä ja sosiokulttuurista osaamista, koska työtä tehdään monikulttuurissa ja moniosaajatiimeissä megakaupungeissa ympäri maailmaa. Valitettavasti kortin kääntöpuolella ovat kasvavan automatisaation ja robotisaation kanssa paikallisilla työmarkkinoilla kamppailevat, joille työtä ja hyvää toimeentuloa ei riitä. Osa ihmisistä on irrottautunut yhteiskunnan ulkopuolelle omavaraisiin yhteisöihin. Sama tilanne on ympäri maailmaa, niin myös Suomessa, Kaskinen visioi.
Aalto-Yliopiston professori Kalevi Ekman pohtii, onko vuoden 2040 työmarkkinoilla vielä ihmisiä ja mitä opiskelijoille kannattaa silloin opettaa.
Jokainen voi tehdä tuottavaa työtä vuonna 2040
Muutosojohtaja Risto Linturin tulevaisuuden visiossa älykkäät robotit jättävät monet työt turhiksi, mutta yhteiskunta ei siitä kärsi.
- Mitä nopeammin opimme, sitä harvempi kärsii muutoksen kivut. Robotit erikoistuvat meidän puolestamme. Kuka tahansa voi niiden avulla tunnistaa sairauksia, valmistaa tavaroita, kasvattaa lääkkeitä, tai maalata viimeisen ehtoollisen keittiön seinään, Linturi esitti.
- Suuruuden ekonomia vähenee. Valmistus muuttuu paikalliseksi. Osaaminen hankitaan ja jaetaan talkoilla. Robotisoitu pienuuden ekonomia kasvattaa vakautta, vähentää tuloeroja. Se säästää luontoa ja lisää työn mielekkyyttä.
Myös Johannes Koponen Demos Helsingistä uskoi, että vuonna 2040 melkein jokaisella on pääsy työkaluihin ja taitoihin, joilla voi olla ratkaisemassa viheliäisiä ongelmia, eli jokainen voisi tehdä tuottavaa työtä. Koposen mukaan vuonna 2040 monet ammatit ovat kadonneet ja melkein kaikki työtehtävät ovat muuttuneet. Työsuhteista on liikuttu kohti pirstaloituneempaa työtä ja toimeentulo tulee yhä useammista eri lähteistä. Koponen muistutti että tämä kehitys on todellisuutta jo nyt. Koposen mukaan töiden tekemiseen tarvitaan yhä enemmän empatiaa ja uteliaisuutta ja vähemmän erityisosaamista.
- Sähkön keksimisestä ei ole kauan aikaa, olemme digitalisaatiopolulla aivan alkuvaiheessa. Korkeaa osaamista vaativa työ nousee tulevaisuudesssa, samoin hidas ja keskittymistä työ, komppasi vihreiden Olli-Poika Parviainen.
Presidentti Tarja Halonen kertoo miten futuristien teesit tulevaisuuden työelämästä kolahtivat. Tarvitsevatko työntekijät edunvalvontaa vuonna 2040?
Miten sitten valmistaa ihmisiä tulevaisuuden työelämään?
- Tulevaisuuden koulun päätehtävä on opettaa päivittämään omaa ajattelua ja omia näkökulmia tarvittaessa hyvinkin nopeasti. Maailmassa, jossa kaikki tieto on heti käsillä on tärkeintä oppia kyseenalaistamaan – ja ihmettelemään, esitti Lightneerin Lauri Järvilehto.
Järvilehton teesiä kommentoi SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen.
- Eettisen, teoreettisen ja esteettisen ajattelun opettaminen ja oppiminen tulevat nousemaan. Opettaja ei voi hallita kaikkea, vaan ihmetellä yhdessä opilaiden kanssa. Kasvotusten ihmisen kohtaamista joudutaan jatkossa oppimaan, niiden osaaminen ei ole tulevaisuudessa itsestäänselvyys.
Sitran Henna Keränen esitti teesinään, että kukaan ei tule 2040 enää muistamaan työelämän jäykkiä rakenteita.
Vuonna 2040 olemme kaikki yrittäjiä
- Ei, kaikkien ei tarvitse perustaa yritystä tai työskennellä toiminimellä. Työura on yritys, elämä on yritys. Olet itse se yritys. Niinpä työelämän tärkeimmät taidot ovatkin itsensä johtaminen, oppiminen ja vastuunkantokyky. Näissä kaikissa on kyse juuri sisäisestä yrittäjyydestä, perusteli teesiään nyhtökauran kehittäjä Maija Itkonen.
Presidentti Halonen kehui Itkosen keksintöä ja harmitteli, ettei ole löytänyt tuotetta kaupoista. Asia korjaantui, kun Itkosen puoliso toimitti presidentille nyhtökauraa kotiin vietäväksi.
- Yksikään työ ei ole automaattisesti olemassa, niinkuin yhdelläkään yrityksellä ei ole asiakasta, joka olisi luvannut ikuisesti ostaa sen palveluja, Itkonen jatkoi. Työnantaja on kuin asiakas, jolla on tarve, ja joka etsii parasta tarjoajaa sen täyttämiseen. Työtä tehdään jotta leipää syödään, mutta intohimo ja motivaatio työhön ovat onnellisuuden ja merkityksellisyyden tunteen kannalta kaikkein tärkeimpiä mittareita.
Johtaja Jari Jokinen Tekniikan akateemisista kertoo, mitkä olivat inspiroivimmat teesit tulevaisuuden työstä. Jokinen pohtii, mikä on ratkaisevaa suomalaisten kyvyssä muutokseen.