Tutkimus: ulkomaalaiset vastavalmistuneet eivät työllisty – Suomi hukkaa osaamista
TEKin tutkimuksen mukaan ulkomaalaistaustaiset vastavalmistuneet työllistyvät huomattavasti heikommin kuin suomalaiset. Syyt ovat tiedossa ja keinoja tilanteen parantamiseksi on.
Kaksi kolmesta suomalaisesta tekniikan alan korkeakoulutetusta on valmistumishetkellä työsuhteessa, ulkomaan kansalaisista vain joka neljäs. Tämä käy ilmi Tekniikan akateemiset TEKin ja alan yliopistojen tekemästä vastavalmistuneiden kyselytutkimuksesta.
Syitä ulkomaalaisten vastavalmistuneiden huonoon työllistymiseen ovat vähäinen työkokemus ja työelämäkontaktit, heikko kielitaito ja paikallisten verkostojen puute. Myös suomalaisen työkulttuurin ja työelämän pelisääntöjen tuntemus on puutteellista.
– On hölmöläisten hommaa olla hyödyntämättä tätä osaamista. Korkeakoulutamme ulkomaalaisia osaajia, ja heidän tietään suomalaiseen työelämään täytyy saada tasoitettua. Heidän osaamisensa jää muuten hyödyntämättä yrityksissä ja laajemmin yhteiskunnassa, sanoo TEKin koulutuspolitiikasta vastaava johtaja Jari Jokinen.
Viisi keinoa parantaa työllistymistä
TEKin asiantuntija Pirre Hyötynen listaa viisi keinoa, joilla voidaan parantaa ulkomaalaisten vastavalmistuneiden työllistymistä:
1. Yritysten kannattaa palkata työntekijöitä ja harjoittelijoita ennakkoluulottomammin; aina ei tarvita täydellistä suomen kieltä. Yritysten kannattaisi hyödyntää ulkomaalaisten kulttuuriosaamista ja valmiita verkostoja kohdemarkkinoilla.
2. Ulkomaalaisten opiskelijoiden pitäisi rohkeasti hakeutua omista porukoistaan suomalaisten opiskelijoiden pariin, opiskella suomen kieltä ja kulttuuria sekä hankkia työkokemusta jo opiskeluaikana. Ilman verkostoja ja pelkillä papereilla ei Suomessa työllisty.
3. Yliopistojen pitäisi tukea ulkomaalaisten opiskelijoiden sopeutumista nykyistä voimakkaammin. Opintoihin on lisättävä kielen opetusta, uraohjausta, työelämäkontakteja ja tiimitöitä suomalaisten opiskelijoiden kanssa.
4. Ylioppilaskuntien tulisi törmäyttää ulkomaalaisia opiskelijoita suomalaisten kanssa. Esimerkiksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta palkitsee opiskelijoiden ainejärjestöjä kansainvälisyyden edistämisestä.
5. Ulkomaalaisilla vastavalmistuneilla pitäisi olla mahdollisuus hyödyntää kunnolla TE-toimistojen työllistymispalveluja.
Kielitaito auttoi Mikhail Tulinia
Venäläinen Mikhail Tulin sai valmistumisensa jälkeen töitä Kiilto Oy:ssa. Tulin valmistui diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisen yliopiston Business and Technology -ohjelmasta.
Tulin työskentelee osto-osastolla, etenkin Venäjän-kaupan tehtävissä. Hän arvelee venäjän kielen taidon auttaneen työllistymisessä.
– Olin onnekas, koska Kiilto tarvitsi vahvistusta Venäjän markkinointiinsa. Hankin myös opiskeluaikana oman alani työkokemusta harjoittelussa suomalaisyrityksessä.
Tulin on auttanut myös muita opiskelijoita sopeutumaan suomalaiseen opiskelu- ja työelämään.
– Suomen kielen opiskelu kannattaa. Oma kansainvälinen tausta on vahvuus, se on hyvä tuoda työnhaussa esiin, Tulin neuvoo.