Tuulessa ja tuiskussa testattua lukitusosaamista

Vaikka Abloy on nykyisin osa ruotsalaiskonsernia, on sen toiminnassa edelleen vahva suomalainen panos. 

Abloy Oy on osa maailman suurinta lukitusyhtiötä, ruotsalaista "oviympäristöratkaisujen toimittajaa" Assa Abloy -konsernia. Sen liikevaihto on noin 5 miljardia euroa, ja työntekijöitä on 43 000. Emil Henrikssonin 1907 keksimät Abloy-lukot tulivat osaksi konsernia, kun ruotsalainen ASSA ja silloin Metraan – nykyisin Wärtsilä – kuuluva Abloy Security menivät yhteen. 

Joensuussa Abloy valmistaa muun muassa sähkölukot, avainpesät, ovensulkijat, rakennushelat sekä riippu- ja kalustelukot. 

Joensuun lisäksi Abloy Oy:llä on tehdas Björkbodassa Kemiönsaaressa Salon lähellä. Se on keskittynyt mekaanisiin lukkorunkoihin.

Diplomityö toi oikean työn

Pasi Saarisesta tuli Abloyn mies yli 20 vuotta sitten. Hän teki Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon diplomityönsä Abloylla 1994. Tosin hän oli jo puoliksi töissä diplomityötä tehdessään. Työn otsikko oli Tuotannon kehittäminen layout-suunnittelun keinoin. Diplomi-insinöörin paperit hän sai 1995.

Nykyisessä työssään Lukot-liiketoiminnan johtajana ja Abloyn johtoryhmän jäsenenä hän on enemmän bisnessuuntautunut puhetyöläinen ja valmentaja kuin teknisiä ratkaisuja miettivä mutterinvääntäjä. Miten tekniikan mieheltä sujuu kaupallinen elämöinti?

– DI-koulutuksessa on selvä yhteys bisnespuoleen ja -osaamiseen. Sanotaan, että viidessä vuodessa valmistumisen jälkeen DI:n teknisestä ajantasaisesta osaamisesta on jäljellä 20 prosenttia. Puuttuvan ja hävinneen osan on työelämä minulle opettanut, Saarinen muotoilee.

Kiinassa työskennellessään hän oli Abloy-mentorina shanghailaiselle myyntiedustajalle Mike Lu'lle. Lu muistaa varmasti ikuisesti johto-ajatuksen: ”Et myy lukkoja, vaan ratkaiset asiak-kaiden ongelmia. Kiinassa kukaan ei osta sinulta lukkoja, mutta ongelmia heilläkin on. Ratkaisemme ne lukoilla.” 

Yksi paristonvaihto 20 vuodessa 

Samoja oppeja Saarinen osaa soveltaa selostaessaan, kuinka älykkäisiin lukkoihin tarvittava sähkö saadaan. Avaimessa on pieni paristo, joka "tarvitsee vaihtaa vain kerran 20 vuodessa". Siis yksi patteri kestää 20 vuotta?

– Ei, vaan kymmenen vuotta. Takaamme sen kestävän niin kauan. Mutta silloin pariston vaihtoja tulee vain yksi kahdessakymmenessä vuodessa, Saarinen naurahtaa.

Kun äly ja sähkö on avaimessa, lukko saa rauhassa roikkua tuulessa ja tuiskussa. 

Saarinen selittää laveasti Abloyn lukkoperhettä ja patenttien hakemista ja raukeamista. Pitkän linjan valmistajan mielestä patentit raukeavat liian nopeasti, koska 20 vuoden suoja-ajan alusta ja lopusta kuluu vuosia markkinoille tuloon ja patentin loppumisen odotukseen. 

– Oikeastaan patentilla saadaan uudelle lukolle tehokasta peliaikaa 12–13 vuotta. Kehitys- ja suunnittelukustannukset pitää kattaa siinä ajassa. Ei mikään helppo yhtälö. 

Hänen esityksestään saa sen kuvan, että Abloylla on takataskussaan runsaasti patentteja. Tai ainakin aina seuraavan kehittyneempi lukkopesue: esimerkiksi Abloy EXECin korvasi Abloy SENTO, jonka patentti on voimassa vuoteen 2026.

Julkisuutta saaneen Abloyn EXEC-lukon patentin raukeaminen viime vuonna ei Saarisesta ole kovin iso asia, vaikka Abloy riitelee markkinaoikeudessa lukkovalmistaja Ovian kanssa EXEC-avaimen muotoilusta.

– Jos tavallisella omakotiasujalla on ovessaan EXEC-lukot, ja hän tietää teetettyjen avainten määrän, ei lukkoja tarvitse vaihtaa. Mutta vuokranantajalla ja asunnon ostajalla tilanne on toinen: kun avaimen teettäminen on kontrolloimatonta, voi avaimia jäädä hukkateille, kun vuokralainen tai omistaja vaihtuu.

Saarinen sanoo Abloyn tuotteiden kopioinnin estämisen vievän turhaa aikaa ja energiaa, mutta olevan kuitenkin suhteellisen pieni riesa ja koskevan vain kuluttajamarkkinoita.

Tavalliselta näyttävän riippulukon salaisuus on siinä, että avaimenpäässä on paristo. Näin avaimen älyominaisuuksilla voidaan antaa ajastettuja tai pysyviä käyttöoikeuksia sekä seurata ketkä ovat lukkoa käyttäneet.

Lisää älyä lukkoihin 

Saarisen mukaan suuri linja lukitusjärjestelmissä on älyn lisääminen aivan tavallisiin lukkoihin. Tavallisen riippulukon kulunvalvonta ja rajoitetut tai ajastetut käyttöoikeudet ovat nykyaikaa. Saarisen mukaan käyttäjien yksilöinti ja seurattavuus tuo lisäturvaa. Sitä tarvitaan varsinkin oloissa, joissa yhteiskunnan perusrakenteet ovat kehittymättömät.

– Esimerkiksi huoltomiehille voidaan antaa kohteeseen muutaman tunnin tai työpäivän mittainen kulkuoikeus. Öisin tai muulloin työajan ulkopuolella personoidut avaimet eivät toimi. Tämä on ennalta ehkäisevää turvallisuutta.

Nykysuuntaus on, että tieto avaimesta siirretään langattomasti. Periaatteessa voidaan seurata koko ajan, mitä lukkoja avaimilla avataan ja koska. Pitkällisen taivuttelun jälkeen Saarinen suostuu antamaan jonkinlaisen hintahaarukan tavalliselle riippuvalle älylukolle: noin 150 euroa.

Sen tyyppisiä lukkoja Abloy myi juuri Kuwaitiin 57 000 kappaletta, ja Ranskaan on toimitettu vielä suurempi tilaus.

– Yksi iso kotimainen asiakkaamme on Helen Oy, entinen Helsingin Energia. Tuhansien lukkojen energiayhtiössä on tärkeää, että tiedetään kuka liikkuu missäkin.

– Ajatuksena on, että kaikkialle pääsee yhdellä avaimella, johon on ohjelmoitu tarvittavat oikeudet. Enää ei tarvita isoja avainnippuja, joissa on aina turvallisuusriski, Saarinen sanoo.

Amerikkakin vakuuttui

Joensuulaisena Saarinen haluaa hehkuttaa Abloyn paikallisen tehtaan osaamista ja tehokkuutta. Hän ottaa esimerkin Yhdysvalloista. 

Vuonna 1996 Assa Abloyn amerikkalainen tytäryhtiö halusi perustaa ovensuljintehtaan New Haveniin, mutta sen halusi myös Abloy. Ovipumppujen tekoon ajateltiin tarvittavan sata henkeä aikaisemman 20 sijaan. Tehtaan piti olla valmis 13 kuukaudessa.

– Kävimme neuvotteluja amerikkalaisten kanssa puoli vuotta, jotta löysimme yhteisymmärryksen, millaista tuotetta tehdas valmistaisi. 

– Spesifikaatioiden jälkeen teimme esityksen, joka oli niin kova, ettei amerikkalainen tytäryhtiö esitellyt lainkaan omaa suunnitelmaansa. Ja 14 kuukauden jälkeen ensimmäinen kontti ovensulkijoita lähti Joensuuhun perustetusta tehtaasta Yhdysvaltoihin, Saarinen toteaa.

Abloyn ovipumppuja valmistava yksikkö on edelleen toiminnassa "tuolla tehtaan perällä". Ja todellakin: amerikkalaisen isoja ja rumia ovipumppuja valmistuu kiitettävää vauhtia. Yhteen 20 x 8 x 8,5 jalan TEU-konttiin niitä mahtuu 5 292 kappaletta laivattavaksi Atlantin yli.

Abloyn liikevaihto on 180–200 miljoonaa euroa vuodessa, ja henkilöstöä on noin 800. Saarisen johtamassa Lukot-liiketoiminnassa työskentelee 240 henkeä.

Liian mukavaa jatkuakseen

Kotimaan Abloy-työskentelyn lisäksi Saarinen on saanut nauttia myös ulkomaantyöstä. Hän oli Virossa maavastaavana reilun vuoden 2003–04. Elämä oli auvoisaa: suomalaisia ystäviä kävi enemmän kuin Joensuussa konsanaan.

Mutta sitten tuli esimiehen puhelu. Pakollisen small talkin ja pienen jahkailun jälkeen tuli tarjous, josta ei voinut kieltäytyä: myyntijohtajaksi Shanghaihin, harkinta-aikaa yksi yö.

– Tallinnassa olo oli liian mukavaa jatkuakseen pitkään, Saarinen hymähtää. 

– Shanghaissa oli omat hienot puolensa, mutta onhan se kaukana. No, ainakin vanhempi poika on oikeasti "Made in China".

Kahden Kiinan-vuoden jälkeen esimies soitti jälleen, ja taas tuli lähtö. Vuoden 2006 alussa Saarinen aloitti Abloyn kotimaan myynti- ja markkinointijohtajana Joensuussa, ja ystävät olivat jälleen lähempänä. Nykyisessä työssään hän on ollut vuodesta 2011, ja pesti jatkunee ainakin lähivuodet. Lisäksi Saarinen on toiminut tulisijavalmistaja Tulikivi Oyj:n hallituksessa vuodesta 2011. 

Mutta mitä Pasi Saarinen, 46, aikoo tehdä lopun (työ)elämänsä? Sujuvasanainen mies hiljenee.

– En oikein tiedä. Varmaan lisää hallitustyöskentelyä ja tätä nykyistä johtamista. Saa nähdä, mitä tulevaisuus tuo mukanaan.  

Kanadan posti tilasi ensin postilaatikkonsa Abloylta. Kilpailevan valmistajan lukkoja kokeiltiin, mutta Pasi Saarisen mukaan seuraava tilaus tuli taas Abloyn Joensuun tehtaalle.